Millainen on kesän korona­tilanne? Asiantuntijat arvioivat kolmea eri vaihto­ehtoa

Epidemian käyttäytymisen ennakoiminen on vaikeaa, mutta sitä on yritetty tehdä THL:ssä viime keväästä lähtien.

15.3.2021 6:01

Tällä hetkellä kukaan ei tiedä varmasti, millaiseksi koronatilanne kevään aikana ja kesän lähestyessä kehittyy. Julkisuudessa on esitetty paljon erilaisia laskelmia ja mahdollisia skenaarioita, mutta varmaa ei ole, mikä niistä – jos mikään – toteutuu.

Suomessa koronatartuntojen määrän on ennakoitu kasvavan vielä jonkin verran. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo arvioi, että päiväkohtaiset tartunnat voivat nousta 1 000–2 000:een päivässä.

Hurjimmat tulevaisuudenkuvat esitti reilu viikko sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen julkaiseman lausunnon mukaan Suomessa voisi olla kuntavaalipäivänä 18. huhtikuuta 2 600–11 200 tartuntaa päivässä. Jälkeenpäin THL on pehmentänyt lausuntojaan ja korostanut, että kyseessä oli ”matemaattinen laskuharjoitus”, joka sai liian paljon huomiota.

Myös Aivelo pitää THL:n esittämiä lukuja hyvin epätodennäköisinä.

– Arvion toteutuminen tarkoittaisi, että epidemiatilanne päästettäisiin Suomessa käsistä tavalla, jota ei ole tähän mennessä tapahtunut.

Esimerkiksi THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä korostaa, että kyseessä ei ollut varsinainen mallinnus.

Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo

Mallintamalla pyritään ennakoimaan, miten epidemia voi käyttäytyä

Eri mallinnuksilla pyritään kuvaamaan epidemian leviämistä, kestoa ja voimakkuutta. Mallinnusten avulla voidaan myös tarkastella, miten eri rajoitukset vaikuttavat epidemian käyttäytymiseen.

THL:n Vänskä kertoo, että mallinnuksissa huomioidaan muun muassa tartunnat, sairaalahoidot, ikäryhmät, rokotustilanne ja se, että alttiiden määrä laskee sitä mukaa, kun sairastumisia tulee lisää. Viikonlopun lukemat oli laskettu yksinkertaisemmin.

– Ne oli laskettu yksinkertaisella korkoa korolle -kaavalla.

THL:n julkaisemissa laskelmissa ei siis huomioitu rajoitustoimien vaikutusta koronatilanteen kehittymiseen. Esimerkiksi viime viikolla Suomessa otettiin käyttöön uusia rajoituksia, joilla epidemia pyritään selättämään.

Vänskä kertoo, että varsinaiset mallinnukset voivat poiketa toteutuvasta. Poikkeamia voi aiheutua esimerkiksi nopeista muutoksista, kuten uusista rajoituksista ja virusmuunnoksista.

THL:n mallinnusryhmä on toiminut koronaviruksen parissa keväästä 2020 lähtien. Vuoden aikana uutta dataa, joka otetaan huomioon mallinnusten tekemisessä, on kertynyt paljon. Uusimpana mukaan on lisätty tieto rokotettujen määrästä.

– Dataa kertyy joka päivä lisää, Vänskä kertoo.

Eri mallinnusten pohjalta tehdyt päätökset ovat aina poliittisia. On siis poliitikoista kiinni, miten mallinnuksista saatua dataa käytetään päätöksenteossa.

Mikä vaikuttaa tulevaan kesään?

Mahdollisia skenaarioita on useita, ja niiden toteutuminen riippuu muun muassa siitä, miten koronatoimet Suomessa auttavat. Keskeistä on, miten hyvin Suomessa käyttöön otetut rajoitukset auttavat tartuntatilanteeseen.

– Vielä kuukausia eteenpäin suurin vaikutus on rajoitustoimilla. Ne määrittävät suhteellisesti eniten tartuntojen leviämistä, Aivelo sanoo.

Myös rokotuskattavuuden kasvamisella on suuri vaikutus. Rokotuskattavuuden riittävyys on keskeistä esimerkiksi Suomessa järjestettävien tapahtumien toteutumiselle.

– Koska perusterveitä henkilöitä päästään rokottamaan vasta kevään loppupuolella tai alkukesästä, liittyy massatapahtumiin ensi kesänä vielä melkoinen riski, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Hän pitää todennäköisenä, että yksityistilaisuuksiin ei kohdistu enää juhannuksen jälkeen kovia rajoituksia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen

Koronatilanteeseen vaikuttaa myös se, tuleeko maahan jokin uusi virusmuunnos. Esimerkiksi Lehtonen nostaa esiin brasilialaisen virusvariantin ja että se voisi vaikeuttaa rajoitusten purkamista.

– Jonkinlainen tukahtuminen kesään mennessä on mahdollista, jollei sitten esimerkiksi niin sanottu Brasilian variantti aiheuta Suomessa uutta epidemia-aaltoa.

Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa se, miten ihmiset käyttäytyvät ja noudattavat rajoituksia.

Pohjoismainen tutkimushanke pyrkii helpottamaan mallintamista

Suomessa Aalto-yliopisto osallistuu yhteistyössä Tukholman ja Oslon yliopistojen sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan terveysinstituuttien kanssa tutkimushankkeeseen, joka pyrkii kehittämään epidemioiden mallintamiseen yksityiskohtaisempaa ja aiempaa alueellisempaa mallia.

Aalto-yliopiston sovelletun matematiikan professori Lasse Leskelä kertoo, että mallin tarkoituksena on ottaa huomioon, miten ihmiset ja virukset liikkuisivat alueelta toiselle.

Mallissa ihmiset eivät ole täysin satunnaisesti tekemisissä keskenään, vaan se huomioi, miten sosiaaliset verkostot rakentuvat.

– Perinteisessä mallissa vantaalainen tapaa raumalaisen yhtä todennäköisesti kuin keravalaisen, Leskelä sanoo.

Aalto-yliopiston soveltavan matematiikan professori Lasse Leskelä

Hanke pyrkii ymmärtämään paremmin esimerkiksi sitä, miten liikkuvuuden, kontaktien ja sosiaalisen aktiivisuuden vaihtelu eri väestöryhmissä ja alueilla vaikuttavat epidemian leviämiseen.

Leskelä kertoo, että mahdollista olisi tehdä ikäryhmittäisen mallinnuksen lisäksi myös esimerkiksi kotikunnan ja iän ja ammatin ja iän mukaisia mallinnuksia.

– Tietoa voisi käyttää ymmärtämään sitä, miten todennäköisesti paikalliset tartuntaryppäät leviävät alueelta toiselle ja missä määrin rokotuksia ja rajoitustoimenpiteitä kannattaisi kohdistaa alueittain.

Leskelä kertoo, että matemaattinen mallinnus- ja laskentakoneisto on jo valmiina. Kuitenkin alueellista liikkuvuutta ja tartuttavuutta kuvaavien tietojen kalibrointi on haastavaa, sillä poikkeusoloissa väestön käyttäytyminen muuttuu viikoittain reaktiona rajoitustoimenpiteisiin.

– Teleoperaattoreiden keskiarvoiset liikkuvuusraportit tarjoavat tähän tärkeätä tausta-aineistoa, jota voidaan myös täsmentää muiden datavirtojen avulla esimerkiksi hyödyntämällä Suomen tieliikenteen avointa ajoneuvodataa.

Kolme skenaariota

Ilta-Sanomat pyysi Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtoria Tuomas Aiveloa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäriä Asko Järvistä arvioimaan, millainen ensi kesä voisi Suomessa olla kolmessa mahdollisessa koronaskenaariossa. Skenaariot on laatinut Aivelo.

Huonoimmassa skenaariossa tartuntatilanne räjähtää käsiin. Parhaassa tauti talttuu, jolloin Suomessa päästään kesällä elämään suhteellisen normaalia elämää viime kesän tavoin.

Kysyimme asiantuntijoilta, miten näissä kolmessa vaihtoehtoisessa skenaariossa arki ensi kesänä sujuisi: voisiko matkustaa, järjestää yleisötapahtumia kuten festareita ja viettää yksityisiä juhlia, kuten juhannusta ja valmistujaisia?

Eri skenaarioista pyydettiin arviota myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, josta kieltäydyttiin arvioimasta tulevaa, koska koronatilanteen kehittymistä on vaikea ennakoida.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen

Skenaario 1: pahin tilanne

Ensimmäisessä ja pahimmassa skenaariossa tautitilanne ja tartuntamäärät ryöstäytyvät käsistä ja Suomessa joudutaan ottamaan käyttöön entistä tiukempia rajoituksia, kuten ulkonaliikkumiskielto. Tehohoitopaikoista olisi pulaa. Kuolleisuus kasvaisi.

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori:

– Tautitilanteen vaikeutuminen johtaa lähitulevaisuudessa liikkumisrajoituksiin. Kesään mennessä tilanne ei ole vielä välttämättä rauhoittunut. Matkustaminen kotimaan sisälläkin on suhteellisen vähäistä. Matkustamisen välttämistä voidaan joutua suosittelemaan, etenkin alueilla jossa tapauksia on paljon.

– Yleisötilaisuuksien rajoitukset ovat tiukkoja ja niitä voidaan purkaa vasta vähitellen. Kesällä ei voida järjestää isoja tai keskikokoisia yleisötilaisuuksia.

– Suositukset yksityistilaisuuksien rajoittamiseksi jatkuvat ja niitä puretaan kesällä vain vähän. Tilanne vaihtelee alueellisesti.

Asko Järvinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri:

– Ehkäpä todennäköisempää on tilanteen vaikeutuminen jo ennen kesää, mutta vaikeutuneen tilanteen rajoitustoimet toki saattavat jatkua kesän puolelle. Kesällä tautitilanne oli viime vuonna kaikkialla helpompi.

– Suuret kokoontumiset, kuten festivaalit ja konsertit olisivat tilanteen vaikeutuessa hyvin suurella todennäköisyydellä vaarassa ja myös kookkaampien yksityisjuhlien järjestäminen hankalaa.

Helsingin keskustassa kesällä 2020.

Skenaario 2: korona taltutetaan

Toisen mahdollisen skenaarion mukaan tautitilanne Suomessa saadaan talttumaan, ja tartuntamäärät laskevat voimakkaasti tukahduttamalla tarttuminen, jäljittämällä tartunnat ja estämällä niiden leviäminen. Kesällä voitaisiin rokottaa jo niitä, jotka eivät kuulu riskiryhmiin.

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori:

– Matkustaminen maan sisällä on suhteellisen helppoa, kun tautitilanne on tasainen koko maassa. Myös ulkomaille matkustaminen on helppoa maihin, joissa tartuntatautitilanne on hyvä.

– Yleisötilaisuuksien rajoituksia voidaan purkaa, etenkin ulkotiloissa olevilla tapahtumissa. Jopa suhteellisen suuret tapahtumat ovat mahdollisia ulkotiloissa.

– Yksityistilaisuuksiin liittyvät suositukset pystytään paikoitellen tai koko maassa purkamaan.

Asko Järvinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri:

– Tautitilanteen rauhoittuminen tuonee vapauksia kesälle. Kotimaan matkailu sekä mahdollisesti ulkomaanmatkailukin olisi vapaampaa.

– Etenkin, jos rokotukset etenevät toivottuun tahtiin, olisi ehkä kookkaampien tapahtumienkin järjestäminen mahdollista ja myös yksityisten tilaisuuksien. Ainakin näin varmaan kaikki toivomme.

– Jos aikuisväestöstä iso osa on vielä rokottamatta, voi se edelleen uhata kesätapahtumia.

Flow Festival kesällä 2019.

Skenaario 3: hidasta helpotusta

Kolmannessa mahdollisessa skenaariossa nykytoimet ja tartuntatilanne pysyvät ennallaan tai tilanne paranee hieman. Rajoituksista ei päästäisi eroon. Niitä lievennettäisiin ja höllennettäisiin kuitenkin tartuntatilanteen mukaan. Rokotukset helpottavat hitaasti tilannetta.

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori:

– Tilanne jatkuu samanlaisena kuin nyt ja kesää kohden voi hieman helpottaa. Paikalliset tartuntaryppäät voivat vähentää halukkuutta matkustaa, jos yllättäen joudutaan sulkemaan ravintoloita.

– Mahdollisesti paikallisesti voidaan järjestää pieniä tai keskikokoisia tapahtumia ulkotiloissa.

– Yksityistilaisuuksien kokoa suositellaan rajoitettavaksi, etenkin alueellisen tilanteen perusteella.

Asko Järvinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri:

– Rokotukset etenevät vaikealle taudille alttiimmassa väestöryhmässä, joten taudin merkitys terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle pienenee.

– Isoksi kysymykseksi tulee tällöin enemmin, ovatko rajoitukset ja millaiset rajoitukset perusteltuja, koska ne tuovat suojaa ennen kaikkea yksilöille, vaikeamman taudin harvinaisesti sairastaville nuoremmille tai pitkittyneiden oireiden estossa.

– Todennäköistä on, että suurimmat yleisötapahtumat pysyisivät edelleen kiellettyinä ja myös muita rajoituksia olisi yhteiskunnassa jossain määrin, mutta nykyisten tai suunniteltujen rajoitusten höllentäminen onnistuisi ainakin osittain.

Ihmisiä aurinkoisessa säässä Helsingin Kauppatorilla 21. kesäkuuta 2020.

Mikä skenaarioista on todennäköisin?

Tuomas Aivelo, Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori:

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että skenaario 3 näyttää todennäköisimmältä. Seuraavat kolme viikkoa kertovat, onko tässä mahdollisuuksia päästä talttumisuralle.

Asko Järvinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri:

– Todennäköisimmin tautitilanne helpottaa kesää kohti. Uskon suomalaisten ohjeiden noudattamiseen, joka on toiminut aiemminkin. Rajoitukset on meillä asetettu jälleen varhaisemmassa vaiheessa kuin muissa maissa.

– Kesä oli vuosi sitten kaikkialla helpompi. Meidän leveysasteillamme hengitystievirusten vuodenaikaisvaihtelu on suurempi kuin etelämpänä. Mikäli covid-19 noudattaa jälleen samaa uraa, helpottaisi tautitilanne kesäksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?