Professori listaa neljä ihmistyyppiä – tällaiset lapset kiusaavat muita - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Professori listaa neljä ihmis­tyyppiä – tällaiset lapset kiusaavat muita

Kiusaaville lapsille on yhteistä empatian puute ja halu saada valtaa, sanoo Turun yliopiston professori Christina Salmivalli.

Koskelan tapauksessa kiusaaminen johti lopulta kuolemaan.

14.3. 6:15

Poliisitutkinta ja oikeudenkäynti eivät ole pystyneet osoittamaan syytä sille, miksi poikakolmikko pahoinpiteli joulukuussa ikätoverinsa kuoliaaksi Helsingin Koskelassa. Tutkinnassa selvisi, että 16-vuotiaaseen poikaan kohdistunut kiusaaminen ja väkivalta olivat jatkuneet pidemmän aikaa. Helsingin Sanomien mukaan poikaa oli kiusattu jo alakoulussa.

Uhrin jo päiväkodista asti tunteneet syytetyt leikkivät tämän kanssa "rankaisuleikkiä", johon kolmas syytetty syksyn aikana liittyi, omien sanojensa mukaan saadakseen hyväksyntää kahdelta muuta.

– Mitään järkevää tai vähemmän järkevää syytä epäillyt eivät ole käyttäytymiselleen osanneet kertoa, poliisi toteaa esitutkintapöytäkirjassaan.

Syyttäjien mukaan mitään motiivia ei noussut esille myöskään oikeudenkäynnin yleisöltä salatuissa kuulemisissa.

Kiusaamista pitkään tutkinut Turun yliopiston professori Christina Salmivalli sanoo, että tutkimuksessa on selvitetty, minkälaiset lapset ja nuoret kiusaavat ja mitä he kiusaamisella tavoittelevat. Hänen mukaansa kiusaavia lapsia yhdistää yleisesti empatian puute ja halu saada valtaa.

– Jos on 100 000 lasta ja katsotaan heidän ominaisuuksiaan ja sitä, kuka päätyy kiusaamaan muita, niin nämä kaksi ominaisuutta aika hyvällä todennäköisyydellä ennustavat kiusaamista, Salmivalli sanoo.

Tämä pätee hänen mukaansa etenkin silloin, jos ryhmässä saa statusta kiusaamalla, eikä kiusaamista vastusteta.

Salmivalli ei ota kantaa Koskelan henkirikokseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Turun yliopiston professori Christina Salmivalli on tutkinut kiusaamista pitkään.

Neljä kiusaajatyyppiä

Tutkimuksessa on tunnistettu neljä ihmistyyppiä, joilla on suurempi riski alkaa kiusata muita. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat lapset, joita itseään on kiusattu ja joilla on impulsiivisuutta, tunnesäätelyn häiriöitä ja ongelmia koulussa. Toinen ryhmä on johtajatyyppi, johon kuuluvien status muiden lasten keskuudessa on korkea, joita ihaillaan ja joilla on myönteisiä ominaisuuksia kuten hyvä huumorintaju.

– Heillä on korostunut tarve dominoida muita ja käyttää valtaa, ja he saavat usein muut mukaan kiusaamiseen, Salmivalli sanoo.

Kolmanteen kiusaajatyyppiin kuuluu Salmivallin mukaan niin sanotusti tavallisia lapsia, jotka kuitenkin porukassa alkavat toimia typerästi. He saattavat koulupäivän jälkeen kokea kiusaamisesta syyllisyyttä ja katumusta, mutta mennä silti siihen seuraavana päivänä taas mukaan, Salmivalli selittää.

– Saattaa olla, että nukkumaan mentäessä lapsi miettii, että aika kurjaa, miten sitä yhtä kohdeltiin ja sitten seuraavana päivänä koulussa tilanne ja ryhmä vievät taas mukanaan.

Neljännen kiusaajatyypin muodostavat tunnekylmät ja empatiaan kyvyttömät lapset. Heille toisten ihmisten kärsimys ei merkitse mitään tai he jopa saavat siitä mielihyvää, Salmivalli sanoo. Aikuisten kohdalla piirteistä puhutaan psykopatiana.

– Aikuisilla tiedetään, että kun he näkevät videoita, joissa toisille aiheutetaan mielipahaa tai kärsimystä heillä saattaa aktivoitua aivoalueet, jotka normaalisti aktivoituvat mielihyvän seurauksena. Tällaista kokeita on tehty myös nuorilla.

Salmivalli huomauttaa, että läheskään aina tunnekylmyys ei liity kiusaamiseen.

– Ihan "tavallisissa" ihmisissä, niin lapsissa kuin aikuisissa, on potentiaalia pahaan ja typeriin tekoihin. Tämä on tärkeä ymmärtää.

Tyttöjen ja poikien kiusaamista erottaa fyysisen väkivallan käyttö. Samoin kuin aikuisilla, pojat ja miehet ovat selvästi väkivaltaisempia kuin tytöt ja naiset, Salmivalli sanoo.

Salmivallin mukaan kiusaamisessa signaloidaan usein jotain ryhmän muille jäsenille.

Kiusaaminen jatkuu, jos tekijä saa siitä hyötyä

Mitä kiusaava lapsi sitten kiusaamisellaan saa? Yksi vastaus löytyy siitä, miksi kiusaaminen tapahtuu ryhmässä eikä kahden kesken.

– Kiusaaminen on usein sellaista, että siinä signaloidaan jotain ryhmän jäsenille. Mielihyvä tulee siitä, että saa muiden huomion, saa ne nauramaan, saa ne mukaan, saa heiltä pelonsekaista kunnioitusta. Tämä on suurimmalla osalla se palkinto kiusaamisesta.

Ryhmästä löytyy Salmivallin mukaan myös syy sille, miksi kiusaaminen jatkuu. Aloitteellisimpana kiusaamisessa on usein johtajatyyppinen lapsi, jolle muiden on vaikeampi näyttää, että hänen toimintaansa ei hyväksytä.

– Kaikilla saattaa yksityisesti olla sellainen tunne, että tämä on vähän väärin, mutta kun muut eivät näytä reagoivan, niin parasta vain nauraa mukana. Näin kiusaamisesta syntyy normi.

Salmivallin mukaan koska iso osa lapsista tietää, että kiusaaminen on väärin ja kokee siitä huonoa omatuntoa, kiusaamiselle kehitellään sitä oikeuttavia ajatusmekanismeja.

– Lapsi voi ajatella, että enhän minä ole se, joka tekee sen pahan, että muut tekevät ja minua vain nauratti se yksi kommentti. Kiusattuja myös aletaan väheksyä niin, että esimerkiksi ruokailussa kukaan ei halua mennä samaan pöytään istumaan, koska ei haluta assosioitua kiusattuun.

Kiusaamisen aiheuttama ristiriita ratkaistaan moraalisella irtautumisella, jossa Salmivallin mukaan ihminen yrittää vaimentaa syyllisyydentunteen perustelemalla ja oikeuttamalla toimintaansa itselleen.

– Ajatellaan esimerkiksi, että kiusaaminen onkin kiusatun vika, koska hän toimii väärin. Tai että joku muu tekee niitä pahempia juttuja ja minä en ole tässä se paha. Äärimmillään puhutaan dehumanisoinnista, eli nähdään kiusattu niin erilaisena, että hän jotenkin ansaitsee kiusaamisen.

Lapsilla ja nuorilla on voima lopettaa kiusaaminen, Salmivalli sanoo.

Lapsissa ja nuorissa on voima lopettaa kiusaaminen

Salmivalli sanoo, että vaikka aikuisten vastuulla on ennaltaehkäistä kiusaamista sekä pitää huolta lasten oikeuksien toteutumisesta, tosiasiassa lapsilla ja nuorilla on voima lopettaa kiusaaminen.

– Aikuiset eivät useinkaan tiedä eikä näe, mutta oppilaat tietävät. Tämä on selvä, kun on tehty kymmeniä vuosia tutkimusta, jossa kysytään luokan tilanteesta jokaiselta oppilaalta. Siellä on yksimielinen tietämys siitä, mitä luokan dynamiikassa on meneillään ja ketä kiusataan.

Salmivalli sanoo, että aikuisten puuttuminen kiusaamiseen ei aina ole läheskään niin tehokasta, kuin se, että joku vertaisista sanoo, että tämä ei ole oikein. Hän lisää, että vaikka lapsi olisi neuvoton, eikä uskaltaisi puuttua tilanteeseen, siltikin voi tehdä jotain.

– Jos et tiedä mitä tehdä, älä ainakaan mene mukaan. Älä palkitse kiusaavia esimerkiksi nauramalla ja tuottamalla heille statusta.

Kiusattua voi auttaa myös kertomalla tapahtuneesta aikuisille ja tukemalla tätä.

– Ne voi olla pieniä juttuja. Sanoa, että hei tule istumaan meidän kanssa tai että ylipäänsä on ystävällinen. Se saattaa pelastaa hänen päivänsä.

Koskelan henkirikoksen tapahtumapaikalta talteen otettu viinapullo, jonka epäillään liittyvän tapaukseen.

Alakoulussa Koskelan uhrin kiusaaminen oli nimittelyä, HS kertoo

Helsingin Sanomat kertoi tammikuussa, että Koskelan henkirikoksen uhrin kiusaaminen oli ensin ollut nimittelyä, ja että kiusaaminen jatkui uhrin kuolemaan saakka. Lehti oli haastatellut uhrin tunteneita ihmisiä.

Vakavammaksi kiusaaminen muuttui viimeistään henkirikosta edeltävänä syksynä. Syytteiden mukaan kaksi uhrin pidempään tunteneista huijasi elokuussa uhrin myymään valehuumeita juna-asemalle, missä tämä kaksikon suunnitelman mukaisesti ryöstettiin. Marraskuussa uhria pahoinpideltiin kolmella eri kerralla. Syksyllä kuvioon oli tullut kolmas syytetty.

– (Uhria) näyttääkin käytetyn tietynlaisena ” räsynukkena” , jonka kustannuksella on pidetty hauskaa epäiltynä murhapäivänä ja sitä ennen, poliisi sanoi esitutkintapöytäkirjassa.

Ennen henkirikosta kolmikko viestitteli toisilleen siitä, kuinka uhri juotetaan humalaan ja häntä pahoinpidellään. Viesteistä välittyy jonkinlainen innostus tulevasta illasta ja "tarpeesta" päästä käyttämään väkivaltaa.

Tutkinnassa selvitettiin, että uhrin pahoinpitely kesti jopa neljä tuntia. Väkivaltaa tehtiin lukuisin eri tavoin vielä silloinkin, kun uhri oli tajuton. Lisäksi syytetyt nöyryyttivät poikaa eri tavoin.

Todisteena oikeudenkäynnissä olleella videolla poliisin mukaan näkyy, kuinka syytetyt tekevät tiedottomalle uhrille nöyryyttäviä asioita ja sen jälkeen nauravat ja kättelevät toisiaan.

Helsingin käräjäoikeuden on määrä antaa tuomio tai välituomio Koskelan tapauksesta maaliskuun lopulla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?