Torstaina 11. maaliskuuta Viro sulkeutui. Vain ruokakaupoissa, apteekeissa ja huoltoasemilla voi asioida. Ravintolat myyvät vain noutoruokaa, baarit ja sisäliikuntapaikat ovat kiinni.
Kaikki on kiinni, ainakin huhtikuun 11. päivään asti.
Torstaina tartunnoissa kirjattiin uusi rekordi: 1 957. Ambulanssien hälytysäänten tiheys ei ole kuvitelmaa. Sairaalat toimivat äärirajoilla.
Viro on saavuttanut epäkiitollisen hopeasijan Euroopan ja koko maailman koronatilastossa. Uusin ilmaantuvuus on 1 465 tautitapausta 100 000 asukasta kohti. Sen arvioidaan nousevan 2 000:een.
Suomessa ilmaantuvuusluku on noin 155, Husin alueella 321.
Tallinnassa eniten tartuntoja on Lasnamäen lähiössä, jossa ilmaantuvuusluku on 2 652. Tallinnalaisista joka neljäs asuu Lasnamäessä. Asukkaista yli puolet on vironvenäläisiä, ja heistä iso osa ei puhu viroa. Syitä ilmaantuvuuteen on haettu kielimuurista.
Lasnamäkeläisellä urheilukentällä harjoittelee kaksi nuorta naista. Nykyrajoitukset kieltävät isomman porukan harjoittelun myös ulkotilassa muiden kuin ammattilaisten osalta.
Lasnamäen tori maaliskuussa.
Perjantaiaamuna Lasnamäen torilla vihmoo räntää. Poliisit valvovat rajoituksia.
– Seuraan sekä venäjänkielisiä että vironkielisiä medioita. Tiedot ovat samat. Ei kyse ole tiedonpuutteesta, sanoo Lasnamäessä asuva Kirill Pint.
Taudin levinneisyyttä alueella selittänee se, että asukkaista iso osa työskentelee aloilla, joilla ei voi tehdä etätyötä. Sosiaaliturva on heikko ja työttömyystukivarannot ehtymässä. Sairauspäivärahoihin ei luoteta, vaan töihin mennään sairaina.
Pintin työt sähkömiehenä ovat jatkuneet. Yksi iso projekti tosin jäi toteutumatta. Pint oli palkattu eteläkorealaisen ohjaajan Kim Ki-dukin elokuvan tekniseen avustajakuntaan. Ki-duk kuoli koronaan joulukuussa Latviassa.
Lasnamäessä asuva Kirill Pint ei halua pelätä.
Pint suhtautuu tautiin fatalistisesti. Hän ei ota rokotetta eikä käytä maskia.
– Jos sairastun, se on korkeamman voiman tahto. Maski ei pelasta. Tärkeämpää on pitää huolta kunnosta, ammattikiipeilijänäkin toiminut Pint lausuu.
Rokotevastaisuus ei ole Virossa poikkeuksellista. Hoito- ja opetusalan henkilökunnastakaan osa ei halua rokotusta. Vastikään uutisoitiin Mulgi Häärber -hoivakodin johtajan Merle Palkin kieltäytymisestä.
Keväällä 2020 Viro määräsi tiukat rajoitukset Suomeakin notkeammin. Käyttöön tuli muun muassa 2+2-sääntö, joka on taas voimassa. Julkisilla paikoilla ei saa liikkua kuin kaksin ja muihin on pidettävä kahden metrin etäisyyttä.
”Odotamme suomalaisten turistien paluuta kiihkeästi.
Vuosi sitten virolaisilla ei näyttänyt olevan vaikeuksia eristäytyä. Turistien kadottua keskiaikainen vanha kaupunki autioitui sekin. Moni iso hotelli, kuten Radisson ja Nordic Forum, sulkeutui ja keskittyi remontoimaan.
Viru-hotellin johtaja Sari Sopasen mukaan haastavinta tilanteessa on epävarmuus. – On ollut tärkeää sopeutua niihin asioihin, joihin ei voi vaikuttaa.
Suomalaisten suosima Viru-hotelli on tavoitellut uusia asiakkaita Viron sisältä. Notkahdus on totta kai tuntuva.
– Odotamme suomalaisten turistien paluuta kiihkeästi. Jos joku ei heidän merkitystään ole ennen tajunnut, niin nyt tajuaa, johtaja Sari Sopanen kertoo.
Ensimmäisen aallon aikana tartuntoja oli eniten Itä-Virossa ja Saarenmaalla, jossa tauti levisi italialaisen lentopallojoukkueen vierailusta. Tapahtuneen seurauksena Saarenmaan kunnanjohtaja Madis Kallas erosi. Pääkaupungissakin jännitteet kasvoivat. Heinäkuussa erostaan ilmoitti terveyslautakunnan johtaja Merike Jürilo sekä lautakunnan asiantuntija Martin Kadai.
Equadorilainen vaihto-opiskelija Emilia Lloret kuvaa parhaillaan lopputyötään Viron Narvassa. – Kuvaustiimin jäsenet testataan säännöllisesti. Koen itseni etuoikeutetuksi että voin edes välillä työskennellä.
Kesällä epidemia käytännössä kukistui. Equadorilainen elokuvaopiskelija Emilia Lloret muutti helteiseen Tallinnaan Budapestista, jossa korona ruokki muukalaiskammoa.
– Eräs tarjoilija huusi minulle kahvilassa, että häivy täältä tautia levittämästä.
Kylmyyden ja etäopiskelun aiheuttama alakulo on pysynyt Virossa aisoissa ulkoilulla ja meditaatiolla. Kotikaupunki Quiton uutiset ovat lohduttomia.
– Vanhempieni mukaan sairastuneita lojuu kaduilla. Ministerit ovat käyttäneet rokotuksia omiin tarkoituksiinsa. Korruptio on Equadorissa iso ongelma, Lloret huokaa.
Tallinnassa järjestettiin marraskuussa 2020 rajoitustenvastainen mielenosoitus.
Pääministeripuolue keskustaan kohdistuneet korruptioepäilyt aiheuttivat Virossa hallituskriisin keskellä epidemiaa. Tammikuussa hallitus hajosi ja pääministeriksi nousi reformipuolueen Kaja Kallas. Tautitilanne oli kriittinen, mutta rajoituksia höllennettiin.
Kallas ja oikeuskansleri Ülle Madise korostivat, että rajoitukset pitää vapaassa oikeusvaltiossa pystyä perustelemaan panikoimatta, selkeästi ja välttämättöminä.
Helmikuun lopulla Kallas vetosi kansalaisiin jo tiukemmin. Koska Virossa hallitus pystyy käyttämään valtaoikeuksia Suomea nopeammin, sulkutila nykäistiin päälle reilussa viikossa. Nyt keskustellaan messevistä sakoista maskipakkoa uhmaaville.
Tallinnan vanha kaupunki on nyt yhtä autio kuin vuosi sitten.
Kulttuuri-instituutiot onnistuttiin Virossa pitämään auki pitkään. Kansainvälisen Tallinn Music Weekin perustaja-johtaja Helen Sildna paljastaa, että hänen ehdotuksestaan joukko kulttuurialan sekä kulttuuri- ja terveysministeriön vaikuttajia on kokoontunut viikoittain Zoom-palaveriin.
– Olemme vertailleet tietoa ja sopeuttaneet toimintaa sen mukaan.
Maaliskuussa perinteisesti järjestetty Tallinn Music Week siirrettiin viime vuonna elokuulle.
– Perehdyimme turvallisuuden takaamiseen. Maiden erilaiset virustilanteet johtivat monimutkaiseen palapeliin, Sildna selittää.
Festivaali tarjosi lopulta 40 prosenttia suunniteltua vähemmän konsertteja, mutta keräsi yleisöä vain 30 prosenttia vähemmän. Tartunnoilta vältyttiin.
Tallinn Music Weekin johtaja Helen Sildna haluaa omalta osaltaan turvata Viron kulttuurialan tulevaisuutta.
Tänä vuonna TMW järjestetään kesäkuun alussa, mikä tämänhetkisestä tilanteesta katsottuna vaikuttaa uskaliaalta.
– Ajankohta perustuu asiantuntijoiden arviointiin. Haluamme myös olla etulinjassa turvaamassa haavoittuvan kulttuurialan tulevaisuutta.
Aktiivisuudelle on tarvetta. Viron hallitus hyväksyi maaliskuussa kolmen tärkeän Euroopan elvytysrahaston budjetit, mutta kulttuurikenttä jätettiin pois kaikista.
Päätöksentekoon kriisiaikanakin vaikuttanee Viron maine likipitäen velattomana valtiona. Valtion velkaantuminen on myös kansalaisille uutta.
– Jos valtio ottaa niin paljon velkaa kuin olen ymmärtänyt, miksi minun olisi pitänyt maksaa koronatestistä 80 euroa, kysyy Erkki Lill.
Erkki Lill on opiskellut valmentajaksi Suomen Pajulahden urheiluopistossa. Hän on valmentanut muun muassa Viron paracurling-maajoukkuetta. – Onneksi Virossa on voitu jatkaa harjoittelua epidemiasta huolimatta.
Lill sairasti oletettavasti koronan joulukuussa. Lieväoireisena hän ei saanut maksuttomaan testiin lähetettä, joka vielä tuolloin vaadittiin, ja piti omaehtoisen karanteenin.
Hän suhtautuu rokotteisiin kriittisesti.
– Täällä ollaan liian sinisilmäisiä. Sivuvaikutuksista pitäisi kertoa avoimemmin.
”Ei se ole oikein, että laitetaan vaan koko maa kiinni. Jossain pitää olla raja. Muuten rajoitetaan terveiden ja nuorten kustannuksella.
Curling-mestarina ja pyörätuolivalmentajana tunnettu mies on kiitollinen, että urheilumahdollisuudet ovat poikkeusoloissakin säilyneet. Maajoukkuetason harjoitukset ovat jatkuneet Tondiraban jäähallissa ja jatkuvat edelleen tietyin rajoituksin.
– Ei se ole oikein, että laitetaan vaan koko maa kiinni. Jossain pitää olla raja. Muuten rajoitetaan terveiden ja nuorten kustannuksella, Lill pohtii.
Lill sanoo, että Virossa on selvitty pahemmastakin.
– Suomalaisissa on samanlaista sitkeyttä. On turha valittaa. Kaikilla on sama tilanne, joillakin vielä huonompi. Pyörät vaan täytyy pitää pyörimässä.
