Viestinnän keskittämispykälä hämmentää – valtioneuvoston Anttikoski: ”Kaikki vastaavat siitä, että tieto kulkee”

Valtioneuvoston viestintäjohtaja tähdentää, että kukin hallinnonala vastaa oman alansa viestinnästä myös poikkeusoloissa.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Arkistokuva.

11.3.2021 18:35

Hallituksen päätös keskittää viestintää valtioneuvoston kanslialle valmiuslain nojalla on herättänyt epätietoisuutta niin viranomaisissa, ministeriöissä kuin mediassakin. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski sanoi torstaina Twitterissä, että asetus tulee voimaan ensimmäistä kertaa, joten ei ole ihme, että se herättää hämmennystä.

Anttikoski tviittasi, että kukin hallinnonala vastaa oman alansa viestinnästä myös poikkeusoloissa.

– Kaikki vastaavat siitä, että tieto kulkee kaikkien välillä sujuvasti, Anttikoski kirjoittaa.

Hänen mukaansa valtioneuvoston viestintäasetus otetaan käyttöön ihmisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi.

– Valtioneuvosto ei jatkossakaan sanele yhdellekään viranomaiselle mitä he viestivät ja mitä eivät.

Päätoimittajat peräävät avoimuutta

Päätoimittajien yhdistys julkaisi torstaina kannanoton, jossa se edellyttää julkisuusperiaatteen noudattamista myös poikkeusoloissa.

Esimerkiksi liikkumisrajoitusten valmistelun konkreettiset yksityiskohdat on pidetty täysin poissa julkisuudesta, vaikka valtioneuvoston kanslia on mediatietojen mukaan pyytänyt muilta ministeriöiltä lausuntoja kaavailtuihin rajoituksiin jo helmikuussa.

Yhdistys huomauttaa, että kansalaisten arkeen merkittävästi vaikuttavista toimista on välttämätöntä käydä yhteiskunnallista keskustelua jo valmistelun aikana. Avoimuus on keskeinen osa demokraattisen yhteiskunnan päätöksentekoa.

– Julkisuuslain mukaan myös poikkeusolojen varautumiseen liittyvät tiedot ovat normaaliin tapaan julkisia, jollei tiedon antamisesta ole vahinkoa varautumiselle. On vaikea nähdä, mitä vahinkoa julkisuudesta voisi olla liikkumisrajoitusten toteuttamiselle, kannanotossa kirjoitetaan.

Yhdistys viittaa sekä valtionhallinnon viestintäsuositukseen että valtioneuvoston viestintästrategiaan, joissa valmistelun ja päätöksenteon avoimuus on kirjattu arvoksi. Viestintästrategiassa linjataan lisäksi, että ” myös keskeneräisestä voi ja pitää viestiä".

Ei saa rajoittaa sananvapautta

Torstaina oikeuskansleri ilmoitti alkavansa tutkia valtioneuvoston kanslian ja Fimean menettelyä Astra Zenecan koronarokotetta koskevassa kommentoinnissa.

Oikeuskansleri tutkii, onko valmiuslain mukaisesta valtionhallinnon viestinnän välittömän johdon kuulumisesta VNK:lle aiheutunut epäselvyyksiä, jotka rajoittavat viranomaisten mahdollisuutta viestintään tiedonsaannin kannalta tärkeässä asiassa.

Lääkealan turvallisuuskeskus Fimea ei tuoreeltaan kommentoinut STT:lle Tanskan päätöstä keskeyttää Astra Zenecan koronarokotteen käyttö, koska sille oli epäselvää, miten viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan vaikuttaa.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä kysyttiin keskiviikkona ennen hallituksen iltakoulua, rajoittaako pykälä 106 esimerkiksi muiden ministereiden tai ministeriöiden puhevaltaa suhteessa valtioneuvoston kansliaan ja pääministeriin.

Pöystin mukaan perustuslakivaliokunnan keskiviikkona antamassa mietinnössä on nimenomaisesti lausuttu, että se esimerkiksi ei rajoita sananvapautta.

– Sen sijaan se antaa suoran johtovallan johtaa viestintää, Pöysti sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?