Tehohoito­potilailla yksi yhteinen piirre – jo pienikin ylipaino voi kasvattaa riskiä vakavaan korona­tautiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tehohoito­potilailla yksi yhteinen piirre – jo pienikin ylipaino voi kasvattaa riskiä vakavaan korona­tautiin

Myös lievällä ylipainolla voi olla vaikutusta sairaala­hoidon riskiin koronavirus­potilailla. Lihavuus saattaa vaikuttaa myös korona­rokotteen tehoon.

Suomessa kaikista koronan takia tehohoitoon joutuneista lähes puolet ovat vähintään merkittävästi lihavia, eli BMI on yli 30.­

11.3. 6:12

Selkein riskitekijä sille, että ihminen joutuu koronainfektion takia sairaalahoitoon, on korkea ikä. Heti sen perässä tulee ylipaino.

– Esimerkiksi diabetes ja verenpainetauti eivät nouse niin suuresti esiin kuin obesiteetti nousee, sanoo infektiosairauksien professori, Tyksin infektiotautien vastuualueen ylilääkäri Jarmo Oksi.

Suomessa kaikista tehohoitoon joutuneista 84 prosenttia on vähintään ylipainoisia, eli painoindeksi on yli 25. Koko aikuisväestöstä ylipainoisia on noin 63 prosenttia.

Yhdysvaltain tartuntatautiviranomaisen CDC:n mukaan jo lievä ylipaino, eli se, että BMI on välillä 25–29,9 saattaa kasvattaa riskiä sairastua vakavaan koronatautiin ja joutua tehohoitoon. Tällöin liikapainoa on 2–15 kiloa.

Samoin arvioi Oksi.

– Vaikutelma on se, että ei tarvitse olla mitenkään voimakkaasti lihava, jotta sairaalahoidon riski alkaa kasvaa. Myös pienemmällä ylipainolla on vaikutusta.

– Tämä on kuitenkin enemmän mututuntumaa kuin tilastoon perustuvaa, hän korostaa.

On huomattu, että sen lisäksi, että lihavuus kasvattaa riskiä joutua tehohoitoon, lihavilla tehohoitojaksot ovat usein myös pidempiä kuin normaalipainoisilla.

  • Voit tarkistaa oman painoindeksisi alla olevalla laskurilla.

Normaali painoindeksin alue on välillä 18,5–24,9. Painoindeksi ei kuitenkaan ota huomioon ruumiinrakennetta tai lihasten ja rasvan suhdetta. Ihmisellä, joka urheilee paljon ja on lihaksikas, painoindeksi saattaa siis ylittää normaalipainon rajan.

Mitään tarkkaa lukua sille, montako kiloa ylipainoa täytyy olla, että vakavan koronan riski alkaa kasvaa, Oksi ei osaa sanoa. Hän kuitenkin uskoo, että jo 2,5 kilogramman painonpudotus voi vähentää ylipainoisten riskiä sairastua koronataudin vakavaan muotoon.

– Mutta en osaa sanoa, onko siitä mitään tilastollista näyttöä, hän lisää.

Tällaista painonpudotusta suositteli Britannian terveysministeri Matt Hancock viime kesänä kaikille ylipainoisille briteille, jotta koronakuolemien riski vähenisi ja julkisen terveydenhuollon rahoja säästyisi.

IS:n aiemmin haastattelema lihavuuden tutkija, Helsingin yliopiston professori Kirsi Pietiläinen puolestaan kannusti vakavan tautiriskin pienentämiseksi ennen kaikkea terveelliseen syömiseen ja runsaaseen liikkumiseen, vaikka paino ei juurikaan putoaisi.

Professori Kirsi Pietiläinen kannustaa kaikkia suomalaisia liikkumaan ja syömään terveellisesti. Hän on huolissaan siitä, että lihavuuden hoito on monissa kunnissa ja terveyskeskuksissa ajettu nyt lähes kokonaan alas.­

Dosentti, tehohoidon palvelulinjan johtaja Stepani Bendel Kuopion yliopistosta arvioi IS:lle aiemmin, että tehohoitoriski ”pomppaa” siinä kohdassa, kun BMI on yli 30. Yhdysvalloissa muun muassa New Yorkin ja Teksasin osavaltioissa on linjattu, että koronarokotejonossa pääsee ohi, kun BMI on vähintään 30.

Suomessa kaikista koronan takia tehohoitoon joutuneista lähes puolet (48%) on niitä, joiden BMI on vähintään 30. Koko väestöstä vähintään merkittävästi lihavia on noin 25 prosenttia.

THL on puolestaan määritellyt vakavan koronataudin riskiryhmään sairaalloisesti ylipainoiset, eli ne, joiden BMI on 40.

Lihavuustutkija, professori Kirsi Pietiläinen.­

Syitä siihen, miksi lihavuus kasvattaa riskiä joutua koronan takia sairaalaan ja tehohoitoon, on monia. Kirsi Pietiläinen listasi niistä merkittävimmät:

1. Vatsaan kertynyt rasva heikentää keuhkojen toimintaa. Kun ihmisellä kertyy paljon rasvaa vatsan alueelle, vatsaontelon rasvakudos työntää palleaa ylöspäin ja litistää keuhkoja. Sairastaessa ihminen joutuu yleensä makuuasentoon, jolloin vatsa työntyy niin, että keuhkotilavuus pienenee entisestään.

2. Jos liikuntaa tulee harrastettua vähän, hengityselimistö voi olla huonossa kunnossa. Keuhkojen tuuletus on lihavilla huonompaa kuin normaalipainoisilla.

3. Monilla lihavilla, mutta ei kaikilla, on kehossaan pieniasteinen tulehdustila. Jatkuvan tulehdustilan takia keho ei pysty puolustautumaan kunnolla koronavirusinfektiota vastaan.

4. Koronavirustauti lisää verisuonitukoksen mahdollisuutta kaikilla, mutta tukoksen mahdollisuus on entistä korkeampi lihavilla. Tutkimuksissa on havaittu, että jopa kolmanneksella koronan takia tehohoitoon joutuneista on löydetty laskimoveritulppa, usein keuhkovaltimosta.

5. Lihavuuteen liittyy usein liitännäissairauksia, kuten kakkostyypin diabetes, astma ja uniapnea, joiden takia keho ei pysty kunnolla puolustautumaan infektiota vastaan. Osa näistä saattaa olla myös diagnosoimattomia. Lisäksi esimerkiksi rasvamaksa, joka on joka neljännellä suomalaisella, lisää tulehdus- ja hyytymistekijöitä kehossa.

6. On mahdollista, että suurempi rasvakudos itsessään voi varastoida isomman määrän viruksia. Tätä hypoteesia ei ole kuitenkaan tutkimuksissa ainakaan vielä todistettu.

Italiassa tehdyssä, vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa on havaittu, että lihavuus vaikuttaa vähentävän koronarokotteen tehoa.

Terveydenhoidon työntekijöillä tehdyn tutkimuksen mukaan normaalipainoisilla vasta-aineita oli koronarokotteen saamisen jälkeen noin tuplasti sen verran kuin niillä, joiden BMI oli yli 30. Tutkimuksessa tarkasteltiin Pfizerin ja Biontechin koronarokotetta.

Eniten vasta-aineita oli alipainoisilla, ja Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri uskookin, että kyseessä on jatkumo: mitä enemmän ylipainoa on, sitä vähemmän vasta-aineita kehittyy.

Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri.­

Meri kuitenkin sanoo, että silti koronarokote on toimiva kaiken kokoisille.

– Vasta-ainevasteet jäivät lihavilla mataliksi, mutta eivät kuitenkaan niin mataliksi, etteikö sillä olisi tehoa infektiota vastaan.

Yksi syy siihen, miksi rokotteen teho on lihavilla normaalipainoisia huonompi, on Meren mukaan se, että lihavilla on verkkaisempi immuunijärjestelmä. Myös muiden rokotteiden kohdalla on havaittu, että immuunivaste voi lihavilla jäädä tavallista heikommaksi.

Toiseksi syyksi Meri arvioi suuremman rasvakudoksen määrän.

– Ylipainoisilla rokote, joka annetaan olkavarteen, menee herkemmin paksumpaan rasvakudokseen, eikä rokotetta pääse niin paljon niihin soluihin, joihin sitä tarvitaan.

– Ja sitten kun vasta-aineita ja soluja syntyy, lihavalla ihmisellä on paljon suurempi tilavuus, mihin immuunisolut jakautuvat, eikä niitä välttämättä riitä sitten joka paikkaan tasaisesti.

Meri lisää, että aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimuksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?