Professori väläyttää rajua muutosta rokotus­järjestykseen: Ammatin tai asuin­paikan tulisi pian olla ikää olennaisempia

IS kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten Suomen rokotusjärjestystä tulisi muuttaa.

9.3.2021 20:16 | Päivitetty 9.3.2021 21:56

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (Krar) kokoontui tiistaina pohtimaan, miten rokotuksia aletaan priorisoida sen jälkeen, kun yli 70-vuotiaat ja 18–59-vuotiaat vakavaan riskiryhmään kuuluvat on rokotettu ensimmäisen kerran.

Tällainen tilanne tulee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan eteen huhtikuun puolivälin, viimeistään huhtikuun lopun paikkeilla.

THL:stä kerrottiin viime viikon lopulla IS:lle, että Pfizerin rokotetta alkaa tulla huhtikuun alusta Suomeen peräti 160 000 annosta viikossa. Tällä hetkellä rokotetta on tullut noin 70 000 annosta viikossa. Samalla kun rokotettujen määrä kasvaa, myös rokotteiden saatavuus on paranemassa merkittävästi.

  • Artikkelin yllä näkyvällä videolla THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo Suomen ja Euroopan rokotustilanteesta.

IS kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten Suomen rokotusjärjestystä tulisi muuttaa.

Kansantaloustieteen professori Topi Miettisen mielestä on syytä pohtia, missä vaiheessa rokotusjärjestyksessä aletaan priorisoida tartuntariskiä kuolemanriskin sijaan.

– Nyt ja lähiviikkoina on ensiarvoisen tärkeää edetä riskiryhmittäin ja korostaa kuolemanriskiä tartuntariskin sijaan.

Kuolemanriskillä tarkoitetaan todennäköisyyttä kuolla koronatartunnan saadessaan ja tartuntariskillä todennäköisyyttä saada koronatartunta.

Miettinen kertoo kuolemanriskin laskevan yli puolella aina, kun mennään ikäryhmissä viisi vuotta alemmas. Mitä nuorempiin ikäryhmiin mennään, sitä pienemmäksi käy kuoleman riski. Samalla hän muistuttaa myös sukupuolten välisistä eroista. Miesten kuolleisuus on hänen mukaansa 3–4-kertainen saman ikäryhmän naisiin verrattuna.

–Tilastollisen analyysin avulla voisi löytää postinumerot, joissa tartuntariski on suuri, kansantaloustieteen professori Topi Miettinen sanoo.

– Samaan aikaan kun rokotetaan yli 80-vuotiaita naisia, pitäisi rokottaa myös yli 70–75-vuotiaita miehiä, jos ajatellaan puhtaasti kuolemanriskin vakiointia kussakin rokotusryhmässä.

– Tuossa mielessä nykyistä riskiryhmäjärjestystäkin olisi mahdollista tehostaa ja estää kuolemia.

Ennen pitkää rokotusjärjestystä kannattaisi Miettisen mukaan kuitenkin pysähtyä miettimään uudestaan. Professori väläyttääkin siihen merkittävää muutosta:

– Jossain vaiheessa saavutetaan sellainen ikäryhmä, että kuolemanriski jäljellä olevassa rokottamattomassa väestössä on liikenneonnettomuuden luokkaa.

Rokottamisen hyödyt jäävät melko pieniksi, jos rokottamista jatkettaisiin tämän jälkeenkin ikäryhmittäin.

– On tehokkaampaa luultavasti terveyshyötyjenkin, mutta myös yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan luottamuksen, kannalta estää tartuntoja.

Miettinen laskee karkeasti IS:lle, että kun edellä kuvattu tilanne saavutetaan, rokotuksissa on edetty noin 47-vuotiaisiin.

– Tein oletuksen, että kuolleisuus puolittuu aina seuraavassa viiden vuoden ikäryhmässä, alkaen 70–74-vuotiaiden lähes 10 prosentista.

Miettinen näkee, että luultavasti viimeistään tässä vaiheessa rokotusjärjestyksessä etusijalle tulisivat iän sijaan ammattiryhmät ja ihmisten asuinpaikka esimerkiksi postinumeroiden perusteella.

– Tilastollisen analyysin avulla voisi löytää postinumerot, joissa tartuntariski on suuri.

– Sen sijaan ammattiryhmät ovat aika laaja ja häilyvä käsite. Esimerkiksi jos seuraavaksi haluttaisiin rokottaa kuljetusalan ammattilaisia, niin kuka sen tarkalleen määrittelee, Miettinen avaa problematiikkaa.

Hän muistuttaa, että ammattiryhmiin liittyy myös keikkatyöläisyys ja moni muu muuttuva tekijä, jota on vaikea varmentaa. Järjestämällä nuo rokotukset työterveyshuollon kautta se saattaisi onnistua.

– Toisaalta ammattiryhmien puolesta puhuisi se, että ihmisillä on pelkoja palveluiden hyödyntämisestä, joka taas vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan ja talouteen.

– Kun kuolemanriski rokottamatta olevassa populaatiossa on matala, on tehokkaampaa terveyshyötyjenkin, mutta erityisesti yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan luottamuksen kannalta, estää tartuntoja.

Tällä olisi positiivinen vaikutus talouteen. Suhteellisesti tällä hetkellä on eniten tartuntoja opetusalan, rakennusalan sekä kuljetusalan piirissä.

– Poliittinen kuuma perunahan tässä on käsillä, Miettinen viittaa rokotusjärjestykseen.

– Näin ollen olisi parasta luottaa dataan ja antaa datan kertoa rokotusjärjestys postinumeroittain tai ammattikunnittain. Se ei ole täydellinen, mutta se on parempi (ratkaisu) kuin jättää hienosäätämättä. Se on myös läpinäkyvä, jos päätöksenteon perusteena oleva data ja analyysi on kaikkien saatavilla.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo Ilta-Sanomille haluavansa antaa työrauhan Krarille, mutta suostuu kuitenkin pohtimaan rokotusjärjestystä.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistuttaa, että on hyvä miettiä, onko vielä jotain huomioitavia riskiryhmiä perussairauksien vuoksi.

Viime aikoina on keskusteltu, pitäisikö pääkaupunkiseutua alkaa rokottaa etupainotteisesti. Rämet nostaa esille alueellisen priorisoinnin haasteen.

Hän muistuttaa, että vaikka pääkaupunkiseudulla epidemiatilanne on nyt Suomen vaikein, niin tilanne voi muuttua nopeasti myös muualla. Hän mainitsee esimerkkeinä Jyväskylän ja Vaasan nopeasti lehahtaneet tartuntaryppäät sekä uusimpana Oulun valitettavan tilanteen saattohoito-osastolla.

– Epidemian voimakkuus ei ole ainoa tekijä, vaan voidaan myös miettiä eri ammattiryhmiä, Rämet kertoo mainitsematta yhtään tiettyä ammattia.

– Ammattiryhmiä voi miettiä sekä ammatin muodostaman tartuntariskin kannalta että myös siltä kannalta, jos tapahtuisi pahin skenaario epidemian voimistumisessa.

Pahimmassa skenaariossa tulisi huomioida, mitkä ovat oleellisimmat ammatit yhteiskunnan käynnissä pysymisen kannalta.

Rämet muistuttaa, että rokotusjärjestystä pohdittaessa on myös hyvä miettiä, onko vielä jotain huomioitavia riskiryhmiä perussairauksien vuoksi.

– Yksi harkittava vaihtoehto on myös edetä alaspäin yksi ikäryhmä kerrallaan eli rokottaa seuraavaksi kaikki yli 65-vuotiaat ja sen jälkeen edetä ikäryhmä kerrallaan.

IS tavoitti viime viikolla Krarin puheenjohtajan Ville Peltolan sekä THL:n ylilääkärin ja asiantuntijaryhmän sihteerin Hanna Nohynekin, mutta he eivät halunneet kommentoida etukäteen ajatuksiaan rokotusjärjestyksen muutoksista.

Juttua korjattu kello 20.33: Jutussa oli aluksi virheellisesti rokotusasiantuntija Timo Vesikarin valokuva. Häntä ei ole haastateltu tähän artikkeliin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?