Saara Kankaanrinnan kolumni: Naistenpäivä ansoja täynnä – naisilleko riittää yksi päivä vuodesta? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Saara Kankaanrinnan kolumni: Naistenpäivä ansoja täynnä – naisilleko riittää yksi päivä vuodesta?

Kautta aikain ”äiti maa” ja luonto ylipäätään on nähty naispuolisena. Uudistava, kirjaimellisesti luova, vuorovaikutteinen ja kokonaisvaltainen ovat luonnon ominaispiirteitä, kirjoittaa Saara Kankaanrinta.

8.3. 8:00

Painelen kosteaan multaan kuivattuja siemeniä keit­tiönpöydän äärellä. Täytän 20 pientä ruukullista, kastelen ja peitän rei’itetyllä muovilla. Siinä kasvaa hajuherneitä ensi kesäksi.

Viime vuoteen saakka haaveilin. Säännöllisesti naistenpäivän korvilla ostin puutarhalehtiä ja yritin saada käyntiin istutusprojektiani. Ja yhtä säännöllisesti se jäi tekemättä.

Kiirettä oli, mutta vielä enemmän hankaluuksia hahmottaa mistä aloittaa. Mitä ostetaan, laitetaan, milloin, mihin, miten. Tietotulvan sijaan kaipasin osaavaa ihmistä.

Reilu vuosi sitten, juuri ennen kuin opimme sanan ”korona”, otin yhteyttä puutarhuri Anneen valikoitujen neuvojen toivossa.

En saanut vain ostoslistaa ja ohjeita. Sain ihmisen, jonka kanssa suunnittelimme penkit, lapioimme kuoppia, kävimme taimikaupoilla ja kyykimme hanskat mullassa turvaetäisyyden päästä toisistamme. Sain uuden ystävän.

Lopulta minulla oli 9 istutuslaatikkoa juureksia, salaatteja ja kukkia. Iisoppia, krassia, punahattuja. Ja koko vuoden kierron ympäri neuvoja. Ja mikä ilo, kun olen joskus voinut vuorostani auttaa.

Kutsun Annea puutarhakätilökseni. Kätilö neuvoo, tukee ja rohkaisee. Hänen kokemuksensa ja oppinsa ansiosta minullekin avautui uusi maailma.

Naistenpäivänä on ilmeistä nostaa malja naisille, kaikille ihanille ja erilaisille.

Naistenpäivä on kuitenkin ansoja täynnä. Jo ajatus härnää – naisilleko riittää yksi päivä vuodesta? Juhlimmeko miestenpäivää? Entä muunsukupuolisten? Mitä iloa on ruususta, kun naisen euro on edelleen 80 senttiä.

Päivän merkitys avautuu, kun muistaa sen olevan YK:n kansainvälinen naistenpäivä. Suomessakin nainen on saanut taistella samoista oikeuksista kuin mies. Suomi kuuluu tasa-arvon kärkimaihin, mutta valmista ei vielä ole.

 Jo ajatus härnää – naisilleko riittää yksi päivä vuodesta?

Entä miksei naisilla ole pakollista armeijaa tai sivaria?

Tasa-arvoinen yhteiskunta on joka päivä tekoja, jotta perustuslain 6. pykälä toteutuu: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Jo 1970-luvulta lähtien on pohdittu, onko tiettyjen ryhmien alistamisen ja luonnon tuhoamisen välillä rakenteellisia yhteyksiä. Onko sillä jotain tekemistä maailmankuvan kanssa?

Kautta aikain ”äiti maa” ja luonto ylipäätään on nähty naispuolisena. Uudistava, kirjaimellisesti luova, vuorovaikutteinen ja kokonaisvaltainen ovat luonnon ominaispiirteitä.

Tänään nostan teekuppini näille ominaisuuksille ja eri alojen ”kätilöille”, sukupuolesta riippumatta. Juhlistan lempeitä kanssakulkijoita. Jakamisen iloa, mitä olen osakseni saanut niin synnytyssaleissa, työelämässä kuin puutarhassakin.

Kuivatut siemenet olin saanut tietenkin Annelta. Ja kun taimet kasvavat, vien niitä kavereillekin. Istutan ja jaan mitä olen oppinut.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?