Joka neljäs suomalainen riskiryhmässä – näin lihavuus altistaa vaikealle koronalle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Joka neljäs suomalainen riskiryhmässä – näin lihavuus altistaa vaikealle koronalle

Lihavuus altistaa vaikealle koronataudille monesta syystä. Lihavuustutkija Kirsi Pietiläisen mielestä rokotusjonossa pitäisi päästä terveen työikäisen väestön ohi, jos painoindeksi on yli 35.

Koronan vuoksi tehohoitoon joutuvista suurin osa on painoindeksin mukaan ylipainoisia.

8.3.2021 7:05

Vakavalle koronataudille altistavia riskitekijöitä on useita: yli 70 vuoden ikä, vaikea-asteinen sydänsairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita...

Yksi merkittävä riskitekijä on myös lihavuus.

Jo viime keväänä newyorkilaisessa yliopistosairaalassa tehtiin tutkimus, jonka mukaan sellaiset alle 60-vuotiaat henkilöt, joiden painoindeksi oli 30–40, sairastuivat koronaviruksen aiheuttaman taudin vakavaan muotoon jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, joiden painoindeksi oli alle 30. Niillä potilailla, joiden painoindeksi oli yli 35, vakavaan tautiin sairastumisen todennäköisyys oli jo nelinkertainen.

Normaali painoindeksin alue on välillä 18,5–25.

Samanlainen suuntaus käy ilmi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tilannekuvaraportista. Merkittävän lihavuuden rajapyykkinä pidetään sitä, kun painoindeksi on yli 30 eli liikakiloja on vähintään 15. Lähes puolet (48%) Suomessa koronan takia tehohoitoon joutuneista on niitä, joiden painoindeksi on vähintään 30. Koko väestöstä vähintään merkittävästi lihavia on noin 25 prosenttia.

Kaikista Suomessa koronan takia tehohoitoon joutuneista potilaista ylipainoisia on peräti 84 prosenttia. Vain 16 prosenttia tehohoitopotilaista on siis normaali- tai alipainoisia.

Koko suomalaisesta aikuisväestöstä vähintään lievästi ylipainoisia on noin 63 prosenttia: 68 prosenttia miehistä ja 58 prosenttia naisista.

Dosentti, tehohoidon palvelulinjan johtaja Stepani Bendel Kuopion yliopistollisesta sairaalasta toteaa, ettei tehohoitotilastosta voida vetää sellaista suoraviivaista johtopäätöstä, että mitä enemmän ylipainoa ihmisellä on, sitä suurempi riski tällä on joutua tehohoitoon koronan takia.

Stepani Bendel.

– Onhan obeesien potilaiden osuus selvästi yliedustettuna, mutta en usko, että se (tehohoitoon joutuminen) on ihan suoraan lineaarinen ylipainon suhteen. Se pomppaa varmaan siinä, kun mennään reilusti ylipainoiseksi, Bendel sanoo.

Tällä hän viittaa nimenomaan siihen, kun painoindeksi on yli 30.

Sitä, vaikuttaako ylipaino koronapotilaiden kuolleisuuteen, ei ole Suomessa analysoitu.

Vaikka tilastollisesti iso osa tehohoitopotilaista onkin ylipainoisia, Bendel korostaa, että yhtä lailla myös normaalipainoiset voivat saada vakavan koronataudin. Suomesta ja maailmalta on useita esimerkkejä siitä, että virus voi aiheuttaa myös perusterveille nuorille pitkäkestoisen ja viheliäisen taudin.

Kun kerran lihavuus on niin merkittävä riskitekijä vakavalle koronataudille, miksi vaikeasti lihavat eivät ole rokotejonossa yhdessä muiden riskiryhmäläisten kanssa? Lihavuuden tutkijan, Helsingin yliopiston professorin Kirsi Pietiläisen mielestä pitäisi olla.

Kirsi Pietiläinen.

Hän toteaa, että kriteerinä voisi olla esimerkiksi se, että kun painoindeksi on yli 35, ihminen voisi saada koronarokotteen ennen tervettä työikäistä väestöä. Suomessa on noin 240 000 niitä 20–64-vuotiaita, joiden painoindeksi on yli 35.

Nyt THL:n rokotusjärjestyssuosituksessa ei ole mitään mainintaa lihavista.

– Jos on varaa laittaa lisää kriteerejä, niin kyllä suosittelisin tätä, Pietiläinen sanoo.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa New Yorkin ja Texasin osavaltioissa rokotejonossa pääsee ohi, jos BMI on yli 30.

Painoindeksi ei ota huomioon ruumiinrakennetta tai esimerkiksi lihasten ja rasvan suhdetta, minkä vuoksi se ei ole mitenkään kaikkivoipa mittari. Pietiläinen sanookin, ettei pelkästään painon perusteella voida yksittäisen ihmisen kohdalla sanoa, onko riskiä vakavaan koronatautiin vai ei.

Tilastollisesti riski on kuitenkin olemassa, ja syitä siihen on monia.

Yksi niistä on keuhkot.

– Kun ihminen lihoo ja erityisesti jos painoa kertyy vatsan alueelle, niin vatsaonteloon tulee paljon rasvaa, joka työntää palleaa ylöspäin ja litistää keuhkoja. Varsinkin, kun ihminen joutuu makuuasentoon, kuten sairastaessa yleensä käy, vatsa työntyy niin, että keuhkotilavuus pienenee, Pietiläinen selittää.

Lisäksi hengityselimistö voi muutenkin olla huonossa kunnossa, jos liikuntaa tulee harrastettua vähän.

– Myös keuhkojen tuuletus on lihavilla huonompaa.

Toinen syy on pieniasteinen tulehdustila. Pietiläisen oma tutkimusryhmä on löytänyt mekanismin, jonka kautta lihavuus aiheuttaa vaimeaa tulehdusta kehossa.

– Isolla osalla lihavista – ei kuitenkaan kaikilla – on pieniasteinen tulehdustila, joka tarkoittaa sitä, että keho on jatkuvassa stressissä jo valmiiksi, ja kun tulee vaikea virusinfektio, kehon huono puolustuskyky ei pysty reagoimaan riittävällä vauhdilla voimakkaaseen puolustustarpeeseen.

Koronapotilaan tehohoidon valmistelua.

Koronavirusinfektio lisää verisuonitukoksen mahdollisuutta kaikilla, mutta tukoksen mahdollisuus on entistä korkeampi lihavilla. Tukostaipumus onkin kolmas selkeä vakavan koronataudin riskiä lisäävä tekijä lihavilla.

Yksi tärkeä seikka ovat myös liitännäissairaudet, kuten rasvamaksa, joka lisää tulehdus- ja hyytymistekijöitä kehossa. Liitännäissairauksien merkitystä korostaa myös Bendel.

– Ylipainoisilla ihmisillä kasaantuu myös muita sairauksia paljon. Jos on vaikka 60-vuotias ja BMI on 35, niin käytännössä on hyvin usein myös muita perussairauksia: kakkostyypin diabetes, astma, uniapnea, tai kunto muuten selvästi huonompi kuin jos BMI olisi vaikkapa 27.

– Jos ihminen saa esimerkiksi keuhkokuumeen mistä syystä tahansa, niin siinä missä perusterve kaksikymppinen voi sairastaa kotona, ylipainoinen monisairas joutuu nopeasti tehohoitoon, vaikka taudin vakavuus olisi sinänsä samanlainen. Reservit keuhkojen ja kunnon suhteen ovat paljon pienemmät, jolloin tautitaakkaa on vaikeampi kompensoida, Bendel selittää.

Näiden lisäksi on spekuloitu muun muassa sillä, voiko suurempi rasvakudos itsessään varastoida isomman määrän viruksia.

– En pidä sitä teoriaa mitenkään toteen näytettynä, mutta sellaista hypoteesia on esitetty, että viruspartikkeleita pystyisi olemaan lihavassa ihmisessä enemmän. Mutta se on vielä legenda, Pietiläinen sanoo.

 Lihavuus on riskitekijä, joka kannattaisi hoitaa, mutta apua painonpudotukseen ei terveyskeskuksissa ole juuri nyt paljoakaan saatavilla.

Britannian terveysministeri Matt Hancock rohkaisi Telegraph-lehdessä viime kesänä ylipainoisia brittejä pudottamaan painoaan 2,3 kiloa. Hancockin mukaan se säästäisi Britannian julkiselta terveydenhoitojärjestelmältä (NHS) yli 100 miljoona puntaa seuraavan viiden vuoden aikana ja vähentäisi ihmisten riskiä kuolla koronatautiin.

Pietiläinen toteaa, ettei itse lähtisi antamaan vastaavaa suositusta suomalaisille.

– Mutta suosittelisin kaikille suomalaisille mahdollisimman terveellisiä elintottumuksia nyt juuri tässä maailmanajassa.

– Kannattaa syödä terveellistä ja vitamiinipitoista ruokaa ja liikkua paljon, koska näillä saadaan pieniasteista tulehdustilaa alennettua, vaikka painolle ei niin paljon tapahtuisikaan.

Hänen mielestään on paradoksaalista, että lihavuuden hoito on monissa kunnissa ja terveyskeskuksissa ajettu nyt lähes kokonaan alas, vaikka lihavuus on niin suuri riskitekijä paitsi vakavalle koronataudille niin myös monille muille sairauksille.

– Lihavuus on riskitekijä, joka kannattaisi hoitaa, mutta apua painonpudotukseen ei terveyskeskuksissa ole juuri nyt paljoakaan saatavilla. Ihmisille on käynyt päinvastoin: korona-aikana on lihottu lisää.

Painoindeksi (BMI)

Lihavuutta mitataan painoindeksillä (BMI eli body mass index). Oman painoindeksinsä voi laskea jakamalla painonsa pituuden neliöllä. Esimerkiksi 60-kiloiselle, 162 senttimetriä pitkälle laskukaava on seuraava: 60 : (1,62 x 1,62), jolloin vastaukseksi tulee noin 22,9.

Lihavuus luokitellaan painoindeksin perusteella vaikeusasteisiin seuraavasti:

25–30: ylipaino eli lievä lihavuus (liikapainoa 2–15 kiloa)

30–35: merkittävä lihavuus (liikapainoa 15–30 kiloa)

35–40: vaikea lihavuus (liikapainoa 30–45 kiloa)

Yli 40: sairaalloinen lihavuus (liikapainoa yli 45 kiloa).

Painoindeksi ei sellaisenaan toimi alle 18-vuotiaille.

Lähde: Terveyskirjasto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?