Suomi menee taas tänään kiinni – IS:n jättigrafiikka kertoo, mitä kaikkea poikkeusvuoden aikana tapahtui - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomi menee taas tänään kiinni – IS:n jättigrafiikka kertoo, mitä kaikkea poikkeusvuoden aikana tapahtui

Kolmen viikon sulkutila alkoi Suomessa. Miten tähän taas jouduttiin?

8.3. 6:35

Koronavirus ei toimi käsikirjoitusten mukaisesti. Se muuntuu, leviää entistä herkemmin, aiheuttaa entistä vakavampia oireita ja oppii uusia keinoja väistää ihmisen immuunipuolustusta. Toivo pandemian hiipumisesta rokotusten etenemisen ja laumasuojan kehittymisen myötä uhkaa hiipua.

Koronavirus saapui Suomeen talvella 2020, ja epidemia alkoi laajentua maaliskuussa. Hallitus totesi 16. maaliskuuta 2020 yhdessä tasavallan presidentin kanssa, että tasavalta on poikkeusoloissa. Uudelleen hallitus totesi poikkeusolot 1. maaliskuuta 2021. Niin sanottu sulkutila alkoi maanantaina.

Viime talven poikkeustila päättyi vapauden kesään, kunnes syksyllä 2020 iski epidemian toinen aalto. Uudet koronaviruksen muunnokset alkoivat levitä loppuvuodesta 2020. Maaliskuussa 2021 epidemiatilanne pakottaa viranomaiset taas järeisiin toimiin viruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Miten tähän jouduttiin? IS nivoi yhteen koronakriisin kehityksen eri näkökulmista: epidemiologian, lääketieteen ja talouden.

Mutta ensin katse Suomeen.

Näin koronavuosi eteni kotimaassa

Ja näin tartuntatilanne kehittyi koko maailmassa

Näin rokotekehitys eteni

  • 12. tammikuuta 2020: Kiina antaa Maailman terveysjärjestölle tiedot uuden koronaviruksen geeniperimän sekvensoinnista. Lääkeyhtiöt aloittavat rokotteiden suunnittelun pian genomin julkaisemisen jälkeen.

  • 7. helmikuuta: Moderna valmistaa ensimmäisen koe-erän lähetti-rna-rokotetta.

  • 30. maaliskuuta: Yhdysvaltain liittovaltio aloittaa Operation Warp Speed -hankkeen rokotekehityksen ja valmistuksen vauhdittamiseksi.

  • 14. heinäkuuta: Moderna julkistaa lähetti-rna-rokotteensa ykkös- ja kakkosvaiheen kliinisten kokeiden tulokset. Laajat kolmannen vaiheen tutkimukset alkavat.

  • 1. elokuuta: Venäjän terveysministeriö kertoo alustavia tuloksia Sputnik V -rokotteen tutkimuksista.

  • 12. elokuuta: BioNTech / Pfizer julkistaa lähetti-rna-rokotteen ensimmäisen vaiheen kliinisten kokeiden tuloksia.

  • 9. marraskuuta: BioNTech / Pfizer julkistaa kolmannen vaiheen kliinisten kokeiden tulokset: suojateho on 95 prosenttia.

  • 16. marraskuuta: Kolmannen vaiheen tutkimukset osoittavat, että Modernan rokote toimii 94,5 prosentin tehokkuudella.

  • 23. marraskuuta: Oxfordin yliopisto ja AstraZeneca julkaisevat kolmannen vaiheen kliinisten tutkimusten tuloksia: virusvektorirokotteen teho on keskimäärin noin 70 prosenttia.

  • 2. joulukuuta: Britannia hyväksyy BioNTech / Pfizerin rokotteen ensimmäisenä maana Euroopassa.

  • 21. joulukuuta: Euroopan unioni myöntää BioNTech / Pfizerille myyntiluvan.

  • 27. joulukuuta: Ensimmäiset koronarokotteet annetaan Suomessa terveydenhuollon ammattilaisille. Pfizerin rokotteen ehtii ennen vuodenvaihdetta saada yli 5 500 henkilöä.

  • 30. joulukuuta: Britannia myöntää AstraZenecan valmisteelle hätäkäyttöluvan ja aloittaa rokotukset.

  • 29. tammikuuta 2021: AstraZenecan rokote saa myyntiluvan EU:n alueelle.

Suomi sai ensimmäisen erän AstraZenecan rokotetta helmikuun alussa.­

  • 7. helmikuuta: Suomi saa ensimmäisen erän AstraZenecan rokotetta.

  • 5. helmikuuta: THL julkistaa suunnitelman alle 70-vuotiaiden, riskiryhmiin kuuluvien rokotusjärjestyksestä. Ensimmäisenä piikin saavat muun muassa elinsiirto- ja munuaispotilaat.

  • 16. helmikuuta: Johnson&Johnson jättää myyntilupahakemuksen Euroopan lääkevirastolle.

Näin lääkkeet ja hoitomuodot kehittyivät

THL:n mukaan vakavaan covid-19-tautiin sairastuneet potilaat saavat pääasiassa oireenmukaista hoitoa, esimerkiksi happi- tai nestehoitoa sairaalassa. Tehokkaita täsmälääkkeitä ei ole, mutta useat lääkkeet ja lääkeyhdistelmät on todettu hyödyllisiksi hoidossa.

  • Maaliskuu 2020: WHO, Euroopan lääkevirasto, Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA, Kiinan hallitus ja useat lääkeyhtiöt aloittavat tutkimukset viruslääkkeiden ja infektion hoidon kehittämiseksi.

  • 1. toukokuuta: FDA antaa luvan antiviruslääke Remdesivirin hätäkäyttöön covid-19-taudin vakavan muotoa sairaalahoidossa. Hätäkäyttölupaa laajennetaanmyöhemmin lieviin tautimuotoihin.

  • 16. kesäkuuta: Oxfordin yliopisto julkaisee tutkimuksen, jonka mukaan deksametasoni-niminen vahva steroidi antaa merkittäviä positiivisia tuloksia covid-19-taudin lääkehoidossa. Lääkelaitos Fimea pitää tuloksia yllättävinä ja huomauttaa, ettei deksametasonia saa antaa muille kuin sairaalapotilaille.

  • Huhtikuu: Ensimmäinen kliininen lääketutkimus koronainfektion hoitoon alkaa Suomessa. Tutkimus on osa kansainvälistä hanketta. Suomen tutkimushaarassa verrataan tehohoitopotilaiden keuhkokuumeen hoitoon kahta myyntiluvallista immuunivasteen muuntajiin kuuluvaa lääkevalmistetta, Anakinrata ja Rebifiä, sekä normaalin hoitokäytännön mukaista hoitoa.

Koronapotilaan tehohoitoa Espoon Jorvissa huhtikuussa 2020.­

  • Syyskuu: Viimeisin yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, ettei pandemian alussa lupaavana pidetty malarialääke hydroksiklorokiini tehoa koronaan.

  • Lokakuu: WHO päätyy kannanottoon, jonka mukaan Remdesivirillä ei ole suurta vaikutusta covid-19-potilaiden hoitojaksojen pituuteen ja kuoleman riskiin. AstraZeneca aloittaa laajat, faasi 3:n kliiniset kokeet vasta-ainelääke AZD7442:lla. Lääke sisältää cocktailin ns. monoklonaalisia vasta-aineita. Vastaavia lääkkeitä on muillakin valmistajilla.

  • Helmikuu 2021: Lääketieteellinen BMJ-lehti raportoi, että sairaalahoitoon joutuneille potilaille nopeasti annetut verenohennuslääkkeet vähentävät kuoleman riskiä.

Ja tätä tapahtui taloudessa

  • Huhtikuu 2020: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa, että maailmantalous syöksyy pahimpaan taantumaan 1930-luvun laman jälkeen.

  • 1. kesäkuuta: Martti Hetemäen työryhmä julkistaa raporttinsa. Sen mukaan kriisin välittömät taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat voimakkaimmat palvelualoilla. Liikenteen, ravintoloiden, majoituksen, kulttuuri- ja monien muiden palveluiden kysyntä on romahtanut.

Martti Hetemäki huhtikuun lopussa 2020.­

Matkailu- ja ravintola-alojen kysyntä romahti.­

  • Elokuu: Suomen bruttokansantuote laski vuoden toisella neljänneksellä 6,4 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Yksityinen kulutus supistui 11 prosenttia ja vienti 12 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

  • 5. lokakuuta: Valtiovarainministeriön kertoo katsauksessaan, että Suomen julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2020 noin 18 miljardiin euroon ja julkisyhteisöjen velka noin 70 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

  • 15. joulukuuta: Talouden taantuma koronavuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella, kertoo Suomen pankki. Valtiovarainministeriö kertoo pari päivää myöhemmin, että bkt supistuu 3,3 prosenttia. Kasvuennuste vuodelle 2021 on 2,5 prosenttia.

  • Tammikuu 2021: Maailmantalouden elpyminen hidastui vuoden 2020 lopulla, kertoo OP-ryhmä suhdannekatsauksessaan. Toipuminen voi jatkua kunnolla vasta, kun rokotukset ovat hillinneet tartuntoja riittävästi.

  • 25. helmikuuta: Kuluttajien luottamus on pysynyt ennallaan ja asunnon ostoaikeita on eniten koskaan, kertoo Tilastokeskus. Alimmillaan luottamus oli huhtikuussa 2020

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?