Näin puoluesihteerit kommentoivat vaalien siirtämistä – kristillisten Asmo Maanselkä: ”En jaksa uskoa laskelmaan” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin puoluesihteerit kommentoivat vaalien siirtämistä – kristillisten Asmo Maanselkä: ”En jaksa uskoa laskelmaan”

Puolueista vain perussuomalaiset vastustivat vaalien siirtämistä, mutta vaikea päätös se oli monelle.

Puoluesihteerit kertoivat kommenttinsa vaalien siirtämisestä.

7.3.2021 21:23

Ilta-Sanomat kysyi puoluesihteereiltä perjantain ja lauantain tunnelmista ja siitä, mikä lopulta johti kuntavaalien siirtämiseen huhtikuulta kesäkuulle. Puoluesihteerit korostivat, että vaalien siirtyminen ei perustu pelkästään THL:n julkisuudessa käsiteltyihin ennustuksiin päiväkohtaisista tartuntaluvuista.

THL:n kolmessa eri laskelmassa vähiten vakavassa mallinnuksessa päivittäisten tartuntojen määrä oli noin 2600. Vakavimmassa mallinnuksessa määrä oli jopa 11 000 päivittäistä tartuntaa.

Sen sijaan kuntavaalien siirtämiseen päädyttiin THL:n kokonaiskuvan ja suosituksen, sekä oikeusministeriön muistion perusteella.

Vielä maaliskuun alussa kaikki puolueet halusivat pitää kuntavaalit sovitusti huhtikuussa, mutta perjantaisen tilannearvion jälkeen vain perussuomalaiset olisivat halunneet pitäytyä huhtikuun kuntavaaleissa.

Puoluesihteeri Asmo Maanselkä Kristillisdemoraattien vaalivalvojaisissa Musiikkitalossa Helsingissä 14.4.2019.

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoo, että THL:n selkeäsanainen suositus ja tilastot katkaisivat kamelinselän ja johtivat siihen, että puolueet myöntyivät kuntavaalien siirtymiseen.

– Vaikeaa lähteä taistelemaan THL:n selkeää suositusta vastaan, vaikka tosi nihkeitä olimme loppuun asti. Ihan viimeisinä taivuttiin, että siirretään sitten, jos kaikki muutkin on sitä mieltä – paitsi perussuomalaiset, Maanselkä sanoo.

Hän kutsuu päätöstä hyvin vaikeaksi, mutta sanoo, että vaalien pitäytyminen olisi näyttäytynyt tosi huonossa valossa, mikäli THL:n päiväkohtainen tartuntalukuennustus olisikin toteutunut.

– En henkilökohtaisesti jaksa uskoa laskelmaan, ihan suoraan sanottuna. THL on kuitenkin ainoa viranomaistaho, joka Suomessa tekee tämäntyylisiä ennusteita. Ennenkin olemme hallitusta tukeneet silloin, kun he ovat tehneet päätöksiä THL:n datan pohjalta. Jos emme olisi tässä asiassa uskoneet THL:ää, niin voisimmeko luottaa muissakaan tapauksissa.

Maanselän mukaan THL:n suosituksen sivuuttaminen veisi viranomaisen arvonvaltaa. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että THL:n ennusteet ovat menneet aiemminkin pieleen.

Koska perussuomalaiset eivät ainoana puolueena kannattaneet vaalien siirtämistä, on pelätty, että päätös vaalien siirrosta politisoituu. Maanselkä haluaa kuitenkin painottaa, että THL tekee laskelmansa viranomaisena, eikä mikään puolue voi niihin ennakolta vaikuttaa.

– Ketä vaalien siirtäminen kahdella kuukaudella edes hyödyttäisi poliittisesti?

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen Helsingissä 5. maaliskuuta 2021.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen sanoo, että vaalien siirtämiseen päädyttiin kokonaisharkinnan kautta.

– Hyvät sekä huonot skenaariot ovat sellaisia, että ottaen huomioon äänioikeuden toteutuminen, vaalien hyvä järjestäminen ja julkisen vallan velvollisuus edistää ihmisten äänioikeuden toteutumista, johtaa siihen tilanteeseen, että tätä jouduttiin pohtimaan vakavasti, Koikkalainen sanoo.

THL:n huimat ennusteet olivat vain yksi osa päätöstä. Sitäkin merkittävämpänä Koikkalainen pitää oikeusministeriön muistiota yhdistettynä THL:n ennusteisiin.

Hän kokee, että vaalien siirtämisen ongelmallisuutta on liioiteltu.

– En näe suuria huolia siinä, että vaaleja siirretään kahdella kuukaudella.

Liike Nytin puoluesihteeri Juhani Klemetti.

Liike Nytin puoluesihteeri Juhani Klemetti sanoo, että THL:n ennuste oli suuri syy vaalien siirtymiseen, mutta muutenkin heräsi useita kysymyksiä siitä, miten vaalit pystytään järjestämään terveysturvallisesti.

Yksi iso uhka oli se, että vaalipäivänä vain 50 prosenttia riskiryhmäläisistä olisi ollut rokotettuna. Lisäksi Klemetin mukaan vaalien järjestäminen huhtikuussa olisi vesittänyt hallituksen viestin siitä, että kaikkien pitäisi pysyä kotona ja välttää sosiaalisia kontakteja.

– Viestintä olisi voinut vaikuttaa ratkaisevasti äänestysaktiivisuuteen. Jos ihmiset pelkäävät käydä äänestämässä, on huono tilanne. Euroopassa on nähty, että äänestysaktiivisuus on pudonnut monin paikoin, jos vaaleja on pidetty kesken koronan vaikeaa vaihetta, Klemetti sanoo.

Hän sanoo, että kokoukset olivat vaikeita, mutta ”siellä ei riidelty”.

– Tämä ei ole puoluepoliittinen asia. Olisi ollut hienoa, että olisimme päässeet yksimieliseen päätökseen. Olisimme näyttäneet silloin yhtenäisemmältä kansan silmissä.

KP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff Helsingissä 4. maaliskuuta 2021.

Rkp:n puoluesihteeri Fredrik Guseff sanoo, että tunnelma muuttui nopeasti kaikkien puolueiden keskuudessa. Perjantaina tilannekuva huononi selvästi.

– Nyt näytti, että olemme pahimmassa mahdollisessa ajassa liikkeellä vaalien kanssa, Guseff sanoo.

Yksittäisiä lukemia vakavampana hän pitää tautitilanteen suuntaa ja sen vaikeaa ennustettavuutta. Guseff sanoo, että vaalit oli järkevämpää lykätä jo nyt, kun vasta huhtikuussa juuri ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

– Mikäli tilanne olisi lähelläkään THL:n esittämiä lukemia, esimerkiksi vaalivirkailijoita voisi olla liikaa karanteenissa ja vaaleja jouduttaisiin joka tapauksessa lykkäämään.

Vihreiden puoluesihteeriksi valittu Veli Liikanen vihreiden puoluekokouksessa Porissa 15. kesäkuuta 2019.

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen toistaa muiden tavoin, että ratkaisevaa vaalien siirtämisessä oli THL:n tilannearviossa tapahtunut käänne perjantaiaamuna.

Liikanen kertoo itse suhtautuneensa kriittisesti vaalien siirtämiseen, mutta riskiarvion jälkeen hän katsoi, että vaalien siirtäminen oli paras ratkaisu.

– Potentiaaliset riskit vaalien normaalissa aikataulussa järjestämisessä kuulostivat vielä pahemmilta, Liikanen sanoo.

Myös hän korostaa, että oli olemassa voimakas riski sille, että vaalien siirtämistä olisi jouduttu käsittelemään vielä vaikeammassa tilanteessa huhtikuun alussa, jos nyt päätöstä siirtämisestä ei olisi saatu aikaan.

– Vaalien järjestäminen kesäkuussa on THL:n mukaan kaiken kaikkeaan turvallisempaa. Rokotuskattavuus on silloin parempi.

Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Lauantaina vaalien siirtymistä kommentoivat Ilta-Sanomille Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ja perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

– Vaalien siirtäminen ei ollut itsestäänselvää ainakaan minulle, mutta perjantaina asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen mielipide alkoi kääntyä siihen suuntaan, että vaalien lykkääminen kesäkuuhun on tässä tilanteessa paras vaihtoehto, Rönnholm sanoi.

Rönnholmin mukaan päätös vaalipäivän muuttamisesta oli syytä tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siksi nyt oli toimittava. Tilanne olisi ollut hänen mukaansa vielä huonompi, jos päätös olisi tehty lähempänä alkuperäistä kunnallisvaalipäivää 18. huhtikuuta.

Puoluesihteeri Simo Grönroos Perussuomalaisten puoluekokouksessa Pirkkahallissa Tampereella 29. kesäkuuta 2019.

Perussuomalaiset olivat ainoa puolue, joka ei myöntynyt vaalien siirtämiseen.

Grönroos ihmettelikin tarvetta siirtää vaaleja.

– Monessa muussa maassa vaalit on kyllä pidetty ajallaan, vaikka koronatilanne on ollut merkittävästi huonompi, Grönroos sanoi.

Hän myös korosti, että esimerkiksi Hollannissa maaliskuun parlamenttivaalit ollaan järjestämässä normaalisti.

– Onhan tämä kaikkiaan valitettavaa demokratian uskottavuudelle, että vaaleja lähdetään siirtämään ilman riittävän pätevää syytä.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen puoluevaltuuston kokouksen tauolla Helsingissä 13. kesäkuuta 2020.

Keskustan ja kokoomuksen puoluesihteerit eivät ehtineet vastata Ilta-Sanomien kysymyksiin.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoi kuitenkin kommentoineensa asiaa lauantaina Facebookissa, eikä hänellä ole muuta lisättävää.

Facebookissa Pirkkalainen kertoo vaalien siirtymisen olevan pettymys, mutta kokee, että asiasta syntyi päätös, jota lähes kaikki eduskuntapuolueet tukivat.

– Minusta on selvää, että on tehtävä tarkka analyysi siitä, miksi tähän ratkaisuun jouduttiin päätymään, Pirkkalainen kirjoittaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?