Näin poliisi voisi valvoa ulkona­liikkumiskieltoa Suomessa – ”Jos rikkomus on selvä, niin se on sitten saman tien sakko käteen” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin poliisi voisi valvoa ulkona­liikkumiskieltoa Suomessa – ”Jos rikkomus on selvä, niin se on sitten saman tien sakko käteen”

”Minä nyt vaan lähdin vähän testaamaan, miten tämä valvonta täällä oikein tapahtuu.”

5.3. 21:25

Koronatilanne synkistyy päivä päivältä, ja pääministeri Sanna Marinin hallitus on alkanut väläytellä jopa ulkonaliikkumiskieltoa.

Sota-aikana 1940-luvulla ulkonaliikkumiskieltojen ja pimennysmääräysten valvominen kuului poliisille.

Entä tänään, riittävätkö poliisin resurssit ja miten poliisi epäsuomalaisen järeältä ja dramaattiselta kuulostavaa kieltoa valvoisi?

Konsta Arvelin.­

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin sisäasiainministeriön poliisiosastolta muistuttaa, että nyt puhutaan vielä ulkonaliikkumiskiellosta, jota ei ole olemassa eikä tiedetä, millainen se olisi, jos se tulisi olemaan olemassa.

Marin ennakoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että kielto olisi toden­näköisesti ajallisesti ja paikallisesti tarkasti kohdennettu.

Onko poliisi silti valmistautunut siihen?

– Erilaiset ajatusleikit on tietysti jouduttu tekemään, mutta kun mitään konkreettista ei ole, ei ole voitu tehdä mitään ”liikekannallepanoa”, Arvelin sanoo.

Julkisuudessa on oletettu tai valistuneesti arvailtu, että ulkonaliikkumiskielto käsittäisi enintään ruuhka-Suomen alueen ja sen aikana sallittaisiin välttämättömäksi määritelty liikkuminen.

– Sepä se juuri on, että kun välttämätön liikkuminen pitäisi sallia, siellä olisi sitten sitä apteekissa käyntiä ja ruokakaupassa käyntiä ja muuta.

 Paljon vastuuta menee silloin kiellon kohteelle, kun ei voida edellyttää kovin kaksisia selvityksiä, millä asialla ollaan liikkeellä.

Olisiko valvonta silloin käytännössä mahdotonta?

– Ei mahdotonta, mutta tuo se vaikeuskerrointa.

– Ja korostaa sitä, että paljon vastuuta menee silloin kiellon kohteelle, kun ei voida edellyttää kovin kaksisia selvityksiä, millä asialla ollaan liikkeellä.

– Kun poliisi kohtaisi henkilöitä, uskotaan, mitä sanotaan ja jos vähän epäillään, annetaan silti liikkua ja selvitetään jälkeen päin, oliko edellytyksiä.

Edellytykset voitaisiin arvioida rikosprosessissa, mikä oli yksi vuoden takaisen Uudenmaan eristämisen poliisille antama käytännön opetus.

– Jos rajoitukset ovat ehdottomia, niitä on helppo valvoa, jos sinne jää paljon liikkumavaraa, vastuuta siirtyy enemmän ”vastapuolelle”.

Vastapuolella Arvelin tarkoittaa leikillisesti kansalaisia.

Rouva antaa herralle lapun, missä käskee hakemaan ruokaa?

– Niin, ja siihen päälle sitten se joukko, että ”minä nyt vaan lähdin vähän testaamaan, miten tämä valvonta täällä oikein tapahtuu”.

Uudenmaan sulkua purettiin Lahden moottoritiellä 15. huhtikuuta.­

Mikäli ulkonaliikkumiskielto olisi vain yöaikainen, Arvelin arvelee valvonnan helpottuvan, vaikka osa kaupoista onkin auki 24/7.

Arvelin korostaa, että jos ulkonaliikkumiskielto tulee ja kun poliisi on valvova viranomainen, niin ”ilman muuta poliisi ottaa haasteen vastaan”.

– Kannetaan korsi kekoon, että tavoitetilat saadaan mahdollisimman täysimääräisesti täytettyä. Rajoitetaan tarpeetonta liikkumista ja kontakteja.

Käytännössä olennainen kysymys ei kuitenkaan ole valvonnan muskelit tai mittakaava.

– Tämä pitää miettiä enemmän ohjaamisen ja neuvonnan kautta. ”Hätyytellään” ihmisiä noudattamaan suosituksia ja kieltoja.

– Kyllähän lainmukaisen käytöksen pitää lähteä ihmisestä itsestään. Ja jos ihmiset ilmoittavat, että meno ei maistu, silloin viranomainen on koetuksella. Kovan laittamisella kovaa vastaan ei välttämättä saavuteta mitään.

 Kyllähän lainmukaisen käytöksen pitää lähteä ihmisestä itsestään.

Uudenmaan sulkua valvomaan tarvittiin 700 poliisia ja 700 virka-apua antanutta sotilasta ja varusmiestä.

Suomen poliisikunnan vahvuus on 7 375,5 henkilötyövuotta, josta puolet eli 3 064,9 on kenttätehtävissä ja liikennevalvonnassa.

He ovat ne, jotka kohtaavat mahdolliset kotoaan luvatta yöjalkaan tai salahumpalle livahtaneet kansalaiset kaduilla ja toreilla.

– Poliisin pitää hoitaa perustehtävät ja lisätehtäviin voidaan kiinnittää tietty määrä ja jos sitten tulee jotain akuuttia, pitää priorisoida.

– Melkoista suunnittelua tämä vaatii. Ja voivathan rikostutkijatkin (3 151,9) laittaa tarvittaessa kenttävaatteet päälle.

Virka-apua tultaisiin jälleen tarvitsemaan, Arvelin uskoo.

– Mitä laajempi sen kielto olisi, sen hankalampaa sitä olisi valvoa, mutta emme me lähde siitä, että on mahdottomia rasteja. Haasteita voi kyllä tulla.

Suomessa ei ole täydennyspoliisijärjestelmää, vaikka tarve oli esillä, kun poliisilakia uusittiin vuonna 1995.

– Sellainen reservi olisi tällaiseen tilanteeseen tarkoituksenmukainen, saataisiin eläköityneitä poliisimiehiä töihin.

Ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta voisi rapsahtaa sakko.

– Jos lähtökohta on sama kuin viime keväänä, niin rangaistusuhka koskee tilannetta, jossa rajoitusta on jo rikottu, ei, jos se jää yrityksen asteelle.

Tunnetusti mikään ei ole korona-Suomessa yksinkertaista, mitä tulee juridiikkaan. Niinpä Arvelin muistuttaa ulkonaliikkumiskiellon voivan syntyä joko valmiuslain kautta tai muun lain kautta, esimerkkinä ravintoloiden sulkeminen.

Ravintoloiden sulkeminen on yksi keino pitää ihmiset kodeissaan.­

Kun rikoksen rangaistusasteikko ei yllä yli kuuden kuukauden vankeus­rangaistuksen, poliisi voi antaa suoraan sakot.

– Se edellyttää, että tapaus on yksinkertainen ja selvä. Se ei ollut vaativa rasti todeta, että joku oli ylittänyt Uudenmaan rajan.

– Epäselvyys ja vaikeus tulee sitten siitä, mikä on välttämätöntä liikkumista ja silloin voidaan joutua menemään pitkän kaavan mukaan esitutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn.

– Mutta jos rajoitus on selvä ja rikkomus on selvä, niin se on sitten saman tien sakko käteen, Arvelin tiivistää.

Helsingin Sanomat kirjoitti mahdollisesta ulkonaliikkumiskiellosta ja sen valmistelusta yksityiskohtaisesti helmikuussa.

HS:n valtioneuvostolähteiden perusteella mahdollinen kielto olisi alueellinen ja kohdistuisi sinne, missä on väestön painopiste eli eteläiseen Suomeen.

Välttämätön liikkuminen olisi sallittua sekä yleisten välttämättömien syiden että niihin rinnastuvien painavien henkilökohtaisten syiden perusteella.

Yleisiä syitä voisivat olla ruokaostokset ja lääkeostokset ja asioiminen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa ja viranomaisissa kuten myös liikkuminen välttämättömän työn, elinkeinon, opiskelun, luottamustoimen, varusmiespalveluksen, lapsen tapaamisoikeuden tai lähiomaisten hoivan tai kuoleman perusteella.

Olennainen kysymys oli, olisiko ulkonaliikkumiskielto voimassa osan vuorokautta vai ympäri vuorokauden – ja sallittaisiinko viaton ulkoilu ja lenkkeily.

Ulkonaliikkumiskiellon historia Suomessa vie satojen vuosien taakse Etelä-Pohjanmaalle, jossa yöjuokseva nuoriso haluttiin saada esivallan kuriin ja Herran nuhteeseen.

Sakkoja jaettiin käräjillä.

Wikipedian mukaan Suomen ensimmäinen ulkonaliikkumiskielto määrättiin Vähässäkyrössä ja se alkoi kello 22 vuonna 1779.

1800-luvun sakkotilastojen perusteella ulkonaliikkumiskieltojen rikkomisessa kunnostautuivat lapualaiset ja laihialaiset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?