Voisiko Venäjän Sputnik-rokotetta valmistaa Suomessa? ”Hienoahan se olisi, jos Suomi tarttuisi tähän mahdollisuuteen” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Voisiko Venäjän Sputnik-rokotetta valmistaa Suomessa? ”Hienoahan se olisi, jos Suomi tarttuisi tähän mahdollisuuteen”

Jos Venäjän Suomelle tarjoaman rokoteteknologian tarkoitus on johtaa rokotetehtaan perustamiseen Suomeen, se ei tapahtuisi kädenkäänteessä.

5.3. 16:24

Venäläinen uutistoimisto Tass uutisoi torstaina, että Venäjän parlamentin duuman ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko oli keskustellut koronatilanteesta presidentti Tarja Halosen kanssa ja tarjonnut Suomelle venäläiseen Sputnik V -rokotteen valmistamiseen liittyvää teknologiaa.

Presidentti Halonen vahvisti keskustelun MTV:lle ja kertoi välittäneensä tiedot perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle.

Mitä konkretiaa tarjous pitää sisällään, on toistaiseksi epäselvää.

Yksi Venäjällä Sputnik V-rokotetta valmistava yritys on Biocad. Venäjän suurimpiin biolääkeyhtiöihin kuuluvalla Biocadilla on tytäryhtiö Turussa.

Siellä koronayhteistyötä ei tunneta.

– Olen täysin lehtitietojen varassa tästä koronarokotteen teknologiasiirrosta. Toki hienoahan se olisi, jos Suomi tarttuisi tähän mahdollisuuteen, Heikki Niskanen Suomen Biocadista sanoo.

Sputnik V -rokotteita on toimitettu useisiin maihin. Kuvassa rokotelasti saapuu Buenos Airesiin Argentiinaan.­

Biocad on ilmoittanut jo vuosia sitten halunsa perustaa lääketehdas Turun seudulle, mutta hanke ei ole edennyt. Niskanen korostaa, että hänen emoyhtiönsä Biocad on vain yksi neljästä Sputnik V -rokotetta valmistavasta yhtiöstä, eikä hän voi ottaa kantaa rokoteteknologian mahdolliseen siirtoon Suomeen.

– Rokotteen lisenssit ja valmistusteknologia kuuluvat sen kehittäjälle Gamalejalle, hän sanoo.

Venäjän terveysministeriön alaisuudessa toimiva Gamalejan epidemologinen ja mikrobiologinen instituutti kehitti covid-19-virusta vastaan käytetyn rokotteen kauppanimeltään Sputnik V:n. Se otettiin Venäjällä käyttöön heinäkuussa 2020 ensimmäisenä koronarokotteena, mutta sen käyttö länsimaissa on ollut suhteellisen vähäistä.

Sputnik V -rokote on parhaillaan Euroopan lääkeviraston (EMA) arvioinnissa myyntilupahakemusta varten. Muutamat Euroopan maat, kuten Unkari, Tsekki ja Slovakia ovat ostaneet venäläisrokotetta käyttöönsä.

Suomelle Venäjä tarjoaa toistaiseksi määrittelemätöntä yhteistyötä rokotteen valmistamisessa. Jos sillä tarkoitetaan koronarokotteen valmistamiseen tarkoitetun tuotantolaitoksen perustamista, kovin nopeaa apua rokotepulaan ei kaiketi ole luvassa.

Suomalaisen koronalääketehtaiden suunnitteluun osallistuneen insinööritoimiston mukaan Sputkik V -rokotetta valmistavan tehtaan rakentaminen veisi 12–18 kuukautta.

– Riippuu siitä, aloitetaanko rakentaminen tyhjältä tontilta, vai voidaanko hyödyntää jo olevia tiloja, projektipäällikkö Stefan Åkerman konsultti- ja insinööritoimisto Elomaticista sanoo.

Elomatic tiedotti helmikuussa suunnittelevansa kaksi koronarokotetehdasta Intiaan. Kansainvälisen rokotevalmistajan tilaamista tehtaista ensimmäisen pitäisi olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä ja toisen tehtaan ensi vuoden maaliskuussa.

 Keskeisiä laitteitta ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voida ottaa vain suoraan hyllystä, vaan jokainen komponentti pitää suunnitella ja hyväksyttää erikseen.

Vaikka rokotetuotannon aloittamisessa voitaisiin Pfizerin ja Modernan tavoin hyödyntää jo olemassa olevia lääketehtaita, kestää laitteistojen saattaminen toimintavalmiiksi noin vuoden. Ainakin, jos toimitaan länsimaisten vaatimusten mukaisesti.

– Keskeisiä laitteitta ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voida ottaa vain suoraan hyllystä, vaan jokainen komponentti pitää suunnitella ja hyväksyttää erikseen. Se tekee lääketehtaan valmistamisesta hidasta, Åkerman sanoo.

Kun komponentit on valittu, prosessikaavio ja automatiikan ohjaus pitää myös hyväksyttää viranomaisilla.

– Lääketehtaan suunnittelu muistuttaa ydinvoimalan rakentamista. Meiltä on lähtenyt väkeä ydinvoimateollisuuden palvelukseen juuri vaatimusten samankaltaisuuden vuoksi, Åkerman sanoo.

Vaikka uusi lääketehdas tehdas käyttäisi samaa prosessia kuin edeltäjänsä, yleensä kahta samanlaista tehdasta ei ole, vaan niitä kehitetään jatkuvasti.

Sputnik V -rokotteita Banja Lukassa Bosnia-Hertsegovinassa.­

Kun uusi lääketehdas on mekaanisesti valmis, putket ja pumput kytketty, se validioidaan.

– Tarkistetaan, että jokainen komponentti toimii kuten on suunniteltu ja tämä toistuu kerta toisensa jälkeen oikein.

Sen jälkeen valvova viranomainen, kuten Suomessa Fimea käy läpi validioinnin ja laitteiden dokumentit.

– Lupamenettely voi kestää puoli vuotta, mutta koronatehtaiden osalla sitä on nopeutettu, Åkerman kertoo.

Kun asennusten toimivuus on tarkastettu ja hyväksytetty, sen jälkeen uutta lääketehdasta ryhdytään pyörittämään vedellä hieman samaan tapaan kuin ydinvoimaloille ajetaan kylmäkokeita ennen ydinpolttoaineen asennusta. Näin testataan järjestelmän toimivuus.

Seuraavassa vaiheessa tehdasta ajetaan oikeilla raaka-aineilla ja silloin syntyy jo lääkettä, vaikkapa rokotetta.

 Maailmalla suurin pula on nyt täyttölaitteista, joiden toimitusaika voi olla 15 kuukautta.

Kaikkea ei tarvitse välttämättä tehdä yhdessä tehtaassa. Yksi mahdollisuus on jakaa rokotteen valmistus ja annostelu eri tehtaisiin.

– Maailmalla suurin pula on nyt täyttölaitteista, joiden toimitusaika voi olla 15 kuukautta, Åkerman sanoo.

Vaikka Suomessa ei tällä haavaa ole omaa rokotevalmistusta, pullotuskapasiteettia löytyy esimerkiksi Orionilta Espoossa.

Äskettäin Intiaan kaksi koronarokotetehdasta suunnitelleen Elomaticin edustajan mukaan rna-rokotetta valmistavan tahtaan rakentaminen Suomeen on teknisesti täysin realistinen mahdollisuus.

– Onko se sitten taloudellisesti kannattavaa, on jo toinen kysymys, Stefan Åkerman sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?