Svjatlana Tsihanouskaja luuli itseään ”heikoksi naiseksi” – nyt hän sanoo ymmärtäneensä, että se on ollut presidentti Lukashenkan tarkoituskin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Svjatlana Tsihanouskaja luuli itseään ”heikoksi naiseksi” – nyt hän sanoo ymmärtäneensä, että se on ollut presidentti Lukashenkan tarkoituskin

Valko-Venäjän maanpaossa elävä oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja kertoo IS:n haastattelussa karaistuneensa myös oman elämänsä aiemmista kolhuista: hän on itse entinen niin sanottu Tshernobyl-lapsi ja sitten oma lapsi syntyi kuulovammaisena.

Svjatlana Tsihanouskaja tapasi Helsingissä runsaasti suomalaisia päättäjiä ja mediaa. Vaalikampanjansa aikana (videon kuvakaappaus) hän näytti valkovenäläisille useita kertoja myös pelkojaan ja tunteitaan, mutta kansa ei silti pitänyt häntä heikkona.­

4.3. 6:33

”Minä en ymmärrä politiikasta mitään. Minä en voi muuttaa mitään.”

Helsingissä vieraileva Svjatlana Tsihanouskaja, 38, kertoo, että nämä kaksi lausetta olivat aina viime kevääseen ja kesään asti sekä hänen itsensä että Valko-Venäjän kansan päällimmäiset ”iskulauseet” ja elämänohjeet.

Vaikka maassa oli jo aiempina vuosina protestiliikettä itsevaltaista presidenttiä Aljaksandr Lukashenkaa vastaan, mielenosoitukset tukahtuivat joka kerta nopeasti, kun Lukashenka sai peloteltua ihmiset hiljaisiksi väkivaltakoneistonsa avulla.

Samaan aikaan kansan mieliin iskostettiin taitavan propagandan avulla ajatusta, jonka mukaan kukaan valkovenäläinen ei voi elää ilman Lukashenkaa.

– Meidät pakotettiin uskomaan, että me emme osaa mitään eikä meidän tavallisten ihmisten kannata edes ajatella politiikkaa. Opimme ajattelemaan, että meillä on vain yksi johtaja, Lukashenka, ja me emme voi olla ilman häntä, Tsihanouskaja kuvailee IS:n haastattelussa.

Valko-Venäjää väkivallalla hallitseva johtaja Aljaksandr Lukashenka tapasi vastikään tärkeimmän tukijansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Sotshissa.­

Viime keväänä kaikki alkoi kuitenkin muuttua ja yksi erikoinen syy ihmisten itsetunnon heräämiselle oli koronavirus.

Kun Lukashenka kiisti pitkään koko viruksen olemassaolon tai väitti sen pysyvän loitolla ”votkan, traktorin ja peltotöiden” avulla, Valko-Venäjän kansalaiset alkoivat järjestäytyä spontaanisti toinen toistaan auttaakseen. Tuolloin moni ymmärsi myös ensi kertaa voivansa muuttaa asioita pienillä omilla teoillaan.

Tsihanouskajan mukaan koronavirus olikin yksi katalysaattori tapahtumille, joiden seurauksena hänestä itsestään tuli presidenttiehdokas ja kansa uskalsi myös lähteä kaduille vastustamaan elokuun vaalien tuloksen manipulointia Lukashenkan eduksi.

– Ihmiset heräsivät tajuamaan, että häntä ei enää tarvita.

Haastattelu tehdään keskiviikkona iltapäivällä vain muutamia tunteja sen jälkeen, kun Tsihanouskaja oli tavannut Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd). Tapaaminen on tehnyt häneen selvästi vaikutuksen.

– Teidän pääministerinne osoitti, että hänellä on herkkä tuntoaisti Valko-Venäjän tapahtumien suhteen. Teillä on muutenkin paljon naisia hallituksessa, ja siinä Suomi näyttää esimerkkiä uudenlaisesta tavasta tehdä politiikkaa.

Svjatlana Tsihanouskaja (oik.) tapasi pääministeri Sanna Marinin keskiviikkona Kesärannassa.­

– Meillä Valko-Venäjällä ensimmäinen mielikuva poliitikosta on aina se, että hän on melko iäkäs ja jo vatsakas mies, sillä juuri sellaisia he ovat istuttuaan pitkään paikallaan, Tsihanouskaja sanoi.

Naisten vähättely oli Tsihanouskajan mukaan yksi syy myös siihen, miksi Lukashenkan hallinto erehtyi päästämään hänet ehdolle presidentiksi.

Tsihanouskaja uskoo, että Lukashenkan valtakoneiston haaveena oli nöyryyttää oppositiota ja saattaa hänet tuntemattomana naisehdokkaana naurunalaiseksi sen jälkeen, kun hänen miehensä, suosittu videoblokkaaja ja korruption paljastaja Sjarhei Tsihanouski oli ensiksi laitettu vankilaan tekaistujen syytteiden nojalla.

Tsihanouskajan omaksikin yllätykseksi ihmiset kuitenkin yhdistyivät hänen taakseen, vaikka hän oli kampanjansa alkuvaiheessa pelkkä ujo ja esiintymiskammoinen kotiäiti ja entinen englanninopettaja.

– Luulin itsekin, että olen vain heikko nainen, koska elämä ei ollut koskaan vaatinut minulta mitään tällaista. Mutta nyt olen oppinut, että me naiset pystymme kaikkeen.

 Olen ollut vain inhimillinen ihminen. Ihmiset ymmärtävät sen. Ihmiset ovat meillä niin väsyneitä väkivaltaan ja siihen epäkunnioittavaan asenteeseen, mitä hallinto on osoittanut kansaamme kohtaan.

Tsihanouskaja pitää nyt itseään Valko-Venäjän presidentinvaalien todellisena voittajana, vaikka vaalien todellisia äänestysmääriä ei tiedä kukaan.

Se on kuitenkin selvää, että Lukashenka ei voittanut vaaleja rehellisesti eikä hän saanut väittämäänsä murskavoittoa, minkä vuoksi uudet vaalit olisivat ainoa keino ratkaista pattitilanne.

(Alla on video Tsihanouskajan vaalikampanjan ajalta viime elokuulta.)

Vaalikampanjansa aikana ja heti vaalien jälkeen Tsihanouskaja on näyttänyt valkovenäläisille useita kertoja myös sen, että hän on toisinaan itkuinen ja peloissaan.

Näin tapahtui muun muassa silloin, kun hän kertoi, että hänen lapsensa oli uhattu viedä orpokotiin ja kun hän perusteli tunteikkaalla videolla maanpakoon lähtemistään lastensa turvallisuudella.

Heikko nainen näyttää heikkouttaan, joku voisi ajatella.

Mutta yllättäen myös tämä on kääntynyt Tsihanouskajan vahvuudeksi.

– Olen ollut vain inhimillinen ihminen. Ihmiset ymmärtävät sen. Ihmiset ovat meillä niin väsyneitä väkivaltaan ja siihen epäkunnioittavaan asenteeseen, mitä hallinto on osoittanut kansaamme kohtaan.

(Alla olevilla videoilla Tsihanouskaja kertoo saamistaan uhkauksistaan ja päätäksestään lähteä maanpakoon lastensa turvallisuuden vuoksi.)

Kun Tsihanouskaja puhuu omasta oletetusta heikkoudestaan, on pakko kysyä myös hänen siviilielämänsä aiemmista koettelemuksista, joista hän on jo selvinnyt. Niitä ovat Tshernobylin ydinturma ja hänen oman poikansa kuulovamma.

– Varmaan on niin, että nämä kaksi asiaa ovat karaisseet minua jo hieman aiemmin tässä elämässä, hän myöntää.

Tsihanouskaja syntyi entisessä Neuvostoliitossa vuonna 1982 Mikashevitshyn pikkukaupungissa, josta on alle 300 kilometrin matka linnuntietä Tshernobylin ydinvoimalalle Ukrainaan. Kun voimalassa tapahtui vuonna 1986 tuhoisa onnettomuus, säteilyä levisi runsaasti Valko-Venäjän puolelle, ja myös Tsihanouskajasta tuli niin sanottu ”Tshernobyl-lapsi”.

Onnettomuus vaikutti pikkulapsiin joko suoraan säteilyn muodossa tai välillisesti stressin ja ruokahuollon ankeuden kautta, joten myös Tsihanouskaja pääsi mukaan tervehdyttämisleireille ulkomaille. Hän vietti useita kesiä Irlannin maseudulla ja pääsi siten jo hyvin nuorena näkemään, miten ulkomailla eletään.

Seuraava yllättävä takaisku oli, kun Tsihanouskajan ja hänen miehensä ensimmäinen lapsi syntyi vaikeasti kuulovammaisena. Pariskunnalla on kaksi lasta, tänä vuonna 11 vuotta täyttävä poika ja 5-vuotias tytär.

Pojan kuulovamma oli pitkälti syynä myös siihen, miksi Tsihanouskaja päätti omistautua perheelleen ja jäi kotiäidiksi peräti kymmeneksi vuodeksi. Poika kuitenkin leikattiin onnistuneesti, ja hän alkoi kuulla implantin avulla.

– Opetin hänet puhumaan ja hoidin häntä kotona. Ei siihenkään liittynyt minun puoleltani mitään sankaruutta. Mutta ehkä sekin on minua jonkin verran lujittanut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?