Suomessa ja EU:ssa on ryvetty koko alkuvuosi koronarokotteiden saatavuusongelmissa.
Vasta alle kymmenen prosenttia aikuisista on Suomessa rokotettu. Toimitukset Eurooppaan ovat viivästyneet, ja viranomaiset ovat lykänneet arvioitaan rokotusaikatauluista ja yhteiskunnan avaamisesta.
Suomella on kansallisesti vähän keinoja hankkia rokotteita nopeasti ja riittävän paljon. Suomea sitoo EU:n hankintamekanismi: kahdenvälisiä sopimuksia ei saa tehdä sellaisista rokotuksista, joiden hankinnasta EU on jo tehnyt sopimuksen.
Suomella olisi kuitenkin mahdollisuus kääntää rokotustilanne nopeasti edukseen.
Näin uskoo Rokotustutkimuskeskuksen entinen johtaja, rokotusasiantuntija Timo Vesikari. Hän sanoo, että Suomi voisi ostaa rokotetta, jota EU ei ole hankkimassa. Tällaisia rokotteita ovat venäläisten Sputnik V ja esimerkiksi kiinalaisten Sinovac. Vesikari sanoo, että saatavilla olevien tutkimustietojen perusteella molemmat rokotteet toimivat hyvin.
Vesikarin mukaan kumpaakin rokotetta voisi hyvin antaa suomalaisille ja ne suojaisivat koronalta. Kyse on hänen mukaansa ennen kaikkea ja vain politiikasta.
– Venäjä on poliittisesti liian arkaluontoinen Suomelle. Ei Suomen poliittinen johto tulisi tekemään päätöstä, että eroaisimme EU:n rintamasta ja ostaisimme Venäjältä Sputnikia pakotepolitiikan aikana.
– Sen sijaan Kiina voisi olla poliittisesti helpompi EU:lle ja Suomelle.
Vesikarin raju idea on, että Suomi alkaisi selvittää mahdollisuutta tilata Sinovacia Kiinasta. Sitä voisi hänen arvionsa mukaan saada nopeasti ja riittävästi kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Suomi siis hankkisi kiinalaisrokotetta suoraan ohi EU:n, ja Fimea hyväksyisi rokotteen Suomen markkinoille ohi Euroopan lääkeviraston (EMAn).
– Kiina tuntuisi enemmän kaupalliselta ja vähemmän poliittiselta vaihtoehdolta, vaikka toki Kiina käyttää rokotetoimituksia pehmeän politiikan välineenä.
Vesikari sanoo, että Kiina on toimittanut Sinovacia jo Turkkiin, Brasiliaan ja Arabiemiraatteihin. Rokotusasiantuntijan mukaan Suomella olisi hyvät mahdollisuudet – jopa viikoissa – saada riittävä määrä rokotteita nopeasti Kiinasta, sillä läntinen kauppakumppani näyttäytyisi houkuttelevalta Kiinan silmissä.
– Lisäksi Kiina on rokotuttanut kansalaisiaan maltillisesti, kun koronatilanne on pysynyt siellä niin hyvänä, Vesikari viittaa mahdollisuuksiin saada Kiinasta rokotetta.
Tehokas rokote
Vesikari sanoo, että Sinovac on tehokas rokote koronaan. Rokotteella tehdyt tutkimukset eri maissa ovat antaneet monenlaisia tuloksia sen tehosta. Viimeisin tutkimus Turkissa antoi maan viranomaisten mukaan tehoksi 83,5 prosenttia. Turkkilaisviranomaisten mukaan rokote ei aiheuttanut merkittäviä sivuoireita.
Vesikari sanoo, että rokotteen teknologia on sama kuin influenssarokotteissa: virukset inaktivoidaan ja ruiskutetaan kehoon tehosteaineen kanssa.
– Tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa tietoa siitä, miten hyvin Sinovac tehoaa virusmuunnoksiin.
Myös rokotetutkimuskeskuksen nykyinen johtaja Mika Rämet toteaa, että Sinovac on toimiva rokote ja suojateho erityisesti oireista tautia vastaan on hyvä. Rämet uskoo, että kiinalaisrokotteesta tulee merkittävä osa globaalia koronantorjuntaa. Hän kuitenkin arvioi, että Sinovac ei päätyisi Suomen rokotevalikoimaan.
– Koska rokote ei ole vielä EMAn hyväksyntäprosessissa, se ei ehdi markkinoille riittävän nopeasti.
Rämetin mukaan rokotteiden saatavuusongelma helpottaa hiljalleen, kun EMAn hyväksymien rokotteiden valmistajat saavat nostettua tuotantoaan lähiaikoina ja kun lääkevirasto todennäköisesti hyväksyy pian uusia rokotteita. Rämetin viesti on, että siinä vaiheessa kun Sinovac saisi EU:ssa hyväksynnän, olisi rokotteita jo riittävästi saataville jäsenmaille, jolloin kiinalaisrokotteelle ei olisi enää akuuttia tarvetta.
Nohynek: Suomella on vapaat kädet toimia
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että Suomi voisi hankkia Sinovacia ohi hankintamekanismin, mikäli Fimea antaisi rokotteelle Suomessa myynti- ja käyttöluvan.
– Ainakin teoriassa se olisi mahdollista.
– Terveys ja siihen liittyvät päätökset ovat kunkin maan oma asia. EU-mekanismi koskee vain niitä rokotteita, jotka EU on neuvotellut jäsenmaiden puolesta. Kaikkien muiden rokotteiden kohdalla Suomella on vapaat kädet toimia, kuten parhaaksi katsoo.
Yksikön päällikkö Jukka Sallinen Fimean kliinis-farmakologisesta yksiköstä suhtautuu hyvin skeptisesti siihen jo periaatteessa, että Fimea alkaisi käsitellä yksittäisen koronarokotteen käyttö- tai myyntilupia Suomessa. Sallinen sanoo, että Fimean laintulkinnan mukaan rokotteen luvan hakeminen kansallisesti ei ole edes mahdollista, kun usealla koronarokotteella on jo myyntilupa.
– Tämä on meidän parhaiden asiantuntijoidemme arvio. Jos rokotteita halutaan hankkia kansallisesti, se vaatisi lainsäätäjien toimia.
Sallinen myös pohtii, riittääkö Fimeassa kädet tai osaaminen, jos rokotteen käyttö- tai myyntiluvan arvioiminen tulisi sen kontolle.
– Kyllä siinä prosessissa menisi pitkään. Sen takia meillä on EMAn resurssit käytössä, että kaikki jäsenmaat voivat keskittää osaamistaan sinne ja saada sieltä tehokkaasti päätöksiä.
Fimealta ei osata arvioida miten kauan kansallinen rokotteen hyväksymisprosessi kestäisi.
