Tanska, Itävalta ja moni muu EU-maa on aloittanut omat korona­yhteistyönsä – miksi Suomi tukeutuu yhä yhteishankintoihin? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tanska, Itävalta ja moni muu EU-maa on aloittanut omat korona­yhteistyönsä – miksi Suomi tukeutuu yhä yhteishankintoihin?

Suomen strategia on tiukasti se, että EU:n yhteishankintamekanismi on se reitti, jonka kautta rokotteet tulevat.

Venäläinen Sputnik V -rokote on käytössä jo mm. Slovakiassa ja Unkarissa ja aina Argentiinassakin saakka. Suomikin voisi saada kansallisella luvalla rokotteen käyttöön, mutta Suomessa odotetaan, että rokote menee ensin EU-byrokratian läpi.­

3.3. 7:41 | Päivitetty 3.3. 8:44

Turhautuminen Euroopan unionin kykyyn hoitaa koronapandemiaa on johtanut enenevässä määrin EU-maiden omiin irtiottoihin. Apua ja ratkaisua tukalaan tilanteeseen on lähdetty hakemaan EU:n ulkopuolelta, kun myyntilupien saaminen rokotteille ja rokotetoimitukset on koettu kankeiksi ja hitaiksi.

Tuoreimpana Itävalta ja Tanska aloittavat yhteistyön Israelin kanssa. Yhteistyössä on kyse yhteisestä rokotetuotannosta ja tutkimuksesta, ja se koskisi tulevina vuosina niin sanottuja toisen sukupolven koronarokotteita, joita kehitellään uusia virusmuunnoksia varten.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen väläytti Politikenissa jopa maiden yhteisen rokotetuotantolaitoksen rakentamista Israeliin, mikä turvaisi maiden rokotetarpeet.

Oman irtiottonsa ovat EU-maista tehneet myös Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia, jotka ovat hankkineet tai hankkimassa Venäjältä Sputnik V -rokotetta ohi EU:n yhteishankintamekanismin. Unkari on ottanut käyttöön myös kiinalaisen Sinopharm-rokotteen.

Maat ovat katsoneet, ettei rokotehankintoja voi jättää pelkästään EU:n nikottelevan yhteishankintamekanismin varaan.

– Mielenkiintoisia irtiottoja ja ymmärrän ne varsin hyvin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek mainitsi.

Lisäksi pandemian ympärille on syntynyt yhdeksän valtion yhteisryhmittymä First Movers, jossa vaihdetaan erilaisia tietoja pandemiasta. Ryhmittymässä on mukana neljä EU-maata (Itävalta, Kreikka, Tanska ja Tshekki) ja lisäksi Euroopasta Israel ja Norja, Aasiasta Singapore ja Oseaniasta Australia ja Uusi-Seelanti.

Esimerkiksi Itävallan, Tanskan ja Israelin konkreettinen yhteistyö alkoi First Movers -ryhmän keskustelujen kautta.

Sputnik V -rokotteita puretaan lentokoneesta Kosicen lentokentällä Slovakiassa. Slovakia sai ensimmäisen rokotetoimituksen Venäjältä 1. maaliskuuta.­

Suomella ei ole menossa kahdenvälistä yhteistyötä EU-alueen ulkopuolisen maan kanssa, Suomi ei ole tavoittelemassa rokotteita EU:n ulkopuolelta, eikä Suomi ole myöskään mukana koronan yhteisryhmittymissä.

Suomen strategiassa on lähdetty siitä, että yhteishankintamekanismi on se reitti, jonka kautta rokotteet tulevat Suomeen. Sitten kun tulevat.

Mitään estettä yhteistyöhön muiden valtioiden tai tahojen kanssa ei olisi. Jokainen EU-maa vastaa omasta terveydenhuollostaan ja terveydenhoitopolitiikastaan itsenäisesti, niitä ei säännellä missään EU-sopimuksessa.

Unkari on ensimmäinen EU-maa, joka otti kansallisella luvalla käyttöön kiinalaisen Sinopharm-rokotteen. Unkarilainen urheilumanageri Laszlo Cservak rokotettiin Sinopharmilla Budapestissa 25. helmikuuta.­

Ainoastaan se on kielletty, ettei yhteishankintamekanismissa olevien rokotevalmistajien kanssa käydä kahdenvälisiä neuvotteluja. Näin lisärokotteiden hankkiminen suoraan esimerkiksi Pfizerilta tai AstraZenecalta on pannassa.

Mikään ei kuitenkaan estäisi Suomea kääntymästä esimerkiksi Venäjän puoleen hieromaan kauppoja Sputnik V -rokotteesta Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian tavoin. Tai tekemästä muunlaista pandemian kukistamiseen tähtäävää yhteistyötä muiden maiden kanssa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on kuitenkin lähtenyt siitä, että Sputnikin täytyy ensin hakea myyntilupaa Euroopan lääkevirastolta EMAlta ja saada se, ennen kuin rokotetta voitaisiin alkaa käyttää Suomessa. Eli EU:n pillien mukaan mennään tiukasti tässäkin.

Suomen nykykanta on se, että Sputnik V -rokote voidaan ottaa käyttöön vasta, kun Euroopan lääkevirasto EMA on sen hyväksynyt.­

Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Outi Kuivasniemi muistuttaa, että itse yhteishankintamekanismi ei sinänsä ole takunnut. Kaikki hankintasopimukset on saatu tehtyä hyvissä ajoin.

– Se mikä on takunnut, on rokotteiden tuotantokapasiteetin nostaminen lääketehtaissa, Kuivasniemi sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?