Raskaana olevia ja juuri synnyttäneitä joutuu nyt koronan vuoksi jopa tehohoitoon – HUS:n apulais­ylilääkäri kertoo, mitä virus­muunnoksen leviämisestä seuraa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Raskaana olevia ja juuri synnyttäneitä joutuu nyt koronan vuoksi jopa tehohoitoon – HUS:n apulais­ylilääkäri kertoo, mitä virus­muunnoksen leviämisestä seuraa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo, että nuoret ihmiset joutuvat nyt aiempaa enemmän sairaala- ja tehohoitoon. Tehohoitoon on joutunut pahimmillaan myös raskaana olevia naisia.

2.3. 7:22

Sairaalahoidossa on havaittu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella huolestuttavia ilmiöitä, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Sairaala- ja tehohoitoon koronan takia joutuu nyt myös lisääntyvästi raskaana olevia ja juuri synnyttäneitä potilaita.

Raskaana olevista ja synnyttäneistä yksittäisiä potilaita on joutunut myös teho-osastolle. Husissa varaudutaan koronavirustaudin vuoksi osastohoitoa tarvitsevien, raskaana olevien tai synnyttäneiden potilaiden määrän nousuun hoitopaikkoja lisäämällä.

Tartuntojen määrät ovat lisääntyneet ylipäätään alle 40-vuotiaiden keskuudessa eli nuorempia ja perusterveempiä ihmisiä joutuu aiempaa enemmän sairaala- ja tehohoitoon. Muutos on näkynyt parin viime viikon aikana.

– 20–39-vuotiaiden osuus koronaviruksen takia tehohoitoon joutuneista on kasvanut. Toissa viikolla (viikko 7) heidän osuutensa oli 27 prosenttia.

40–59-vuotiaiden osuus tehohoitopotilaista oli Ruotsalaisen mukaan 27 prosenttia ja yli 60-vuotiaiden 47 prosenttia. Keski-ikä tehohoidossa on ollut noin 50 vuotta.

Yhteensä HUS:n alueella on tehohoidossa ollut alkuviikosta 20 potilasta. Suunta on ollut viikon aikana ylöspäin.

Ruotsalainen arvelee, että nuorten koronapotilaiden aiempaa suurempi sairaalahoidon tarve johtuu mitä ilmeisimmin jopa 50 prosenttia herkemmin tarttuvasta virusmutaatiosta. Sen osuus on jo 70–80 prosenttia kaikista positiivisista koronanäytteistä HUS:n alueella.

Alustavien tutkimustulosten mukaan brittivariantti aiheuttaa useammin vakavaa tautimuotoa ja on todennäköisesti tappavampi kuin aiempi koronavirus.

– Se voi olla syy, miksi nuoria on nyt enemmän sairaaloissa. Tämä on toki spekulaatiota. Brittivariantti myös leviää lähes kaikissa ikäryhmissä, mikä vaikuttaa sairaalahoidon tilanteeseen.

Sairaanhoito kuormittuu viiveellä tartuntamäärien kasvun jälkeen, eikä Ruotsalaisen mukaan huippua ole vielä nähty. Siksi hän on erittäin huolissaan pääkaupunkiseudun koronatilanteesta.

– Terveydenhuollon kantokyky on kuormittumassa, ja koronaviruspotilaiden määrän lisääntyessä sillä on vaikutusta myös muiden potilaiden hoitoon. Jokaisen ikäryhmän sosiaalisia kontakteja on nyt minimoitava. Se on selkeä viestini, hän sanoo.

Suurin huoli koskee tehohoitopaikkoja.

– Lisääntynyt tehohoidon henkilökuntatarve voidaan järjestää vain siirtämällä osaavaa henkilökuntaa esimerkiksi leikkaussalitoiminnasta. Näin tehohoitopaikkojen määrää kasvatetaan muuta toimintaa supistamalla.

Tehohoitoon on joutunut koronan takia suhteellisesti aiempaa enemmän nuoria ihmisiä.­

HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sanoi aiemmin IS:lle terveydenhuollon kantokyvyn olevan veitsenterällä.

Ruotsalaisen arvio HUS:n alueen 70–80 prosentin virusmuunnososuudesta perustuu S-geeninegatiivisiin näytteisiin ja PCR-seulontaan. Lopulliset tulokset saadaan sekvensoimalla, mutta jo edellä mainitut testit indikoivat Ruotsalaisen mukaan melko tarkasti sekvensoinnin tuloksia.

– Virusmutaatioiden osuus HUS:n alueella on suuri ja nousussa edelleen. Luku on kehittynyt linjassa verraten niihin Euroopan maihin, joissa virusmutaatio on päässyt leviämään, Ruotsalainen sanoo.

Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen pitää pääkaupunkiseudun koronatilannetta vakavana.­

HUS:n alueen tartuntatapaukset lähtivät pienen suvantovaiheen jälkeen jyrkkään nousuun helmikuun puolivälissä.

– Tautitapaukset nousevat nyt pystysuoraa vauhtia. Vantaalla ilmaantuvuusluku (tartuntoja / 100 000 ihmistä/14 vrk) on jo lähes 400. Helsingissä vastaava luku on reilu 330 ja Espoossa 190.

Helsingissä todettiin sunnuntaina 274 uutta koronatartuntaa. Tiedotteen mukaan kyseessä on selkeästi suurin yhtenä päivänä todettu tartuntamäärä koko epidemia-aikana.

– Viime viikolla Husin alueen päiväkohtaisissa tartuntamäärissä liikuttiin pandemia-ajan suurimmissa luvuissa. Positiivisten näytteiden osuus kaikista näytteistä on yli neljä prosenttia, Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalaisen mukaan 0–19-vuotiaiden osuus tartunnansaajista on noussut viime viikkoina selvästi. Osuus oli helmikuun puolivälin jälkeen viikolla 7 HUS:n alueella jo 28 prosenttia, kun tammikuussa viikolla 3 osuus oli 18 prosenttia.

– Positiivista sen sijaan on se, että yli 60-vuotiaiden osuus tartunnoista on alle kymmenen prosenttia. He ovat noudattaneet parhaiten koko pandemian ajan sovitusti varotoimia ja suojautuneet tartunnalta.

Ruotsalaisen mukaan myös tartunnanjäljitys sakkaa jo esimerkiksi Vantaalla ja muutamissa muissakin kunnissa. Se tarkoittaa, että altistuneisiin ei saada yhteyttä riittävän nopeasti, jolloin heitä ei saada ajoissa karanteeniin. Tällöin epidemia leviää virusmutaationkin takia entistä laajemmalle. Tartunnanjäljitys epidemian torjunnan kannalta on merkittävä asia, ja se on kuntien lakisääteinen tehtävä.

– Nyt on erittäin tärkeää, että ihmiset noudattavat kaikkia asetettuja suosituksia ja rajoituksia. Toivon ihmisiltä kriisitietoisuutta tässä tilanteessa, jossa olemme menossa epidemian voimakkaan pahenemisen suuntaan samalla, kun monissa Euroopan maissa Suomea huomattavasti tiukempien rajoitustoimenpiteiden myötä ollaan tulossa parempaan suuntaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?