Mitä tehdä, kun netin käyttäminen on liian vaikeaa? Kysely paljasti karut tulokset

Lähes kolmasosa ikäihmisistä kertoi kyselyssä, että verkkopankki ja muut digipalvelut ovat liian vaikeita.

Heikki Bohm (vas.) opiskelee tvt-taitoja Seurakuntaopistossa Ruokolahdella. Arto Kojo ohjaa.

27.2.2021 17:00

Ruudulla näkyy erilaisia sähköpostiosoitteita ja tyhjiä aihekenttiä. Opettaja Erja Summers puhuu siitä, miten sähköpostiviesti kannattaa otsikoida.

Hänen neuvonsa ovat hyviä. Ajatus on, että jos viestiä jälkikäteen etsii, sen löytää paremmin, kun otsikossa on viestin aihe eikä esimerkiksi sana ”hei”.

Taustalta naisääni keskeyttää. Hän pyytää neuvoa, miten löytää koneen päivityksessä kadonnut sähköposti. Summers alkaa ruudulla ratkoa ongelmaa ja kysyy ”mitä selainta yleensä käytät?”.

”Voi apua”, kuuluu vastaus.

Menossa on Seurakuntaopiston Järvenpään-toimipisteen Digi kuuluu kaikille -kurssi. Sillä perehdytään monenlaisiin digitaitoihin ja lähdetään liikkeelle perusteista. Erja Summers sanoo, että ongelmia tulee usein juuri sanaston kanssa.

– Se on suurin ongelma. Miten osaan selittää asiat kansankielellä, hän sanoo.

Erja Summers vetää Seurakuntaopiston Järvenpään-toimipisteessä Digi kuuluu kaikille -kurssia.

Kurssit ovat maksuttomia. Seurakunta­opiston tarkoitus on saada mahdollisimman moni mukaan, ja pitää heidät mukana kurssin loppuun asti. Itse asiassa kävi niin kuin yleensä tapaa käydä – suutarin lapsella ei ole kenkiä.

Ilmoittautumislomake jäi auki liian pitkäksi aikaa, ja mukaan ilmoittautui valtavasti väkeä. Summers jakoi porukan useampaan ryhmään.

29 prosenttia yli 70-vuotiaista kokee digipalvelut vaikeiksi

Digitaidot ovat merkittävässä osassa, jos haluaa toimia yhteiskunnassa täysvaltaisesti. Helmikuun alkupuolella käynnistyneen Yhteisvastuukeräyksen tuotosta osa käytetään tänä vuonna digitaitojen opettamiseen ikäihmisille.

 Ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin.

Keräyksen teettämässä selvityksessä 29 prosenttia vastanneista yli 70-vuotiaista kokee, että verkkopankin, Kelan tai muiden viranomaisten ja kirjastonkin digipalvelut ovat liian vaikeita käyttää. Siitä seuraa arjessa monenlaisia vaikeuksia. Syrjäytymistäkin.

– Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon. Verkkopalvelut hyödyttävät valtaosaa meistä. Samanaikaisesti ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin. Eriarvoistava digikuilu kulkee yhteiskunnassa läpi ikäluokkien, mutta huomattavin se on juuri ikäihmisillä, sanoo tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen selvityksen tehneestä tutkimusyhtiö Insight360:stä.

Parhaillaan Seurakuntaopiston Digi kuuluu kaikille -kursseja viedään eteenpäin etänä. Kun liikkeelle on tarkoitus lähteä perustaidoista, eikö etäkurssi pudota hurjasti porukkaa pois? Kurssille pitää osata liittyä.

– Ehdittiin sentään aloittaa lähiopetuksessa, sanoo tietokirjailija ja kurssittaja Arto Kojo. Hän vetää kurssia Seurakuntaopiston Jaakkiman kampuksella Ruokolahdella.

– Kun korona sulki toiminnot, sain ihan kunnon budjetin toteuttaa kurssin etäopetuksena. Lisärahalla sain tehtyä etäkurssilaisille varsin runsaan taustamateriaalin, hän jatkaa.

Arto Kojo kurssittaa ikäihmisiä digitaitoihin Ruokolahdella.

Jos ja kun tarkoitus on opettaa esimerkiksi nettipankin ja Kelan palveluiden sekä esimerkiksi resepti- ja terveystietoja sisältävän Omakannan käyttöä, miten se tehdään etänä. Nämä kaikki ovat palveluita, joiden sisältöä ei juuri pidä muille näyttää.

– Omakannan kanssa voin näyttää tiettyyn pisteeseen asti omilla tunnuksillani, mutta en tietenkään avaa näkyville omia terveystietojani. Jos oltaisiin lähiopetuksessa, en silloinkaan voi tässä kohtaa kurkkia olan yli. Ne ovat henkilökohtaisia tietoja, Kojo sanoo.

Mutta hänellä on konstinsa. Vauhti pidetään niin hitaana, että kaikki varmasti pysyvät mukana. Jos siitä seuraa, että yhdellä kerralla ei juuri päästä eteenpäin, sitten se on niin. Lisäksi hän koostaa runsaan opetusmateriaalin.

”Parasta on lisätä rohkeutta”

Lähtötasossa on suuria eroja. Osalla oppilaista on vaikeuksia saada hiiri tottelemaan, toiset ovat kiinnostuneita siirtämään kuvia pilvipalvelusta parempaan talteen. Ikähaarukka on 50–80 vuotta, mukana ollaan hyvin monenlaisella työuralla ja koulutustaustalla.

Kojo sanoo, että kurssien jälkeen oppilailta tulee hyvää palautetta ja hänellä itsellään on tyytyväinen olo.

– Parasta on, jos olen onnistunut lisäämään ihmisten rohkeutta. Varmasti kaikki kertomani ei jää mieleen, mutta jotain jää. Ja on tullut lisää rohkeutta alkaa hoitaa asioita itse netissä, hän sanoo.

– Kurssille tulijat ovat hyvässä asemassa. Paljon mietin heitä, jotka eivät uskalla lähteä mukaan. Miten he pärjäävät nyky­ajassa ja pystyvät hoitamaan asioitaan.

Kurssien aikana on käynyt selväksi, että monella on ”joku”, joka on laittanut tietokoneen tai nettiyhteyden käyttökuntoon. Asiat sujuvat niin kauan kuin kaikki toimii oletetusti. Kun tulee ongelmia, ainoa keino päästä eteenpäin on soittaa tuolle ”jollekin”.

Ongelmia tulee, se on varma. Ohjelmiin tulee päivityksiä ja niistä seuraa kaikenlaisia haasteita – kokeneillekin käyttäjille. Ei ole ollenkaan vaikea samaistua jutun alussa äänessä olleeseen kurssilaiseen, jolta oli kadonnut sähköpostiohjelma.

”Ryhmässä ei tarvitse arastella”

Miltä kurssi tuntuu opiskelijasta? Puhelimeen vastaa Arto Kojon kurssilaisista Ruokolahdelta Heikki Bohm. Soitan kesken hiihtolenkin.

– Voitko soittaa tunnin kuluttua, silloin istuisin mukavasti sohvalla juttelemassa.

Toki.

Hyvin nopeasti käy ilmi, että Bohm on tietoteknisiltä taidoiltaan erittäin osaava, vaikka vähätteleekin osaamistaan. Hän sanoo olevansa ”laskutikkuajan ihmisiä”, opiskellut 70-luvulla.

Käymäänsä kurssia Bohm pitää oikeinkin hyvänä. Hän sanoo oppineensa eri viestikanaviin liittyviä taitoja, ja mainitsee Facebookin, Instagramin, Twitterin ja Whatsappin. Kurssilla tutustuttiin äänikirjoihin ja musiikkipalveluihin, joista on ollut iloa.

Heikki Bohm (vas.) kehuu Arto Kojon kurssia.

Ja sitten hän on oppinut medialukutaitoa. Bohm ei halua vahingossakaan välittää valeuutisia, ja nyt hän tietää, mistä ne erottaa. Esimerkiksi, että pitää katsoa jutun tekijä, päiväykset ja löytyykö vastaava päätoimittaja.

Silti yksi asia oli yli muiden:

– Erityisesti kiinnosti valokuvien käsittely. Niitä on paljon paperilla ja eri tietoteknisissä formaateissa. Opin, miten niitä voisi skannata. Ja sitten opin, miten siirrän kuvia pilvipalvelusta turvaan omalle kiintolevylle.

Naurahdan puhelimessa. En voi olla sanomatta, että kuulostaa aika kovalta osaamiselta.

– Ryhmässä oppii. Siellä ei tarvitse arastella. Sanoisin, että mukaan vain matalalla kynnyksellä. Kyllä me käsittelimme perusasioitakin. Nämä mainitsemani nyt sattuivat olemaan sellaisia, jotka itseäni kiinnostivat.

Siinä, missä puhetta on ollut vaikeasta hiiren käytöstä, Bohm sanoo, että hiiren monipuoliset ominaisuudet olivat monelle uusia.

– Mukaan vaan, hän kannustaa.

Seurakuntaopiston kurssien lisäksi digitaitoja ikäihmisille opetetaan monissa kansalaisopistoissa. Pankeilla puolestaan on omia kursseja, joissa opetetaan käyttämään digitaalisia pankkipalveluita. Korona vaikuttaa moniin näistä kursseista.

Digi lisää kahtiajakoa

Joka neljäs on oman pärjäämisensä kannalta huolestunut digitalisaation etenemisestä, selvisi tutkimusyhtiö Insight360:n Yhteisvastuulle toteuttamassa kyselytutkimuksessa.

19 % vastanneista kokee asioiden hoidon vaikeutuneen palvelujen siirryttyä verkkoon, 67 % on vastakkaista mieltä.

12 % kyselyyn vastanneista ikäihmisistä ei käytä mitään digipalveluja. Osuus vastaa sataatuhatta suomalaista yli 70-vuotiasta.

14 %:lla vastaajista ei ole käytössä omaa tietokonetta tai älypuhelinta.

6 % kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle liian huonojen digitaitojensa takia.

69 % arvioi, että yhteiskunnan siirtyminen digitaalisten palveluiden käyttöön lisää ihmisten yksinäisyyttä

Taloudellisia vaikeuksia kokevat ovat useammin huolestuneita digitalisaation vaikutuksista omaan pärjäämiseen (34 %).

52 % arvioi, että omassa lähipiirissä on ihmisiä, joilla on vaikeuksia verkkopalvelujen käyttämisessä.

Niiden, joilla menee taloudellisesti heikommin, lähipiirissä on enemmän ihmisiä, joilla on vaikeuksia digipalvelujen ja -laitteiden käyttössä. Vastaavasti korkeammat tulot ja ylempi koulutustausta on yhteydessä paremmaksi koettuihin valmiuksiin digitalisaatiossa.

29 % tutkimukseen vastanneista pitää uusien digipalvelujen, esimerkiksi verkkopankkien, julkisten sähköisten palvelujen, kuten Kelan tai kirjaston palvelujen käyttöönottamista liian vaikeana. Tämä tarkoittaa neljännesmiljoonaa suomalaista ikäihmistä.

Lähde: Yhteisvastuu/tutkimusyhtiö Insight360. 300 yli 70-vuotiasta vastaajaa haastateltiin paneelissa ja 200 puhelinhaastattelussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?