Meteorologi Kerttu Kotakorvella on tärkeä viesti – Suomen luonto on vuonna 2100 hyvin erilainen kuin nyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Meteorologi Kerttu Kotakorvella on tärkeä viesti – Suomen luonto on vuonna 2100 hyvin erilainen kuin nyt

Meteorologi Kerttu Kotakorpi, 33, on pitkän linjan tv-ammattilainen. Nyt hän on tehnyt uuden aluevaltauksen ja kirjoittanut kirjan ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos huolettaa monia, joitakin se jopa ahdistaa. Kerttu Kotakorpi halusi kirjoittaa kirjan toivon näkökulmasta.­

26.2. 9:24

Aurinko paistaa ja hanget kimaltavat timantteina. Kun meteorologi Kerttu Kotakorpi saapuu kuvattavaksi Pikku Huopalahden rantaan Helsingissä, pakkasta on rapsakat –18 astetta.

Kotakorpi kertoo iloitsevansa kunnollisesta talvesta, mutta hän ei ole ihan näin kovien pakkasten ystävä.

– Sellainen viisi astetta pakkasta olisi paras!

Kotakorpi liikkuu myös paukkupakkasilla kaikkialle pyöräillen. Hän on henkeen ja vereen ulkoilmaihminen, joka nauttii pyöräilyn lisäksi kävelystä ja juoksemisesta. Reitit hän valitsee niin, että pääsee metsän siimekseen ja puistoihin.

– Kun töissä istuu paljon sisällä, niin haluan vapaa-ajalla päästä mahdollisimman paljon ulos.

Luonnossa viihtyvä Kotakorpi pyrkii noudattamaan ekologista elämäntapaa. Pyöräilyn lisäksi hän pohtii muutenkin matkustustapoja. Ympäristöystävälliseen elämäntapaan kuuluu myös lihansyönnin välttäminen ja kulutustottumusten pohtiminen.

– Aika tällaisia perusjuttuja, Kotakorpi sanoo.

Kiinnostus ilmastonmuutosta kohtaan johdatteli aikoinaan suosikkimeteorologin urapolulle, kun lukion viimeisellä luokalla tuli aika pohtia jatko-opintoja. Myös sää on aina kiinnostanut aktiivista ulkoilmaihmistä.

– Ilmastonmuutoksesta puhuttiin silloin jo paljon. Ajattelin, että olisi mahtavaa opiskella ilmakehätiedettä.

 Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa myös ikäviä asioita, elämä jatkuu. Sadan vuoden päästä on vähän eri lajeja ja erilainen ilmasto, mutta ei ympäristö ole elinkelvoton.

Televisioon Kotakorpi päätyi vuonna 2008, kun Nelosen uutiset haki meteorologia. Kotakorpi oli tuolloin vasta opiskelija Helsingin yliopistossa, mutta hän päätti hakea paikkaa, koska ajatteli sen olevan hyvä tapa saada jalkaa oven väliin.

– Tämä on pieni ala, ja mahdollisuuksia oman alan töihin on harvoin tarjolla. Olin niin nuori ja alussa opinnoissani, joten ajattelin, ettei ole vaaraa, että sinne oikeasti päätyisin.

Kotakorpi liikkuu myös paukkupakkasilla kaikkialle pyöräillen. Hän on henkeen ja vereen ulkoilmaihminen.­

Yllätyksekseen Kotakorpi sai paikan Nelosen uutisten säälähetyksistä.

– Jäin sitten sille tielle.

Tv-työt eivät keskeyttäneet opintoja, vaan Kotakorpi valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta vuonna 2013.

Vuonna 2012 Kotakorpi siirtyi Ylelle, jossa hän työskentelee edelleen.

Meteorologin työ on vuorotyötä, ja aamuvuoro merkitsee heräämistä aamuyöllä. Näihin heräämisiin Kotakorvella on selviytymisstrategia. Kun kello soi, silloin vain pompataan ylös eikä mietitä mitään. Vaatteet on katsottu valmiiksi jo illalla. Hän ei juo edes aamukahveja kotona.

– Maksimoin nukkumisen aamuyöllä. Vähitellen siinä sitten herää. Onneksi ei tarvitse ensimmäisen tunnin aikana hirveästi jutella kenellekään.

Meteorologilla on pari tuntia aikaa laatia ennuste ennen aamun ensimmäistä lähetystä.

 Tuolloin talvet ovat vähälumisia ja kesät sateisia. Lämpötilat nousevat, ja äärisääolot lisääntyvät.

Suorissa lähetyksissä esiintyminen ei juuri jännitä. Kotakorpi on tehnyt tv-töitä jo pitkään, ja niiden kautta on syntynyt rutiini ja varmuus toimia myös silloin, kun on esimerkiksi teknisiä ongelmia.

– On tullut sellainen luotto, että kaikesta kyllä selviää.

Hiljattain Kotakorpi on aktivoitunut sosiaalisessa mediassa, koska haluaa jakaa tietoa ilmastonmuutoksesta. Hän on alkanut kirjoittaa myös kolumneja Ylelle.

Suurin uusi aluevaltaus on kuitenkin Kotakorven esikoisteos, tietokirja Suomen luonto 2100 (Bazar), joka ilmestyy 2. maaliskuuta.

Kotakorpi halusi kirjoittaa mahdollisimman selkeän ja kansantajuisen teoksen ilmastonmuutoksesta.

Hän otti näkökulmakseen tutkia, millainen on Suomi vuonna 2100 ilmastoltaan ja luonnonolosuhteiltaan. Tuolloin talvet ovat vähälumisia ja kesät sateisia. Lämpötilat nousevat, ja äärisääolot lisääntyvät.

–Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa myös ikäviä asioita, kuitenkin elämä jatkuu. Sadan vuoden päästä on vähän eri lajeja ja erilainen ilmasto, mutta ei ympäristö ole elinkelvoton, Kotakorpi muistuttaa.­

Lämpimistä ja vähälumisista talvista kärsii Suomen eläinlajeista varsinkin saimaannorppa. Se tarvitsee pesimiseen jäätä ja lunta, ja niitä ei läheskään joka talvi Saimaalla ole enää riittävästi.

Sen sijaan ilmaston muuttumisesta hyötyvät Suomessa villikani ja rusakko. Vieraslajeista yleistyvät esimerkiksi minkki, supikoira ja pesukarhu, jotka tuovat mukanaan loiseläimiä ja tauteja.

Ilmastonmuutos huolettaa monia, joitakin se jopa ahdistaa. Kotakorpi halusi kirjoittaa kirjan toivon näkökulmasta.

Kirjan viesti on, että ahdistusta ei tarvitse tuntea, ainakaan liikaa. Luonto ja ihminen sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin, ja Suomen asema vakaana valtiona edesauttaa sopeutumista.

– En halua vähätellä sitä, että varsinkin nuoria voi ahdistaa, Kotakorpi sanoo.

– Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa myös ikäviä asioita, kuitenkin elämä jatkuu. Sadan vuoden päästä on vähän eri lajeja ja erilainen ilmasto, mutta ei ympäristö ole elinkelvoton.

Kotakorpi innostui kirjan kirjoittamisesta niin paljon, että olisi valmis kirjoittamaan kirjoja jatkossakin.

– Kun olin allekirjoittanut kustannussopimuksen, tuli mieleen, että kukaan ei tiedä, osaanko minä kirjoittaa – enkä itsekään tiedä. Mutta lopulta kirjoittaminen oli mahtavaa, ja se tuli luonnostaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?