Asiantuntijat: Tällainen vaikutus on kolmen viikon sululla – professori näkee vaaran paikan ”operaatio loppukirin” jälkeen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat: Tällainen vaikutus on kolmen viikon sululla – professori näkee vaaran paikan ”operaatio loppukirin” jälkeen

Asiantuntijoiden mukaan kolmen viikon sulku auttaa kyllä hidastamaan epidemiaa, mutta rajoituksia pitäisi jaksaa noudattaakin.

Hallitusviisikko kertoi kolmen viikon sulusta tiedotustilaisuudessa torstaina. Asiantuntijat kommentoivat sulkua.­

25.2. 17:57

Asiantuntijoiden mukaan ”operaatio loppukiri” on oikea ja pituudeltaan juuri riittävä toimenpide, joka tulee viime hetkellä.

Hallitus kertoi torstaina tiedotustilaisuudessaan, että Suomessa toteutetaan 8. maaliskuuta alkaen kolmen viikon sulkutila, joka päättyy 28. maaliskuuta. Ministerit kutsuivat jaksoa ”operaatio loppukiriksi”.

– Kun rajoitamme kontakteja hyvin voimakkaasti vielä hetken ja torjumme tautia nyt tehokkaasti, saamme rokotuksista pian apua ja pystymme estämään taudin leviämistä ja terveydenhuollon kuormittumista, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi.

Ministerin mukaan rajoituksia voidaan alkaa purkaa, kunhan tilanne helpottaa loppukirin jälkeen. Mutta riittääkö kolme viikkoa?

– Se on minimi. Mutta pidän sitä ihan oikeana toimenpiteenä ja uskon, että se auttaa tartuntakäyrän kääntämisessä, Husin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen sanoo.

Hus-alueella tartuntojen ja sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrät ovat parin viime viikon aikana nousseet jyrkässä kulmassa, Lehtonen kuvailee. Jos asialle ei tehdä mitään, se jatkaa nousuaan.

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori ja Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.­

Lehtonen ei odota, että rokotuksista olisi vielä maaliskuun 25. päivään mennessä saatu merkittävää helpotusta tilanteeseen.

– Tavoiteaikataulu näyttää venyvän ainakin joitain kuukausia.

Hän arvioi, että sulun päättyessä 25. maaliskuuta yli 80-vuotiaat on saatu pitkälti rokotettua ainakin yhdellä annoksella. Muiden riskiryhmien rokotustilanne on todennäköisesti selvästi huonompi.

– Ikäihmisten osalta on hyvä muistaa, että sairaaloihin on tullut potilaita, jotka ovat saaneet jo yhden annoksen.

Iäkkäillä immuunivaste ei ole yhtä hyvä kuin nuorilla ja rokotteiden tarjoama suoja on siksi heikompi.

Immunologian professori Seppo Meri pitää kolmen viikon sulkua rajoituksineen oikein mitoitettuna.

– Minusta toimenpiteet ovat heidän omia sanojaan lainaten oikea-aikaisia ja oikeasuhtaisia. Oli viimeinen hetki puuttua asioihin, Meri sanoo.

– Tauti on levinnyt juuri ravintoloissa, joten on hyvä että siihen vihdoinkin puututaan, mutta kuitenkin määräaikaisesti ja antaen varoaikaa.

Immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.­

Rajoituksilla ei Meren mielestä myöskään puututtu asioihin, jotka rajoittavat arkea voimakkaasti suhteessa siihen, kuinka suuri hyöty niistä on taudin leviämisen estämiselle.

– Kolmen viikon jaksolla saadaan vaikutus aikaiseksi. Mutta vaarana on, että jollei tilanne muuten ole merkittävästi parantanut, sen jälkeen tulee uusi ryöpsähdys.

Sitä tosin saa aina tyrkättyä loitommalle, Meri lisää.

Tilanne voi parantua rokotusten ja käyttäytymisen kautta. Koska rokotteita tulee Suomeen sitä tahtia kuin tulee, Meri toivoo, että ihmiset jaksaisivat noudattaa rajoituksia.

Koko tilannetta kolmen viikon sulku ei tietysti rauhoita, vaan jonkinlaisia rajoituksia tarvitaan sen jälkeenkin.

Lehtosen mukaan paljon riippuu tietysti kahdesta asiasta: siitä kuinka hyvin rajoituksia noudatetaan ja siitä, pitävätkö rajat.

– Huonoin vaihtoehto on se, että täällä kiertää variantti variantin jälkeen suomalaisia tartuttamassa. Jos halutaan saada tartuntoja alas ja odotella rokotuksia, täytyy samaan aikaan huolehtia siitä, että rajaturvallisuus pitää paremmin kuin tähän saakka.

Sulkutila päättyy maaliskuun lopulla, joten kesän tuoma kausivaihtelu ei vielä auta. Tosin kausivaihtelun tuomaan apuun ei voi muutenkaan luottaa, virusopin professori Ilkka Julkunen sanoo.

Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkunen.­

Viime kesänä tartuntojen määrät olivat Suomessa erittäin matalia ja Euroopassakin ne laskivat selvästi. Globaalisti katsoen voimakasta kausivaihtelua ei kuitenkaan ollut.

– Ei ole mitään varmuutta siitä, että vuosirytmin takia koronavirusinfektiot tulisivat häviämään kesällä. Mutta on tietysti oletettavaa, että tautitapaukset vähenevät, koska ihmiset siirtyvät lomalle ja heidän välisensä kontaktit vähenevät, Julkunen sanoo.

Onko maaliskuun lopulla päättyvä sulku siis tarpeeksi pitkä?

– Se on yksi askel. Aina voidaan tehdä uusia päätöksiä. Eihän se epidemiaa lopeta, mutta hidastaa sitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?