Mitä poikkeusolojen julistaminen tarkoittaisi? 5 keskeistä asiaa, mitä tulee tietää valmiuslaista

STT:n lähteiden mukaan Suomi on tänään siirtymässä koronastrategian tasolle kolme ja sitä myöten maa siirtyisi poikkeusoloihin.

Valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön, jos hallitus ja presidentti ovat todenneet maassa olevan poikkeusolot. Kuvassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin.

25.2.2021 9:00

Valmiuslaki on erittäin järeä laki, mutta se ei ole sellaisenaan käyttövalmis, vaan sen turvin annetaan asetuksia.

Mutta mitä poikkeusolojen julistaminen tarkoittaisi käytännössä Suomelle? IS tiivisti viisi keskeistä asiaa valmiuslaista.

1. Kehikko asetuksille

Valmiuslaki on kehikko, jonka sisältö syntyy asetuksista. Se voidaan ottaa käyttöön, jos hallitus ja presidentti ovat todenneet maassa olevan poikkeusolot eikä tilanne ole enää hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Valtiovalta voi rajoittaa esimerkiksi liikkumista, elinkeinotoimintaa ja terveydenhoitoa. Erityistoimet voivat olla alueellisia – kuten Uudenmaan eristäminen viime keväänä – tai koko Suomea koskevia.

Koulut voidaan sulkea määräajaksi kokonaan ja siirtää oppilaat etäopetukseen.

Juuri nyt ajankohtaista on ravintoloiden sulkeminen.

2. Tarkoituksena väestön suojaaminen

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

3. Määräaikainen

Kun valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot, valtioneuvos antaa käyttöönottoasetuksen määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

4. Käyttöön kiireellisesti

Se viedään välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi, joka päättää, jääkö se voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan.

Kiireellisessä tilanteessa valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön pelkästään hallituksen päätöksellä, jolloin se on voimassa vain kolme kuukautta.

5. Antaa riittävät toimivaltuudet poikkeusoloissa

Valmiuslaki on on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lain tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet sota-aikana ja muissa poikkeusoloissa, jollaiseksi koronapandemia on määritelty.

Valtioneuvosto käsitteli valmiuslain antamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä viime marraskuussa, jolloin syntyi perusteellinen muistio aiheesta.

Tuolloin ennakoitiin, että Suomessa vallitsevan tartuntataudin vakavan uudelleen kiihtymisen ja leviämisen vuoksi ja ottaen huomioon taudin vaarallisuus, ”valmiuslain tunnusmerkit pandemian aiheuttamasta poikkeusoloista voivat toteutua”.

Valmiuslain määritelmä ”vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavasta hyvin laajalle levinneestä vaarallisesta tartuntataudista” täyttyisi epidemian kiihtyessä.

Poikkeusolojen toteamiseen liittyy välttämätön tarve valmiuslaissa määriteltyjen toimivaltuuksien käyttöön, kun viranomaisten säännönmukaiset toimivaltuudet eivät riitä.

Poikkeusoloja ei voida todeta varmuuden vuoksi, vaan samalla täytyy olla ajatus toimivaltuuksien käyttämisestä.

Marraskuussa todettiin, ettei valmiuslakia tarvita, mutta ”tilanne voi kuitenkin heikentyä nopeastikin”.

Esimerkiksi, jos koronatartunnat uhkaavat vaarantaa sairaanhoidon ja tehohoidon kantokyvyn maassa tai alueella tai tartunnat tietyllä alueella ”kasvavat räjähdysmäisesti siten, että kasvun pysäyttämiseksi ei ole muuta tehtävissä kuin rajoittaa henkilöiden liikkumista ja kohtaamista rajatulla alueella”.

Tällöin tulisi mahdolliseksi, että ”valmiuslaista aktivoitaisiin sellaiset välttämättömät toimivaltuudet, joilla turvataan terveydenhuolloin ja tehohoidon kantokykyä tai torjutaan tartuntatautia vähentämällä fyysisiä kontakteja ja rajoittamalla henkilöiden oikeutta liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi”.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?