Tällaisissa tilanteissa virus­muunnos on tarttunut Suomessa – erityisesti yksi suojautumis­keino on nyt tärkeää muistaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tällaisissa tilanteissa virus­muunnos on tarttunut Suomessa – erityisesti yksi suojautumis­keino on nyt tärkeää muistaa

Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen ja Espoon tartunnanjäljityksen koordinoiva hoitaja Jasmin Korhonen kertovat kaiken, mitä virusmuunnoksista ja niiden jäljityksestä nyt tiedetään.

24.2. 5:59

Muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tapauksia oli maanantaina 22. helmikuuta todettu yhteensä 556.

Hus-alueen tartunnanjäljittäjät tekevät nyt työtä aikaa vastaan. Helsingissä ja Espoossa tilanne tartunnanjäljityksessä on hyvä, mutta Vantaalla tilanne on hankala jo toista viikkoa.

Mitä virusmuunnosten jäljityksestä, tartuttavuudesta ja vaaran paikoista tiedetään?

Husin infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan virusmuunnokset tarttuvat nyt nopeammin ja yhä useampaan ihmiseen. On paikkoja, joissa tartuntariski kohoaa.

– Tartuntatavat ovat samat kuin aiemminkin, eli pisaratartuntana. Maskien käyttö, etäisyyden pitäminen ja hyvä käsi- ja yskimishygienia ovat nyt entistä tärkeämpiä, Järvinen muistuttaa.

Mitkä ovat tällä hetkellä erityisiä vaaran paikkoja?

– On huomattu, että virusmuunnos on tarttunut todennäköisimmin tilanteissa, joissa maskia ei ole käytetty.

– Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi ravintolat, työpaikkojen taukotilat ja ystävien kesken tapaaminen sisätiloissa, jos maskia ei käytetä. Siksi maskin käyttö on nyt erityisen tärkeää, Järvinen sanoo.

Espoon tartunnanjäljityksen koordinoiva hoitaja Jasmin Korhosta ovat työllistäneet mm. työmailla tapahtuneet altistumiset.

– Erilaisilla työmailla on nyt tullut tapauksia ilmi. Yleisellä tasolla on mainittava myös työpaikat ja julkinen liikenne, joihin johtavat monesti tartuntaepäilyt, jos ei muuten tiedetä, mistä tartunta olisi voinut tulla, Korhonen kertoo.

– Omalla kohdallani viimeisimmät jäljitykset ovat olleet työmaatapauksia. Myös koulutapauksia ilmenee aina paljon. Kollegoja ovat työllistäneet myös päiväkodit ja hoivakodit.

Tartunnanjäljityksessä on käytetty lähikontaktien osalta niin sanottua 15 minuutin sääntöä.

Altistuminen tapahtuu, jos kyseessä on yli 15 minuuttia kestävä kohtaaminen kasvotusten alle kahden metrin etäisyydellä. Myös yli 15 minuutin oleskelu suljetussa tilassa 24 tunnin aikana lasketaan, esimerkiksi samassa taloudessa, luokkahuoneessa, työ-, kokous- tai odotustilassa.

Tulisiko tämä sääntö heittää virusmuunnoksen yleistymisen myötä romukoppaan?

– Kyllä sitä pääosin on edelleen noudatettu. Virusmuunnoksen kohdalla tartunta-aika voi kuitenkin olla alhaisempi. Mitä lähempänä ollaan ja mitä kauemmin oleskellaan yhdessä, sitä todennäköisempi tartunta on, Järvinen sanoo.

Myös Korhonen kertoo, että 15 minuutin sääntöä noudatetaan pääpiirteittäin edelleen.

– Toistaiseksi mennään THL:n ja tartuntatautilääkäreiden ohjeiden mukaisesti. Olemme kuitenkin virusmuunnostapauksissa arvioineet altistumistapausta paljon tarkemmin ja ottaneet huomioon myös 15 minuutin ajan altistuneita vähän tapauskohtaisesti. Emme ole kuitenkaan lähteneet tätä sääntöä laajamittaisesti purkamaan, sillä se ei ole tehtävämme, Korhonen toteaa.

Millaisia virusmuunnoksiin liittyvät tartunnanjäljityksen ”erityistoimenpiteet” sitten ovat?

Korhonen kertoo, että tartunnanjäljitystiimi työskentelee viikon jokaisena päivänä aamukahdeksasta iltayhdeksään ja työmäärä on vain lisääntynyt virusmuunnoksen myötä.

– Meillä on tartunnanjäljitysohjelmisto, johon positiiviset tulokset siirtyvät. Sieltä me koordinoivat hoitajat otamme koronapositiiviset potilastietolistoille, josta jäljittäjät ottavat ne työn alle. Meillä on myös muita tehtäviä. Teemme esimerkiksi eristyksen purkuja ja vointisoittoja koronapositiivisille. Tarkistamme myös pitkin päivää muunnosepäilyjä, joiden tulokset tulevat viiveellä. Sitten näitä koskien suoritetaan myös mahdolliset jatkotoimenpiteet, Korhonen selventää.

Järvinen puolestaan muistuttaa, että virusmuunnokselle altistuneiden kontaktoinnissa noudatetaan erityistä herkkyyttä.

– Virusmuunnokselle altistuneet on ohjattu jo toista kuukautta muita tapauksia herkemmin koronatesteihin. Se on osittain saattanut myös nostaa todettuja tartuntamääriä. Nyt virusmuunnos alkaa kuitenkin olla niin yleinen, että testeihin ohjaaminen vastaavalla herkkyydellä ei enää ole mahdollista, Järvinen kertoo.

Espoon kaupungin tartuntayksiköstä kerrotaan, että virusmuunnoksen mahdollisuus otetaan jatkuvasti huomioon tartunnanjäljityksessä.

– Tähän mennessä olemme virusmuunnosepäilyissä tai todetuissa tapauksissa ohjanneet kaikki altistuneet kahdesti testiin karanteenin aikana. Kiireistä on, mutta tällä hetkellä pääsemme edelleen useimmiten aloittamaan tartunnanjäljityksen vuorokauden sisällä vastauksen saamisesta.

Maskien käytön entistä korkeammasta hyödystä ei ole tartuntayksikön mukaan vielä tarkkaa tietoa, ja siksi kaikkiin tapauksiin suhtaudutaan vakavasti.

– Olemme tähän asti virusmuunnostapauksissa laittaneet varotoimenpiteenä herkemmin altistuneita karanteeniin maskin käytöstä huolimatta.

Onko jo huomattu, että virusmuunnos tartuttaisi herkemmin esimerkiksi perheen sisällä?

Tähän ei Espoon kaupungin tartuntayksiköllä, Korhosella kuin Järviselläkään ole yksiselitteistä vastausta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tapaukset vaihtelevat, kuten aiemminkin.

– Virusmuunnos on tartuttavampi. On kuitenkin ollut myös tilanteita, joissa muunnosta on esiintynyt päiväkodeissa, mutta se ei ole tarttunut muihin lapsiin lainkaan tai yhtään sen herkemmin kuin alkuperäinenkään koronavirus, Järvinen sanoo.

Tartuntayksikössä ollaan samoilla linjoilla.

– Perheissä on edelleenkin vaihtelua sairastuneiden määrissä. Edelleenkin välillä vain osa perheestä sairastuu. Virusmuunnoksiin on liittynyt sekä suurempia tartuntaketjuja että tapauksia, joissa ei ole altistumisista huolimatta todettu yhtään jatkotartuntaa.

Asko Järvinen muistuttaa, että virusmuunnos leviää helpommin. Muunnos on levinnyt erityisesti tilanteissa, joissa maskia ei ole käytetty.­

Korhosen mukaan tartuntamäärä vaihtelee kuten ennenkin, mutta altistuneiden määrä on muunnoksen myötä selvästi lisääntynyt.

– Tämä on edelleen vaihtelevaa, välillä on laajoja tapauksia, joissa on useampia positiivisia, mutta sitä on ollut aiemminkin. Virusmuunnokset ovat kylläkin lisänneet altistuneiden määrää, varsinkin nyt, kun otetaan herkemmin karanteeniin. Melkein uskaltaisin sanoa, että omassa työssäni olen huomannut, että ulkomailta tulleiden ja kotimaassa ilmenneiden virusmuunnostartuntojen määrän suhde on alkanut tasaantua.

Miten tartunnanjäljittäjien resurssit riittävät vastaamaan kasvaneisiin tartuntalukuihin?

Vielä marraskuussa päiväkohtaiset tartuntamäärät jäivät alle 500 todetun päivittäismäärän.

Tuolloin Helsingissä tartuntoja jäljittävä sairaanhoitaja Kaarina Salmi kertoi Helsingin Sanomille, että ”jos Helsingissä olisi vaikka 500 tartuntaa päivässä, se vaatisi hurjan määrän jäljittäjiä”.

Jasmin Korhonen kertoo, että tartunnanjäljitysryhmä tekee töitä jokaisena päivänä viikosta aamukahdeksasta iltayhdeksään.­

Esimerkiksi viime viikolla, eli viikolla 7, varmennettujen tartuntojen päivittäinen määrä kohosi jo yli 500:n. Järvisen mukaan tämä on lisännyt haasteita.

– Vantaan tartunnanjäljityksessä tilanne on hyvin hankala jo toista viikkoa, Espoossa tapausmäärät ovat hieman pienempiä. Helsinkikin on pärjännyt vielä hyvin, mutta kun tartuntamäärät nousevat, alkaa tulla kiire.

– Hiihtoloman jälkeen on nyt riski siitä, että tartunnat leviävät Hus-alueelta muualle Suomeen. Hus-alueen tartunnanjäljityksessä ollaan nyt hyvin lähellä sitä, että sakkaa äkkiä.

Espoon kaupungin tartuntayksiköstä myönnetään, että kiire on ja lisäresursseja tarvitaan.

– Tartunnanjäljityksessä on kiirettä ja myös Espoossa on rekrytoitu lisää henkilökuntaa tartunnanjäljitykseen. Tartuntatautitiimissämme työskentelee tällä hetkellä noin sata henkilökunnan jäsentä, joista jäljittäjiä on noin 80. Lisäksi olemme parhaillaan rekrytoimassa 20 uutta jäljittäjää.

Myös Korhonen yhtyy työmäärän lisääntymiseen.

– Työmäärä on kasvanut hyvin paljon ja töitä riittää. Olemme kuulleet johdolta, että jäljittäjiä rekrytoidaan taas enemmän. Tarvetta on työntekijöille, se ei kyllä lopu kesken. Varsinkin lomien jälkeen tulee usein uusia tartuntapiikkejä, kun esimerkiksi koulut jatkuvat, Korhonen sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?