Professori: Kotimainen korona­rokote voi ehkä saada myynti­luvan vuodenvaihteessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Professori: Kotimainen korona­rokote voi ehkä saada myynti­luvan vuodenvaihteessa

Nenäsumuterokotteella tehtyjen eläinkokeiden lupaavat tulokset pitää vielä vahvistaa Barcelonassa.

23.2. 21:04

Suomalaisen professorikolmikon koronavirusrokote voisi saada myyntiluvan vuodenvaihteessa, arvioi Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki tiistai-iltana.

Professorit Kalle Saksela, Kari Alitalo ja Seppo Ylä-Herttuala ovat kehittäneet koronaa vastaan adenovirusvektoriin perustuvan rokotteen, joka annostellaan nenäsuihkeena. Rokotteen koe-erät on valmistettu FinVector Oy:n tuotantotiloissa Itä-Suomen yliopiston kampusalueella Kuopiossa.

Jyväskylän yliopiston järjestämässä verkkoseminaarissa esiintyneen Marjomäen mukaan nenäsumuterokotteen eläinkokeet on saatu päätökseen, ja tulokset ovat lupaavia.

– Tulokset täytyy vielä vahvistaa toisessa akkreditoidussa laboratoriossa Barcelonassa, Marjomäki sanoi.

Täällä nenäsumuterokotetta kehitetään. Professori Seppo Ylä-Herttuala ja toimitusjohtaja Giuseppe Carloni FinVector Oy:n tuotantotiloissa Kuopiossa. Kuva viime syyskuulta.­

Hankkeen seuraava vaihe on lääkeviranomaisen eli Fimean käsittely. Fimea ottaa kantaa siihen, voiko rokoteaihio edetä ihmiskokeisiin.

– Jos kaikki menee hyvin, päästään ihmiskokeisiin ja rahoitukset ovat kunnossa, periaatteessa myyntilupa voi olla ajankohtainen jopa vuodenvaihteessa. Toivottavasti päästään mahdollisimman äkkiä siihen vaiheeseen.

Hankkeen rahoitustarve on suuri. Laajat, tuhansilla koehenkilöillä tehtävät kliiniset tehotutkimukset ovat kalliita järjestää.

Toinen suomalainen koronarokote on kehitteillä Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa. Tutkijatohtori Minna Hankaniemen ja hänen työtovereidensa kehittämä valmiste perustuu niin sanottuihin viruksen kaltaisiin partikkeleihin (VLP). Rokotteessa ei ole lainkaan perimäainesta vaan harmittomia partikkeleita, joiden pinnalla on koronaviruksen osia.

– Hanke on vasta ensimmäisessä prekliinisessä vaiheessa, eli ymmärtääkseni ei ole vielä tehty eläinkokeita. Ongelmana on ehkä rahanpuute – projektissa ei ole päästy pitkälle. Toivottavasti rahoitus jossakin vaiheessa onnistuu, Marjomäki kertoi.

Tutkijatohtori Minna Honkaniemi kehittää koronavirusrokotetta Tampereen yliopiston Kaupin-kampuksella.­

VLP-rokotteen hyvä puoli on sen muunneltavuus. Partikkeleihin voidaan liittää koronaviruksen osia myös muuntuneista viruksista, jolloin se antaa suojaa useita erilaisia virusvariantteja vastaan.

Professori Marjomäki avasi seminaarissa lähetti-rna-teknologiaan ja virusvektoreihin perustuvien koronarokotteiden välisiä eroja. Lähetti-rna:han perustuvat sekä Biontech / Pfizerin että Modernan rokotteet. Virusvektoria käyttävät puolestaan AstraZeneca, Johnson & Johnson ja venäläinen Sputnik V.

Kumpikin rokotetyyppi vaikuttaa samalla tavalla. Valmisteet vievät elimistöön lyhyen pätkän koronaviruksen genomia – viruksen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun ihmisen omat solut alkavat tuottaa ohjeen mukaan piikkiproteiinia, tunnistaa immuunipuolustus proteiinin vieraaksi tunkeutujaksi ja alkaa taistella sitä vastaan.

Erot juontuvat rokotteiden sisältämään viruksen perimäainekseen. Rna on elimistössä hajoavaa. Siksi se täytyy rokotteessa pakata rasvaiseen nanokapseliin.

– Rna hajotetaan elimistössä hyvin nopeasti, se ehkä toimii vain vuorokauden ajan tuottaen proteiinia, Marjomäki kertoi.

Virusvektorin sisältämän dna:n taival elimistössä on haurasta rna:ta pitempi.

– Adenovirusrokotteessa on se hyvä puoli, että dna pysyy aktiivisena soluissa ehkä parisen viikkoa.

 Valoa tunnelin päässä on: rokotukset ovat tulossa, ja ne alkavat hyvin todennäköisesti vaikuttaa epidemian kulkuun. Mutta pitää olla malttia odottaa, että väestöstä riittävän suuri osa on rokotettu.

Matematiikan ja tilastotieteen apulaisprofessori Matti Vihola kertoi seminaarissa toivovansa, että rokotukset taittavat epidemian etenemisen ”jossakin vaiheessa”.

– Tässä on todella suuria epävarmuuksia. Kuinka paljon rokotukset vaikuttavat epidemian kulkuun, siitä ei ole hyvää ja luotettavaa tieteellistä tietoa tarjolla. Mutta oletettavaa on, että ne vaikuttavat jossakin määrin, Vihola sanoi.

Rokotteet antavat sekä suojaa taudilta että vähentävät tartuntojen todennäköisyyttä. Siitä huolimatta suomalaisten olisi Viholan mielestä syytä ottaa loppukiri ja noudattaa yhä tiukasti rajoitustoimia, koska virusmuunnokset aiheuttavat uuden epidemia-aallon riskin.

– Valoa tunnelin päässä on: rokotukset ovat tulossa, ja ne alkavat hyvin todennäköisesti vaikuttaa epidemian kulkuun. Mutta pitää olla malttia odottaa, että väestöstä riittävän suuri osa on rokotettu.

Solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki puhui Jyväskylän yliopiston verkkoseminaarissa tiistaina. Arkistokuva.­

Nanobiologi, apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg kertoi olevansa huolissaan. Rokottamisesta tulee Sundbergin mukaan virukselle evoluutiopainetta: se voi mahdollisesti heijastua muutoksina viruksessa. Virus voi oppia väistämään immuunipuolustuksen tuottamia vasta-aineita. Se voi johtaa evolutiiviseen kilpajuoksuun – jossa virus on aika vikkelä.

– Olen aika huolissani tästä tämänhetkisestä tilanteesta: siitä, millainen aalto on nyt tulossa näitten varianttien myötä. Ja miten nopeasti niihin päästään vastaamaan rokotusten avulla.

Entä päästäänkö koronaviruksesta koskaan eroon?

– On vaikea nähdä, että pääsisimme siitä eroon ainakaan lähivuosina. Rokotuskattavuus on siinä aivan avainasemassa. Väestö pitäisi saada rokotettua mahdollisimman laajasti: lapset erityisesti. Ja ympäri maailman, jotta tauti ei pullahtaisi aina jostakin esille, Sundberg sanoi.

Mahdollista on myös, että koronavirus jää kiertämään eläinpopulaatiohin ja hyppää sieltä uudestaan ihmisiin. Näin tapahtuu silloin tällöin muun muassa influenssavirusten kohdalla, Sundberg kertoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?