Professori: Pitkittynyt korona­tauti yleisempää naisilla – oireista voi kärsiä luultua useampi

Koronan oireet voivat jatkua useita kuukausia sairastumisesta.

Anatomian professori Seppo Parkkila.

23.2.2021 6:03 | Päivitetty 23.2.2021 7:03

Askolassa asuva projektipäällikkö Sanna Järvenpää, 37, sairastui vuosi sitten toukokuussa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Ilta-Sanomat haastatteli häntä viime syksynä yhtenä lukuisista pitkäaikaisia oireita saaneista suomalaisista.

Nyt sairastumisesta on kulunut yhdeksän kuukautta ja oireet eivät olet hävinneet vieläkään.

– Minulla on edelleen rytmihäiriöitä. Lääkärit ovat sanoneet, että niitä voi olla koko loppuelämän, Järvenpää kertoo Ilta-Sanomille.

Järvenpään mukaan hänellä on aina keväisin ”kaikki mahdolliset allergiat”. Alussa taudin oireet olivat sellaisia, että ne olisivatkin sopineet allergiaan.

– Paineen tunne rinnassa oli se merkki, että ajattelin, että pitäisikö mennä testiin. Menin ja testi tuli heti positiivisena takaisin.

Sanna Järvenpää kärsii edelleen koronan jälkioireista.

Kahtena ensimmäisenä sairausviikkona Järvenpäällä oli kovaa päänsärkyä. Hän heräsi keskellä yötä tunteeseen, ettei saa kunnolla henkeä.

– Oli kaikenlaisia ihotuntemuksia. Oli elohiiriä ympäri kehoa ja ”muurahaisia” kipitti pitkin kroppaa.

Järvenpäällä ei ollut kuitenkaan tyypillisiä koronaoireita. Hän ei kärsinyt kuumeesta, nuhasta eikä yskästä. Haju- ja makuaisti eivät hävinneet missään vaiheessa.

– Ainoastaan oli suhteellisen lievä kurkkukipu ja paineen tunnetta rinnassa.

Hänen ei ole tarvinnut käydä sairaalahoidossa koronan takia. Hän muistelee nyt, että pahin vaihe meni ohi syys-lokakuussa. Ihotuntemukset ja elohiiret hävisivät.

Oireeton hän ei kuitenkaan vielä ole. Järvenpää kärsii yhä sairastumisen jälkeen alkaneista sydämen rytmioireista.

Luultua useampi suomalainen saattaa sairastaa pitkittynyttä koronaa eli long covidia. Sitä voi esiintyä kansainvälisten arvioiden perusteella muutamalla kymmenellä prosentilla akuutin taudin sairastaneista.

– Jos puhutaan yli 12 viikkoa kestäneestä oireilusta (post-covid oireyhtymä), uskoakseni jonkinlaisia oireita on edelleen muutamilla prosenteilla, arvioi tilannetta anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta.

Hänen mukaansa tarkkoja prosenttilukuja tautiin sairastuneista ei pystytä kertomaan, sillä maailmalla julkaistujen tietojen välillä on suuria eroja. Muutamat prosentitkin tarkoittaisivat Suomen osalta tuhansia tapauksia, sillä Suomessa oli maanantaihin mennessä todettu yli 54 000 koronatartuntaa.

– Luultavasti Suomessa tätä ilmiötä on samassa suhteessa kuin muuallakin. Taudin kriteeritkin on vielä huonosti määritelty.

Pitkittynyttä koronaa on tutkittu vielä varsin vähän. Siksi sen tunnistaminen on vaikeaa.

Sairauteen altistavia tekijöitä ovat korkea ikä, ylipaino ja naissukupuoli.

– Nämäkin ovat vain osatekijöitä. Pitkittynyt oireilu voi hyvin tulla myös nuorelle ja normaalipainoiselle miespotilaalle. Yksittäisiä tapauksia on todettu jopa lapsilla, Parkkila sanoo.

Brittitutkimukset tukevat Parkkilan huomioita.

Lontoon Kings Collegen kliininen opettaja, tohtori Claire Stevens sanoo yleisradioyhtiö BBC:lle, että naissukupuoli ja yli 50:n vuoden ikä lisäävät riskiä sairastua pitkittyneeseen koronaan.

– Olemme nähneet aineistosta, että miehet ovat suuremmassa riskissä sairastua vakavaan tautiin ja kuolla koronaan. Näyttää siltä, että naisilla on suurempi riski saada pitkittynyt korona.

Parkkila on kirjoittanut pitkäaikaisesta koronasta myös tieteellisen artikkelin. Siitä selviää, että covid-19-tautiin liittyvät oireet voivat jatkua kuukausia koronavirusinfektion akuutin vaiheen jälkeen. Artikkeli on julkaistu Duodecim-lehdessä.

Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat Parkkilan mukaan esimerkiksi uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus sekä muut neurologiset oireet, kuten muistamattomuus ja keskittymisvaikeudet.

Monet sairastuneet kertovat myös erilaisista kognitiivisista oireista.

– Pitkäkestoinen koronatauti vaikuttaa yleisemmältä kuin aiemmin on ajateltu. Jos jonkinlaisena rajana pidetään neljää viikkoa, niin sen jälkeen oireita on alkuvaiheessa kymmenillä prosenteilla ja pidemmälläkin aikavälillä vähintään useilla prosenteilla akuutin infektion sairastaneista, Parkkila sanoi IS:lle helmikuun alussa.

Myös toistaiseksi tuntemattomat geneettiset tekijät voisivat altistaa pitkäkestoiselle covid-19:lle.

– Näistä tekijöistä saadaan toivottavasti lisätietoa, kun pitkäkestoista tautia sairastaneiden genomitietoa analysoidaan.

Etelä-Savossa on havaittu, että pitkittyneeseen koronaan sairastuu yllättävän moni potilas.

– Noin kymmenen prosenttia sairastuneista saa taudista pitkäaikaisia oireita. Tauti yleensä rauhoittuu puolen vuoden kohdalla, Essoten ylilääkäri Hans Gärdström kertoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Essote on selvittänyt kahteen otteeseen, kuinka moni koronapotilas saa taudista pitkäaikaisia oireita. Ensimmäinen kysely Etelä-Savossa tehtiin vuosi sitten ja toinen kysely viime syksynä.

Gärdströmille pitkittyneen koronan aiheuttaja on täysi mysteeri.

– Me ihmettelimme, miksi joku saa long covidin ja toinen ei saa. Ei löytynyt mitään selkeää syytä.

Sairastuneissa oli perusterveitä, mutta myös niitä, joilla oli perussairaus. Sairastuneet olivat Gärdströmin mukaan yleensä keski-ikäisiä tai nuoria aikuisia.

– Pitkäkestoista koronaa oli sekä miehillä että naisilla. Ehkä hieman enemmän naisilla.

Järvenpää kävi marraskuussa kävi sydäntutkimuksissa.

Tulos jännitti, sillä hän harrastaa rankkoja urheilulajeja, joissa syke nousee voimakkaasti: spinningiä eli sisäpyöräilyä, tankotanssia ja kangoo jumpsia.

– Siinä mennään kengurukengillä, joissa on jouset kengän välissä. Maksimisyke on 189. Tunnissa palaa 900 kaloria, hän kuvailee.

Tutkimuksissa selvisi, etteivät lisälyönnit ole terveydelle vaarallisia. Tieto on helpotus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?