Meteorologi pohtii: Voiko lähestyvä Saharan hiekka­pilvi auttaa jää­kelmun alle jäänyttä Etelä-Suomea? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Meteorologi pohtii: Voiko lähestyvä Saharan hiekka­pilvi auttaa jää­kelmun alle jäänyttä Etelä-Suomea?

”Havaintoja on tehty Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa...”

Pohjois-Eurooppaa lähestyy hiekkapilvi, joka on saanut alkunsa Saharassa. Voiko Suomi saada hiekoitusta taivaalta?­

22.2. 20:55

Länsi- ja Etelä-Suomessa satoi sunnuntaina poikkeuksellisen runsaasti alijäähtynyttä vettä, joka peitti maankamaran jäisellä kelmulla.

Olosuhteet ovat hengenvaaralliset.

Samaan aikaan Pohjois-Eurooppaa lähestyi valtava hiekkapilvi, joka oli saanut alkunsa Pohjois-Afrikassa, Saharassa.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen, onko toivoa, että saisimme hiekoitusta taivaalta?

– Havaintoja on tehty Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, mutta siellä on taivas osittain selkeä ja hiekka näkyy auringon nousun ja laskun yhteydessä taivaan värjäytymisenä.

– Meillä on aika pilvistä sillä alueella Etelä-Suomessa, jonne se voisi teoriassa yltää.

– Voi olla, että sieltä ei välttämättä sada hiekkaa ja vaikka sataisikin, se ei näkyisi jääpinnoilla.

Miksi ei?

– Hiekan määrä on pienentynyt matkan aikana. Se on tullut Tunisiasta, Libyasta ja Algeriasta Italiaan ja Alppien yli ja Saksaan.

– Hiekkaa putoaa koko ajan alas, jos syntyy kosteutta ja sadetta. Välimeren rannoille sitä ilmeisesti on tullut, pigmenttejä sateen mukana.

Se lähti Saharasta?

– Siellä oli voimakas maanpinnasta pariin kilometriin asti ulottunut puuskainen tuuli ja hiekkahan ei paina juuri mitään. Se kulkee pohjoiseen saderintaman etupuolella eikä imeydy heti sadepilveen.

– Tyypillisesti (hiekkapilvi) nousee viiden-kuuden kilometrin korkeuteen, eihän se muuten pääsisi Alppien yli. Siellä se voi matkustaa jonkin aikaa, mutta muutamassa päivässä tulee yleensä tilanne, että hiekkapartikkelien ympärille alkaa muodostua kosteutta ja ne tulevat alas vetenä tai lumena.

Saharan aavikolta kulkeutuvat pölypilvet voivat värjätä taivaan punertavaksi. Kuva lauantailta Espanjan Torreviejasta.­

Tuovisen mukaan virtaukset Pohjois-Afrikassa olivat voimakkaita torstaista lähtien ja erityisesti lauantaina ja sunnuntaina hiekkaa nousi taivaalle.

– Ilmiö vaatii useamman päivän, yksi pieni hiekkamyrsky ei riitä.

Ja samaan aikaan toisaalla, Suomessa, koettiin sääilmiö, jonka mittasuhteet ja seuraukset olivat tavanomaista hätkähdyttävämpiä.

Ilmiö alkoi Etelä-Pohjanmaalta noin kello 15 ja saavutti Uudenmaan kello 17 ja ulottui Kymenlaaksoon asti.

– Vettä satoi noin sadan kilometrin kaistaleella useamman tunnin ajan, jopa neljä tai viisikin tuntia ja välillä sade oli voimakkuudeltaan kohtalaista, Tuovinen kuvailee.

– Ensin silkkaa vesisadetta, lopuksi jääkiteitä.

– Siellä oli ylempänä kilometrin tai puolentoista kilometrin paksuinen lämmin kerros, muutamia lämpöasteita, joka sulatti hitaasti etenevät lumihiutaleet vedeksi eikä vesi ehtinyt enää jäätyä, kun oltiin enää noin kilometrin korkeudessa.

Maan pinnalla veden otti vastaan 2–6 -asteen pakkanen.

Lopputuote oli jääkelmu.

Minkä taivas jäädyttää, sen se voi myös hiekoittaa, mutta hiekoittaako se?

– Tuskin, Tuovinen epäröi.

Tämän kertainen hiekkapilvi on ehtinyt tuhlata hiekkaansa liiaksi seuduille, jotka eivät sitä edes kaivanneet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?