Pitäisikö Suomen muuttaa rokotus­järjestystä? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Pitää tehdä todella kovia ratkaisuja”

Suomen rokotusstrategia perustuu tällä hetkellä lääketieteelliseen riskiarvioon.

Asiantuntijat kommentoivat Antti Rinteen avausta rokotusjärjestyksen muuttamisesta.

22.2.2021 6:01 | Päivitetty 22.2.2021 7:15

Terveydenhuollon asiantuntijat pitävät keskustelua Suomen rokotusjärjestyksestä tärkeänä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne sanoi perjantain Helsingin Sanomissa, että viranomaisten olisi syytä pohtia uudestaan Suomen nykyistä rokotusjärjestystä.

Hänen mukaansa perusoikeuksien näkökulmasta työikäisten massarokotusjärjestystä olisi perusteltua miettiä uudestaan, jotta Suomessa vältettäisiin samanlaiset rajoitukset kuin keväällä.

– En nyt ehdota mitään, mutta rajoitusten rinnalle myös rokotestrategiaa olisi hyvä pohtia, jos näin voitaisiin pehmentää perusoikeuksiin kohdentuvia rajoituksia.

Hän sanoi HS:lle, että riskialueiden asukkaiden rokottaminen voisi suojella koko kansan perusoikeuksia, koska rajoituksista voitaisiin luopua mahdollisesti aikaisemmin, jos pahimpien koronapesäkkeiden tilanne rauhoittuu.

Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokottamisen etenemiseen Rinne ei haluaisi muutosta.

– Se on ihan selvää, että riskiryhmäläiset pitää rokottaa, asuivat he sitten missä päin Suomea tahansa.

Antti Rinne.

Keskustelun aika ei ole vielä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ei pidä rokotusjärjestyksen muuttamista ajankohtaisena niin kauan, kun Suomessa on yli 70-vuotiaita ja riskiryhmiin kuuluvia rokottamattomia.

– Keskustelu on tärkeää siinä vaiheessa, kun olemme lähempänä sitä, että lääketieteelliset riskiryhmät ovat saaneet rokotuksensa.

THL:ssä toivottiin kevättalvella, että rokotteita olisi Suomessa riittävästi eikä keskustelua rokotusjärjestyksen hienosäädöstä tarvitsisi käydä.

Nohynekin mukaan rokotusjärjestyksen muuttaminen edellyttäisi keskustelua siitä, mihin rokottamisella pyritään. Valtioneuvoston asetukseen on kirjattu, että Suomen rokotusstrategian tarkoituksena on vähentää kuolleisuutta ja sairastumista vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja siten vähentää terveydenhuollon kuormitusta.

Siksi rokotusjärjestyksen muuttaminen ei olisi hänen mukaansa nyt tarkoituksenmukaista, koska työikäiset sairastuvat harvemmin taudin vakaviin muotoihin.

Hän myös huomauttaa, että rokottaminen ei todennäköisesti kokonaan pysäytä taudin leviämistä.

– Se toki vähentää sitä. Nyt käytettävissä olevat rokotteet suojaavat hyvin muuntovirusten aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta, mutta huonommin lievältä taudilta ja viruksen oireettomalta eritykseltä.

Hanna Nohynek.

Riskialueet eivät ole ainut huomioitava tekijä

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan rokotusjärjestyksen muuttamisessa on paljon muitakin kuin alueellisia tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon.

Hän nostaa esiin esimerkiksi sen, että joissakin ammateissa ja tilanteissa altistuminen virukselle on todennäköisempää kuin toisissa.

– Alueellinen asia on yksi, mutta niitä on muitakin.

Rämet muistuttaa, että tilanne saattaa muuttua alueellisesti hyvinkin nopeasti. Hän on samaa mieltä Rinteen kanssa, että keskustelua järjestyksestä on hyvä käydä.

 Aina, kun tilanne muuttuu, asioita kannattaa pohtia sen hetkisten tietojen pohjalta. On myös syytä miettiä erilaisia skenaarioita etukäteen.

Rokotusjärjestyksen täydentämisen aika tulee hänen mielestään myöhemmin.

Myös Rämet pitää ensisijaisen tärkeänä, että lääketieteellisten riskiryhmien rokottaminen tapahtuu mahdollisimman onnistuneesti. Hän uskoo, että riskiryhmäläisissä rokotusprosentti on hyvin korkea.

– Riskiryhmien rokottamisessa en näe alueellista eroa merkittävänä.

Mika Rämet.

Muuttunut tilanne pitää huomioida päätöksissä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitää rokotusjärjestyksen uudelleen pohtimista järkevänä.

– Jos kylmän loogisesti asiaa ajattelee, tartuntojen vähentämisen kannalta järkevää olisi kohdistaa rokotukset sinne, missä tautiakin on.

Hän kertoo kuitenkin pitävänsä nykyistä rokotusjärjestystä hyvänä ja lääketieteellisesti perusteltuna.

Ongelmallista hänen mukaansa sen sijaan on, että suunnitelma on tehty aikana, jolloin lähtökohtana oli, että rokotetta tulisi maahan sen verran kuin sitä tilattiin.

– Nyt näin ei ole käynyt, mikä pakottaa priorisoimaan ja miettimään, missä rajallisista rokotteista on eniten hyötyä.

Lasse Lehtonen.

Husin toimitusjohtaja Juha Tuomisen mukaan rokotusjärjestystä on syytä muuttaa, jos rokotustahti jää hitaaksi tai perustella, miksi järjestystä ei muuteta, koska riskit tietyillä alueilla ja väestöryhmissä ovat korkeammat kuin muualla.

– Yhdenvertaisuuttahan ei ole se, että kaikki samanikäiset saavat rokotteen samaan aikaan, vaan että kuolinriskissä olija saa rokotteensa vähemmän riskissä olijaa aiemmin.

Juha Tuominen.

Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila ei halua ottaa suoraan kantaa Rinteen ajatukseen rokotusjärjestyksen muuttamisesta, mutta hänen mielestään rokotusjärjestys pitää miettiä uudestaan läpi sitä tilannetta varten, kun riskiryhmät on rokotettu.

Hän ei myöskään ota kantaa mikä järjestyksen pitäisi olla.

Mattila kuitenkin kannustaa asiantuntijoita pohtimaan, millä ratkaisuilla rokottamalla saadaan mahdollisimman suuri hyöty koko väestölle sen jälkeen, kun lääketieteelliset riskiryhmät on rokotettu.

– Silloin pitää todennäköisesti tehdä todella kovia ratkaisuja sen suhteen, ketä pitäisi rokottaa ensin.

Hänen mukaansa koko väestön suojaamiseksi pitäisi käydä keskustelua väestöryhmien rokottamista sellaisilla alueilla, joilla korona leviää.

– Ratkaisujen pitää perustua koko väestön turvaamiseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?