Koronan teho-osastopotilaiden määrä kääntyi kovaan nousuun - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronan teho-osastopotilaiden määrä kääntyi kovaan nousuun

Teho-osastoilla hoidettavien koronapotilaiden määrä lähes tuplaantui viikossa.

Suomessa oli keskiviikon lukujen mukaan 30 koronapotilasta teho-osastolla. Kuvassa koronavirustehohoitoa HUSissa viime huhtikuussa.­

17.2. 20:42

Keskiviikon lukujen mukaan Suomessa oli 30 koronaviruspotilasta tehohoidossa. Viikko sitten tehohoitopotilaita oli 16, eli nousu on ollut rivakka. Koronaviruksen takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on lähes tuplaantunut vain seitsemän päivän aikana.

Kuopion yliopistollinen sairaala KYS koordinoi koronavirusepidemian aikana tehohoidon valtakunnallista tilannekuvaa. Anestesiologian ja tehohoidon professori ja ylilääkäri Matti Reinikainen KYSista sanoo, että koronan takia tehohoidossa olevien potilaiden määrässä on palattu joulukuun puolenvälin tasolle.

– Marras-joulukuun vaihteessa tehohoitopotilaiden määrä nousi aika reippaasti ja asettui noin 30 potilaan tasolle. Tammikuussa tehohoidon tarpeessa oli laskeva suunta, ja viime viikkona tehohoitopotilaita on ollut 20:n molemmin puolin, mutta nyt on tullut aika lyhyessä ajassa aika rivakka nousu, Reinikainen kuvaa.

Todennäköinen selitys tehohoitotarpeen kasvulle on se, että tartuntamäärät lähtivät tammikuun loppupuolella selvään nousuun, ja se heijastuu tehohoidon tarpeeseen yleensä noin kahden viikon viipeellä.

– Peruskaava on se, että tartunnasta kuluu yleensä 3–5 päivää, ennen kuin oireet alkavat. Vaikean tautimuodon saavilla oireiden alkamisen jälkeen kuluu keskimäärin 10–12 vuorokautta, kun oireet ovat edenneet niin pahoiksi, että tarvitaan tehohoitoa, Reinikainen sanoo.

Toinen mahdollinen selitys on puhtaasti satunnaisvaihtelu.

– Nousu on kuitenkin aika reipas, jotta kyse olisi satunnaisilmiöstä. Toisaalta vielä puhutaan kuitenkin aika pienten lukujen matematiikasta, Reinikainen sanoo.

Eriskummallisen tilanteesta tekee se, että samaan aikaan, kun tehohoitopotilaiden määrä otti kovan hyppäyksen ylöspäin, vuodeosastoilla hoidettavien koronapotilaiden määrä on jatkanut laskuaan. Keskiviikkona vuodeosastoilla oli 102 koronapotilasta.

Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on vielä maltillinen kevään huippulukuihin verrattuna. Enimmillään tehohoidossa oli viime huhtikuun alkupuolella noin 80 potilasta.

Oleellista Reinikaisen mukaan on se, mihin suuntaan käyrä jatkaa kulkuaan.

– Sitä täytyy jokunen päivä tässä tiiviisti seurata.

Tehohoitotarpeen määrään vaikuttaa tartuntamäärän ohella vahvasti myös tartunnan saaneiden ikä.

– Paljon riippuu siitä, minkä ikäisiin tartuntaryppäät osuvat. Jos tartuntaryppäät tulevat 20–30-vuotiaille nuorille aikuisille, tehohoidon tarvetta ei ole juuri odotettavissa. Tilanne on toinen, jos tartuntarypäs osuu paljon iäkkäämpiin.

Korona on Reinikaisenkin silmissä osoittanut arvaamattomuutensa vuoden aikana.

Suomen tehohoitokapasiteetti ei ole kuormittunut koronaepidemian takia niin lujille kuin monessa muussa maassa. Kuvassa hoidetaan ranskalaista tehohoitopotilasta Lyonin kaupungissa.­

– Alkuvaiheen oireista ei voi ollenkaan päätellä, tuleeko taudinkuvasta vaikea vai ei. Osalla potilaista paraneminen etenee, osalla oireet vaikeutuvat, jolloin tehohoidon tarve voi tulla ajankohtaiseksi.

Mitä Reinikainen ajattelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keskiviikkona ilmoittamista 548 uudesta tartunnasta? Se voi tietää kahden viikon päähän lisää tehohoidon tarvetta, ja tässä vaiheessa ei voi muuta kuin odottaa ja toivoa parasta?

– Päiväkohtaisissa tiedoissa tartunnoista voi tietysti olla viivettä kirjautumisten takia. Tässä ehti kuitenkin mennä muutama viikko, että päivittäisiä tartuntoja oli 300–450. Nyt kun tuli viitosella alkava luku, niin onhan se hivenen kulmia kohottava, Reinikainen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?