Reijo Ruokasen kolumni: Tanskassa rokotettu yli 40 prosenttia enemmän kuin Suomessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Reijo Ruokasen kolumni: Tanskassa rokotettu yli 40 prosenttia enemmän kuin Suomessa

Jos kysyy suomalaiselta poliitikolta tai johtavalta virkamieheltä, miten hän on suoriutunut viime aikojen tehtävistään, useimmat antavat itselleen täyden kympin, kirjoittaa Reijo Ruokanen.

17.2. 8:00

Kaikki on niin hyvin, ettei paremmin voisi olla. Mikään ei ole pielessä eikä täällä ole mitään nähtävää. Hajaantukaa!

Jos kysyy suomalaiselta poliitikolta tai johtavalta virkamieheltä, miten hän on suoriutunut viime aikojen tehtävistään, useimmat antavat itselleen täyden kympin. Vaatimattomat saattavat tyytyä yhdeksikköön, mutta sitä kyllä selitetään toimintaympäristön vaikeudella eli sillä, että joku muu on ollut huono.

Toisilleen he eivät ihan yhtä hyviä arvosanoja jakele, mutta kokonaisuus on kiitettävät tai ainakin ysimiinus.

Tanskassa koronarokotteen on saanut yli 400 000 ihmistä. Suomessa luku on noin 280 000. Tanskassa on siis rokotettu noin 42 prosenttia enemmän kuin Suomessa.

Kumpikaan maa ei ole etuillut EU:n rokotejonossa. Silti toinen, Tanska, saa kaikki halukkaat rokotettua ennen juhannusta. Toinen, Suomi, kykenee samaan joskus seuraavan olympiadin loppupuolella.

Suomessa on osattu silti asiat paremmin. Tanskan lukuihin on turha verrata, koska siellä on lyhyemmät etäisyydet ja vähemmän mäkiä.

Maskiasiassakin Suomi on muita edellä. Kun muualla edellytetään sellaisten maskien käyttöä, että käyttäjäkin saa suojan, meillä HUS:in infektioylilääkäri Asko Järvinen tiesi jo pari viikkoa sitten paremmin MTV:n haastattelussa.

– Näiden tiiviimpien FFP2- tai FFP3-standardin maskien antama lisäsuoja edellyttäisi sitä, että niitä osataan käyttää hyvin tiiviisti. Ne lisäävät hengitysvastusta merkittävästi, sekä hiilidioksidin määrää eli niiden käyttö on aika paljon rankempaa, enkä itse näe siihen tarvetta.

Kiitos tästä, Asko Järvinen. Nyt oli virhe vaarallisen lähellä.

 Ilman asiaan kuuluvaa opastusta olisin voinut erehtyä väittämään, että maskeja on helppo käyttää oikein eivätkä ne ole erityisen hankalia.

Meillä Tekniikan Maailman toimituksessa FFP2-maskeja on näet käytetty marraskuusta lähtien. Tammikuussa olimme Lapissa kenttätesteissä kaksi viikkoa FFP2-maskit kasvoillamme läpi päivän, sisällä ja ulkona. Niiden käyttäminen hyvin tiiviisti on selvästi helpompaa kuin esimerkiksi kengännauhojen sitominen. Niiden käyttö ei ole normaalioloissa rankkaa lainkaan, mutta kestävyysurheiluun ne eivät sovellu.

Ilman asiaan kuuluvaa opastusta olisin voinut erehtyä väittämään, että maskeja on helppo käyttää oikein eivätkä ne ole erityisen hankalia. Huh. Läheltä piti.

Poliitikkojemme ja virkamiestemme erehtymättömyys todistuu sillä, että Suomessa koronaluvut ovat alemmat kuin useimmissa muissa maissa.

Vain hölmö voisi kuvitella, että silläkin on merkitystä, miten kansa on kriisin aikana toiminut. Vielä hölmömpää olisi olettaa, että voisimme saada epidemian nopeammin kuriin, jos toimisimme vieläkin paremmin.

Mitä muka voisi tehdä paremmin?

Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.

www.tekniikanmaailma.fi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?