Kuvat Uudesta-Seelannista kertovat jo paluusta normaaliin elämään. Ei tarvita kasvomaskeja, saa halata, ravintolat täyttyvät iloisista juhlijoista, suosittu yhtye Six60 soittaa yli 20 000-päisen yleisön edessä...
Uutta-Seelantia on kautta maailman pidetty koronapandemian oikeaoppisen tukahduttamisen mallimaana. Avainasemassa on ollut koko ajan oikea-aikainen reagointi.
Katso video: Uudessa-Seelanissa juhlittiin kansallispäivää 6. helmikuuta
Kun kävi selväksi, että koronaa ei pysäytetä kausi-influenssatoimilla, Uusi-Seelanti löi nopeasti rajansa täysin kiinni ulkomaalaisilta ja vaati maahan tulevilta omilta kansalaisiltaan kahden viikon tiukkaa ja täydellistä karanteenia. Lisäksi yhteiskunta suljettiin lukuun ottamatta välttämättömiä palveluja. Nopealla toiminnalla Uusi-Seelanti pystyi pysäyttämään viruksen rajalle ja estämään väestöpohjaisen leviämisen.
Uudessa-Seelannissa on onnistuttu tukahduttamaan koronatartunnat, minkä vuoksi myöskään rajoitustoimille ei ole tarvetta.
– Jos odottaa liian pitkään ja pitää rajat auki liian kauan, epidemia paisuu. Siitä tulee entistä isompi ongelma, jolla on kalliit taloudelliset ja terveydelliset vaikutukset, Masseyn yliopiston taloustieteiden professori Martin Berka sanoi heinäkuussa BBC:lle.
Asukasluvultaan suunnilleen Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on maan terveysministeriön 12. helmikuuta julkaisemien lukujen mukaan ollut koko pandemian aikana vain 2 326 tartuntaa, 25 ihmistä on kuollut. Suomen luvut olivat lauantaina 50 007ja 710.
Korkeimmillaan Uudessa-Seelannissa havaittiin 89 tartuntaa päivässä. Tällä hetkellä maassa on 44 aktiivista tautitapausta, niistä 43 on löytynyt maahantulotarkastuksen yhteydessä, ja potilaat ovat valvotussa eristyksessä. Väestöperäisiä tartuntoja on vain yksi (!), hänkin sairaalaeristyksessä.
Myös moni Kauko-Aasian maa on onnistunut samanlaisessa epidemian tukahduttamisessa tiukoin toimin, esimerkiksi Vietnam ja Thaimaa.
Miksi sama ei voisi onnistua Suomessa?
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta puhui epidemian osittaisesta tukahduttamisesta jo toukokuussa, mutta THL:n ja hallituksen valtalinjaksi jäi kuitenkin epidemian hallittu läpivienti ja tartuntapiikkien hillitseminen hybridistrategialla.
Suomi on Uuden-Seelannin tavoin harvaan asuttu ja syrjässä sijaitseva maa. Sijainti Euroopan koillisnurkassa tarkoittaa, että Suomi ei ole isojen väkimassojen läpikulkualue, ja kun välissä on vielä Itämeri, Suomeen pääsee maitse vain Venäjältä ja pohjoisimmassa Suomessa Ruotsista ja Norjasta.
Ollaanko nyt jo pahasti myöhässä? Onko juna mennyt jo?
Ei välttämättä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan epidemian tukahduttaminen voisi yhä onnistua.
Näin iloisesti vietettiin Backyard Buskers -festivaalia Christchurchin kaupungissa Uudessa-Seelannissa 16. tammikuuta. Hyväntuulisessa väkijoukossa ei näy kasvomaskeja, eikä turvaväleistä murehdita.
– Olen optimisti. Jos ihmiset saataisiin rajalla testeihin ja karanteeniin ja sitä kautta pidettyä virusmuunnokset pois Suomesta, tartuntamäärät olisi mahdollisuus saada parissa kolmessa kuukaudessa selvään laskuun. Se vain vaatii määrätietoisia toimia. Rokotukset hoitavat sitten lopullisen tukahduttamisen, Lehtonen näkee.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen uskoo, että virusmuunnosten tulo Suomeen saadaan estettyä, Suomi saa painettua tartuntaluvut alas vappuun mennessä.
Lehtosen mielestä tiukka rajakontrolli riittäisi tässä tilanteessa, uusia lisärajoituksia ei tarvittaisi. Lehtonen sanoo, että Suomi kyllä pärjää rajojen sisäpuolella tapahtuvien tartuntojen kanssa, kunhan maahan ei tule lisää virusta, etenkään herkemmin tarttuvia virusmuunnoksia.
Hän perustelee näkemystään sillä, että Suomessa tartuntaketjujen katkaisu ja jäljitys ovat toimineet hyvin.
Kun esimerkiksi Vaasassa, Kuhmossa, Mikkelissä tai Jyväskylässä ilmeni laajoja tartuntaryppäitä, nopeilla ja voimakkailla paikallisilla toimilla ryppäät saatiin tukahdutettua reilussa viikossa.
– Suomessa on onnistuttu aika hyvin, kun on tullut paikallisia epidemiaryppäitä. Ne on saatu hallintaan nopeasti, mutta rajakontrollit ovat haaste, Lehtonen sanoo viitaten mm. Baltian maista tulleiden rakennusmiesten aiheuttamiin tartuntaryppäisiin ja viimeksi Northvoltin akkutehtaasta Skellefteåsta tulleeseen tautiryppääseen.
Katutaiteilija esiintyi Backyard Buskers -festivaalilla Christchurchissa Uudessa-Seelannissa 16. tammikuuta.
Britannia otti vastikään käyttöön pakollisen kahden viikon hotellikaranteenin ulkomailta saapuvilta, Ruotsi puolestaan vaatii maahan tulijoilta todistuksen negatiivisesta koronavirustestistä.
Suomessa on jo pitkään puhuttu samojen toimien käyttöönotosta, mutta eteenpäin ei ole päästy.
– Ihmettelen sitä ihan samaa. On ollut tuskastuttavan vaikeaa saada päätöksiä. Jos olisimme saaneet kesällä testauspakon rajoille ja ihmiset karanteeneihin, voisimme jo nyt viettää kohtuullisen normaalia elämää. Emme saaneet päätöksiä aikaan, ja nyt kärvistellään, Lehtonen sanoo.
Poliittisen päätöksenteon hampaattomuus ei ole lakipykälistäkään kiinni. Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo, että jos esimerkiksi väestöterveydellisesti tulee pakottava syy, on mahdollista toimia nopeastikin.
– Silloin kirjoitetaan lakeihin tarvittaessa lisää valtuuksia. En sano, että lakeja pitäisi nyt lähteä muuttamaan, mutta mahdollista sellainen on, Hiden mietti.
Yleisö seurasi America’s Cup -purjehduskilpailua Aucklandissa 15. tammikuuta.
Lehtosen mukaan juuri nyt mitellään ihmisten turnauskestävyyttä: miten omilla toimilla voidaan estää virusmuunnosten tulo ja leviäminen, miten jaksetaan noudattaa muitakin rajoituksia, milloin rokotteita saadaan riittävästi ja milloin ne alkavat vaikuttaa tartuntoja vähentävästi?
– Tämä on vähän kuin jääkiekkopelin viimeiset kaksi minuuttia. Pitää vain jaksaa, vaikka vastustaja painaa päälle kuudella pelaajalla. Nyt pitää vain jaksaa sinnitellä kesään saakka, sitten alkaa helpottaa, Lehtonen visioi.
Täystukahduttamiseen tähtäävillä kovemmillakin rajoituksilla on kannattajansa. THL:n emeritusprofessori Matti Jantunen esitti blogissaan, että tiukan rajakontrollin lisäksi liikkuminen Suomen sisällä sekä kaikki ihmiskontaktit pitäisi rajoittaa minimiin.
Tavata saisi vain samassa taloudessa asuvia, ja vain välttämätön kauppa-, terveys-, viranomais- ja työasiointi olisi sallittu. Kodin ulkopuolella pitäisi käyttää paremmin suojaavaa FFP2-maskia.
Jantunen kirjoitti, että rajoitusten pitäisi jatkua niin kauan, kunnes kahden viikon tartunnat on saatu painettua minimiin.
Samaa mieltä on ihmisoikeusjuristi ja professori Martin Scheinin, joka kirjoitti tammikuun alussa perustuslakiblogissaan, että Suomen pitäisi sitoutua epidemian tukahduttamiseen ja viruksen eliminointiin.
Scheinin ehdottaa erillislain säätämistä, sen linjaukset ovat pääpiirteittäin samanlaiset kuin Jantusella. Lisäksi Scheinin jakaisi myös Suomen alueellisesti ns. liikennevalomallilla tartuntatilanteen mukaan, ja liikkumiseen eri alueiden kesken pätisivät samat säännöt kuin ulkomailta Suomeen eri liikennevalomaista tuloon.
