Tällaisen rangaistuksen Koskelan murhasta syytetyt 16-vuotiaat voivat saada – professori: ”Nuoria kohdellaan törkeissäkin rikoksissa erittäin lievästi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tällaisen rangaistuksen Koskelan murhasta syytetyt 16-vuotiaat voivat saada – professori: ”Nuoria kohdellaan törkeissäkin rikoksissa erittäin lievästi”

Nuoret rikoksentekijät pääsevät yleensä ehdonalaiseen vapauteen jo suoritettuaan yhden kolmasosan rangaistuksesta.

13.2. 16:24

Viime joulukuussa tapahtunut niin sanottu Koskelan teinisurma on järkyttänyt Suomessa laajasti. Kolmea 16-vuotiasta poikaa syytetään Helsingin Koskelassa 4. joulukuuta tapahtuneesta samanikäisen pojan murhasta.

  • Video yllä: Tutkinnanjohtaja Marko Forss kertoo Koskelan teinisurmasta (27.1.).

Mikäli 16-vuotiaat pojat todetaan syyllisiksi murhaan, heitä ei tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen vaan heihin sovelletaan rikoslain 6 luvun 8§:n mukaan lievennettyä rangaistusasteikkoa alaikäisyyden vuoksi. Alaikäiset voivat saada murhasta 2–12 vuotta vankeutta, eikä alaikäisiä voida tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Mikäli alaikäiset todettaisiin murhan sijasta syyllisiksi tappoon, enimmäisrangaistus olisi 9 vuotta.

Nuoret rikoksentekijät pääsevät yleensä ehdonalaiseen vapauteen jo suoritettuaan yhden kolmasosan rangaistuksesta.

Jos siis alaikäinen, joka ei ole rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, saa 12 vuoden tuomion, hän vapautuu todennäköisesti neljän vuoden jälkeen.

Terttu Utriainen.

– Kyllä näitä nuoria kohdellaan törkeissäkin rikoksissa erittäin lievästi, Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen toteaa.

– Minusta tässä on oleellista ehdolliseen vapauteen päästäminen, joka voi tapahtua hyvin aikaisin, eli kun on kärsitty yksi kolmasosa. Aikaisemmin ei oikeastaan ajateltu, että alaikäiset syyllistyisivät murhiin – ei siihen mielikuvitus silloin oikein riittänyt. Jos tällaisia törkeitä rikoksia alkaa olla enemmän, tähän täytyy palata ja miettiä sanktiojärjestelmää uudelleen, Utriainen arvioi.

Poliisi epäilee, että pojat kohdistivat uhriin väkivaltaa jo ennen murhapäivää. Asiassa onkin nostettu syytteet myös ryöstöstä, yllytyksestä ryöstöön ja yhdeksästä pahoinpitelystä, joihin murhasta syytetyt pojat liittyvät. Syyte ryöstöstä kohdistuu myös neljänteen 16-vuotiaaseen henkilöön.

Mikäli tekijät todettaisiin murhan lisäksi syyllisiksi myös edellä mainittuihin rikoksiin, se näkyisi tuomion pituudessa.

– Kun aikuinen tuomitaan elinkautiseen, elinkautinen sisällyttää kaikki määräaikaiset vankeusrangaistukset. Kun kyse on alaikäisistä ja tuomio muuttuu määräaikaiseksi, suoritetaan rangaistusten yhdistäminen, Utriainen sanoo.

Matti Tolcanen.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että pahoinpitelyistä ja ryöstöstä voisi tulla yhteensä kolme vuotta lisää tuomioon, jolloin rangaistuksen pituus olisi siis enimmillään 15 vuotta.

– En sano, että näin tuomitaan, koska asteikko lähtee kahdesta vuodesta ylöspäin. Mutta kun rikoksia on useampia, se estää minimirangaistuksen (2 vuotta) tuomitsemisen, Tolvanen arvioi.

Tolvanen toteaa, että teoriassa olisi mahdollista, että alaikäinen istuisi vankilassa pidempään kuin vain kolmasosan tuomiosta, mutta se olisi hyvin poikkeuksellista.

– Silloin pitäisi olla riski, että syyllistyy uuteen rikokseen. Ne ovat lähinnä sellaisia tilanteita, että saataisiin selville, että henkilö on suunnitellut vankilassa ollessaan tekevänsä heti rikoksen sieltä päästyään.

– Käytännössä voi sanoa, että on varmaa, että (murhasta tuomittu alaikäinen) lähtee kolmanneksella ulos, ellei sitten tee vankilassa ollessaan uusia rikoksia.

Uhrin muistoksi oli tuotu kynttilöitä Koskelan sairaalan lähistölle 29. tammikuuta.

Muutamia esimerkkejä alaikäisten tekemien murhien ja tappojen rangaistuksista Suomesta löytyy. Esimerkiksi vuonna 2009 Kuusamon käräjäoikeudessa tuomittiin alaikäinen nuori murhasta ja törkeästä ryöstöstä yhteensä 9 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen. Tuomio pysyi hovioikeudessa. Seinäjoella huhtikuussa 2015 luokkatoverinsa murhannut 15-vuotias tyttö tuomittiin alentuneesti syyntakeisena yhdeksän vuoden vankeuteen.

2014 syksyllä 16-vuotias poika iski 60-vuotiasta vastaantulijaa Vaasassa puukolla kaulaan, ja uhri kuoli vammoihin. Tekijä tuomittiin käräjäoikeudessa 12 vuoden vankeuteen muun muassa murhasta, mutta hovioikeus lievensi tuomion yhdeksään vuoteen taposta ja useista muista rikoksista. Muhoksella perhekohdin ohjaajan kesällä 2015 murhannut 17-vuotias poika sai 12 vuoden vankeusrangaistuksen murhasta ja törkeästä ryöstöstä.

Rikoslain esitöissä (HE 44/2002) todetaan, että perusteluita sille, miksi nuorten rangaistukset ovat lievempiä kuin täysi-ikäisten, on useita.

– Nuoren rikos on usein osoitus pikemmin kypsymättömyydestä ja ajattelemattomuudesta kuin harkitusta ja tietoisesta päätöksestä oikeusjärjestystä ja sen normeja vastaan. Erityiskohtelun perusteena on myös ymmärrys siitä, että ihmisen normaaliin kasvuvaiheeseen kuuluu määrätty rajojen koettelu. Nuori saa siksi tehdä useampiakin virheitä, ennen kuin viranomaisten kärsivällisyys loppuu. Tällainen sallivuus on perusteltua, sillä useimmissa tapauksissa käytöshäiriöt loppuvat itsestään, perusteluissa lukee.

– Kehitysvaiheessa nuoret ovat myös aikuisia vastaanottavaisempia kasvatuksellisille toimenpiteille ja yrityksille vaikuttaa käyttäytymistottumuksiin. Samalla perinteisten laitosrangaistusten haitat ovat tässä ryhmässä keskimääräistä raskaammat. Pahimmillaan vankila riistää nuoren mahdollisuudet normaaliin sosiaaliseen, ammatilliseen, koulutukselliseen ja seksuaaliseen kehitykseen.

Tolvanen toteaakin, että Suomessa ajatellaan, ettei rikoksen tekijää pidä sulkea loppuelämäkseen kiven sisään.

– Vaikka syyllistyy kuinka vakavaan tekoon, meillä ajatellaan, että pitää antaa vielä uusi mahdollisuus järjestää elämänsä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?