Tällainen oli väki­valta­rikos, johon Sauli Niinistö käytti armahdus­oikeuttaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tällainen oli väki­valta­rikos, johon Sauli Niinistö käytti armahdus­oikeuttaan

Armahdettu nainen puukotti aviomiestään selkään kahdesti. Tapahtumaa oli edeltänyt perheväkivaltatilanne, jossa mies pahoinpiteli vaimoaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käytti armahdusoikeuttaan edellisen kerran vuonna 2018.­

13.2. 14:07

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt armahdusoikeuttaan ensimmäisen kerran sitten vuoden 2018.

Niinistö armahti noin 50-vuotiaan naisen muuttamalla tämän saaman kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottoman vankeustuomion ehdolliseksi vankeudeksi.

Nainen iski tuolloista aviomiestään pitkäteräisellä keittiöveitsellä kahdesti selkään joulukuussa 2017. Miehelle aiheutui iskuista muun muassa syvä vuotava pistovamma keuhkoon sekä kylkiluun murtuma. Mies sai akuuttia leikkaushoitoa, jota ilman hän olisi todennäköisesti menehtynyt vammoihin.

Nainen kiisti syytteen tapon yrityksestä kaikissa oikeusasteissa ja kertoi pyrkineensä suojelemaan itseään ja lapsiaan uhkaavassa tilanteessa. Nainen vetosi hätävarjeluun ja kiisti toimineensa tahallaan tai aikoneensa vahingoittaa miestään.

Puukotusta oli edeltänyt perheväkivaltatilanne, jossa iranilaissyntyisen pariskunnan aviomies oli pahoinpidellyt sekä vaimoaan että perheen lapsia. Mies oli repinyt vaimoaan hiuksista sekä lyönyt ja potkinut tätä. Nainen oli menettänyt tilanteessa hetkeksi tajuntansa. Mies oli lisäksi suullisesti uhannut tappaa vaimonsa.

Mies oli myös muun muassa läpsäissyt tai lyönyt kahta perheen alakouluikäistä lasta kasvoihin ja potkaissut toista jalkaan.

Tapahtumasarjan käynnisti miehen suuttumus siitä, että äiti oli hankkinut lapsille lemmikkieläimeksi kanin häneltä kysymättä.

Nainen kertoi, että tapahtumapäivän lisäksi mies oli ollut häntä ja lapsia kohtaan väkivaltainen toistuvasti aiemmin vuosien varrella. Myös perheen vanhimmat lapset kertoivat isänsä väkivaltaisuudesta.

Käräjäoikeus tuomitsi naisen miehensä tapon yrityksestä kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Nainen valitti hovioikeuteen, mutta se piti tuomion tapon yrityksestä voimassa. Hänelle myönnettiin kuitenkin valituslupa korkeimpaan oikeuteen.

Korkein oikeus päätyi äänestyspäätöksellä siihen, että naisen toiminnassa oli kyse hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapon yrityksestä. KKO lievensi naisen rangaistuksen 2 vuoden ja 3 kuukauden ehdottomaksi vankeustuomioksi.

Korkein oikeus totesi, että mies oli kohdistanut vaimoonsa väkivaltaa aiemminkin. Mies oli tuomittu jo 2009 vuotta aiemmin tapahtuneesta vaimonsa pahoinpitelystä. Äiti oli myös joutunut hakeutumaan lapsineen turvakotiin kahteen otteeseen vuosien varrella.

Korkein oikeus piti selvitettynä, että vaimo ja lapset olivat pelänneet perheen isää, joka oli kohdellut vaimoaan halveksuvasti tämän sukupuolen vuoksi.

Korkeimman oikeuden mukaan mies oli kohdistanut tapahtumailtana vaimoonsa ja perheen kahteen vanhimpaan lapseen oikeudettoman hyökkäyksen, jota vastaan naisella oli ollut oikeus puolustautua hätävarjelutoimin.

Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että naisen itsensä ja lastensa suojelemiseksi tarpeellinen puolustusteko ylitti voimankäytöltään sen, mitä voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. KKO:n mukaan nainen olisi voinut rajoittaa lyöntien määrän yhteen tai käyttää veistä vähemmän vaarallisella tavalla.

Tapahtumien kulku itse puukotustilanteesta jäi epäselväksi, sillä pariskunnan kertomukset tapahtumista olivat ristiriitaiset. Naisen mukaan veitsi olisi osunut miehen selkään vahingossa. Korkein oikeus ei kuitenkaan pitänyt uskottavana, että miehen syvät haavat olisivat tapahtuneet naisen esittämällä tavalla.

Mies kiisti kohdistaneensa perheeseensä väkivaltaa. Käräjäoikeus tuomitsi hänet kuudesta pahoinpitelystä sekä laittomasta uhkauksesta. Hovioikeus hylkäsi kuudesta pahoinpitelysyytteestä kolme, mutta katsoi miehen syyllistyneen kolmeen pahoinpitelyyn tapahtumapäivänä.

Korkeimman oikeuden tuomion jälkeen nainen anoi tasavallan presidentiltä, että hänet armahdettaisiin suorittamasta rangaistusta.

Korkein oikeus esitti lausuntonaan, että anomukseen suostuttaisiin muuttamalla naisen rangaistus ehdolliseksi.

Presidentti Niinistö muutti armahduksellaan naisen saaman vankeusrangaistuksen ehdolliseksi, eli naisen ei tarvitse mennä vankilaan suorittamaan rangaistustaan.

Edellisen kerran Niinistö käytti armahdusoikeuttaan marraskuussa 2018.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?