Näitä korona­kysymyksiä ihmiset nyt pohtivat – lue vastaukset 20 kysymykseen

Ilta-Sanomat pyysi lukijoilta kysymyksiä, mikä askarruttaa koronaviruksessa tai rokotuksissa. Tässä vastaukset 20 kysymykseen.

13.2.2021 8:11

1. Miksi alle 70-vuotiaille riskiryhmäläisille annetaan huonommin vaikuttavaa AstraZenecan rokotetta, kun on parempia koronarokotteitakin olemassa?

Rokotteen immunogeenisuuden perusteella tiedetään, että sen teho vakavaa tautimuotoa kohtaan on erittäin hyvä, lähes 100 prosenttia. THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan ”ei ole syytä mustamaalata AstraZenecan rokotetta”. Oletus on, että AstraZeneca toimii Suomessa hyvin.

2. Mihin tieteelliseen näyttöön perustuu Pfizerin rokotteen vastoin valmistajan ohjeita päätetty annosvälin pidennys 3:sta 12 viikkoon?

Vaikka tästä ei tutkittua ja pitävää dataa olekaan, THL:n mallintajat ovat laskeneet, että 2. rokoteannoksen siirtäminen vähentää sekä kuolemia että sairala- ja tehohoidon tarvetta. Sen takia annosväli myös Pfizerillä on pidennetty 12 viikkoon. Britanniassa on rokotettu 12 viikon annosvälillä nyt 8–9 viikkoa, eikä tietoja 1. annoksen saaneiden sairastumisista ole tullut.

Pfizerin rokotteen annosväli on 12 viikkoa.

3. Tehoavatko nykyiset rokotteet virusmuunnoksiin?

Pääasiassa tehoavat, joskin jonkin verran heikommin kuin kantavirus sars-cov-2:een. Britti- ja eteläafrikkalaisesta virusmuunnoksesta löydetty mutaatio E484K pystyy väistämään vasta-aineita eniten. THL:n mukaan AstraZenecan teho tämän mutaation aiheuttamaa lievää tautimuotoa vastaan on vain 22 prosenttia, Pfizerillä teho on muunnoksia vastaan selvästi parempi. Se on kuitenkin merkittävää, että kaikki rokotteet suojaavat virusmuunnosten aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta hyvin.

4. Voinko itse valita, minkä rokotteen otan?

Ei voi. Rokotteista on tällä hetkellä niukkuutta, joten THL on päättänyt, kenelle annetaan mitäkin rokotetta. Sen takia valinnan mahdollisuutta ei ole.

5. Rokotetaanko 1. ja 2. annos samalla rokotteella?

Kyllä. Menossa on tosin tutkimuksia, miten ristikkäin antaminen vaikuttaa turvallisuuteen ja yhdistelmän antamaan suojaan. Jo kesäkuussa saattaa olla ensimmäisiä tuloksia.

Jos saa ensimmäisen rokoteannoksen AstraZenecan rokotteella, toinenkin annos on silloin AstraZenecaa.

6. Miten pitkä suoja rokotteesta tulee?

Tätä ei vielä tiedetä varmaksi, miten pitkään suojateho kestää. Siihen vaikuttaa myös se, että jos virus muuntautuu paljon, suojateho ei välttämättä kestä niin pitkään virusmuunnosta vastaan. Se tiedetään, että taudin sairastaneella suojaavat vasta-aineet pysyvät elimistössä ainakin 6 kuukautta, ehkä kauemminkin.

7. Annetaanko rokotus koronan sairastaneelle?

Koronan sairastaneella ei ole kiire saada rokotetta. 6 kuukauden jälkeen olisi hyvä ottaa ainakin yksi annos. Ei tiedetä vielä, tarvitsevatko koronan sairastaneet kaksi annosta vai riittääkö heille yksi. Ranska teki perjantaina ensimmäisenä maana päätöksen, että taudin jo sairastaneille suositellaan vain yhtä rokotuskertaa.

Rokotus on luultavasti mahdollista saada muuallakin kuin vain kotikunnassa, jos vain etätyö- tai kesämökkipaikkakunnan resurssit rokottamiseen riittävät.

8. Voiko rokotuksen saada muualla Suomessa kuin omassa kunnassaan, esimerkiksi etätyö- tai kesämökkipaikkakunnalla?

Oletettavasti tämä on mahdollista. Oleellista on, että tieto kirjataan rokotusjärjestelmään oikein. On myös huomioitava, että suosittujen kesämökkikuntien kuten Mäntyharjun tai Turun saariston kuntien väkiluku kaksin- tai jopa kolminkertaistuu kesälomakuukausina. On selvityksen alla, riittävätkö näiden kuntien resurssit ja pystyvätkö ne rokottamaan kaikki.

9. Kun on saanut rokotteen, voiko heti sen jälkeen lähteä huoletta liikkeelle minne vaan, eikä tartunnasta ole vaaraa?

Valitettavasti ei. Rokotus suojaa vakavalta taudilta oikein hyvin, mutta lieviä limakalvoinfektioita se ei kuitenkaan välttämättä estä. Näin rokotettu saattaa edelleen erittää virusta ja tartuttaa sitä eteenpäin, eli toistaiseksi rokotetutkaan eivät voi luopua koronaohjeista eli kasvomaskeista, turvaväleistä ja oikeaoppisesta käsi- ja yskimishygieniasta.

10. Välttääkö karanteenin, jos altistuu (on lähikontaktissa koronatartunnan saaneen kanssa) koronalle mutta on saanut rokotteen? Ja jos välttää, niin riittääkö siihen jo 1. annos vai vasta 2. annoksen jälkeen?

Tästä odotetaan Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n linjausta. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC on jo suosittanut, että karanteenilta välttyy toisen rokoteannoksen jälkeen, mutta karanteeniin joutuu, jos on rokotettu vasta kerran.

Koronarokotteen ottaminen on turvallista heti synnytyksen jälkeen, vaikka rokotteen ottaja imettäisi.

11. Raskaana oleville ei suositella rokotetta. Missä vaiheessa synnytyksen jälkeen on turvallista ottaa rokote, vaikka vielä imettää lasta?

Rokotteen voi hyvin ottaa heti synnytyksen jälkeen. Raskaana olevankin voi rokottaa, jos hänellä on vakavalle tautimuodolle altistavia sairauksia tai jos hän työskentelee koronapotilaiden parissa. Tällaisessa tilanteessa voidaan harkita raskaana olevan rokottamista.

Koronavirusrokotteiden tehosta ja vaikutuksesta lapsiin ei ole vielä riittävää tutkimustietoa.

12. Miksi lapsia ei rokoteta?

Rokotevalmistajat eivät ole rekisteröineet rokotteen käyttöä lapsille, vaikutusta lapsiin vasta tutkitaan. Lisäksi tauti on hyvin pienillä lapsilla – alle 10-vuotiailla – selvästi lieväoireisempi kuin vanhemmilla.

13. Onko jokin tietty tauti tai tautiryhmä, jota sairastavalle koronavirusrokotetta ei suositella tai että rokotus olisi peräti kielletty? Tai lääkeaine?

On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voisi ottaa. Yleensä sen voi ottaa aivan normaalisti, vaikka sairastaisi jotain sairautta. Asia kannattaa kuitenkin varmistaa omalta lääkäriltä. Rokote soveltuu yleensä myös niille, joiden elimistön puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai lääkityksen vuoksi. Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään. Samoin jos on menossa esim. sytostaattikuuri, sen aikana ei ehkä ole järkevää rokottaa, vaan on parempi siirtää rokotus kuurin jälkeiseen aikaan. Kyse ei ole yhteisvaikutuksesta vaan pikemminkin siitä, että ihminen on usein sytostaatin jälkeen huonovointinen, ja kun koronarokotteiden – varsinkin mRNA-rokotteiden – tiedetään olevan hyvin reaktogeenisia ja aiheuttavan mm. kuumetta, väsymystä, lihassärkyä ym, ei ole järkevää lisätä potilaan huonovointisuutta.

14. Uskaltaako helposti allergisoiva ottaa rokotteen ja mitä sivuoireita rokotteesta voi saada?

Vaikka on allergia, voi ottaa rokotteen. Rokotteet on valmistettu synteettisistä ainesosista, eli ruoka-aineallergiat eivät haittaa, ja allergia sinänsä ei ennusta, kuka saa vaikean allergisen reaktion. Vasta jos saa vaikean allergisen reaktion 1. annoksesta, 2. annosta ei pidä ottaa. Vakavia allergisia reaktioita (anafylaksia) on tullut mRNA-rokotteilla jonkin verran enemmän kuin rokotteilla yleensä, sen saa noin 1/100 000 rokotteen saajista. Harvinaisia ne ovat joka tapauksessa.

Koronavirus ei leviä veren välityksellä.

15. Jos esimerkiksi sormeen tulee haava, voiko virus levitä haavasta (rikkoutuneesta ihosta) verenkierron mukana?

Koronavirus on ennen kaikkea limakalvovälitteinen sairaus, ei verivälitteinen, eli haavoilla ei ole koronaviruksen kannalta merkitystä. Veressä tai verisuonistossa ei ole ”paikkoja”, johon virus voisi iskeä.

16. Jokaiselle on sama rokoteannos, sekä 50- että 100-kiloiselle. Pitäisikö 100-kiloisen annos olla kaksinkertainen?

Ihmisen koolla ei ole merkitystä. Tutkimuksissa on ollut hyvin erikokoisia koehenkilöitä. Rokote ei toimi samalla tavalla kuin esimerkiksi moni kipulääke, että annos määräytyisi painon mukaan.

17. Miten pitää toimia, jos sairastuu rokotusten (kahden annoksen) jälkeen? Onko vahva suositus mennä testeihin vai olettaa, että se on vain flunssaa?

Molemmat rokoteannokset saanutkin voi sairastua lievästi. Olisi tärkeää käydä testissä, jos tulee selviä hengitystieoireita. Se ei ole tarkoitus eikä antaisi hyvää esimerkkiä, että testissä kävisivät vain rokottamattomat ja rokotetut eivät ollenkaan.

Rokotuksista huolimatta suositus matalan kynnyksen testaamiseen on edelleen voimassa, sillä koronan lievään tautimuotoon voi yhä sairastua.

18. Jos sairastaa koronaa itse sitä tietämättä ja menee rokotukseen, mitä tapahtuu?

Juuri tämä ilmiö selittää ne tapaukset, että rokotettu sairastuukin 1–7 vuorokautta rokotuksen saamisen jälkeen – rokotettavalla on ollut infektio jo rokotukseen mennessään. Tällöin rokotus ei auta infektioon, koska vastustuskykyä ei ehdi tulla.

19. Kuka vastaa rokotteen haittavaikutuksista?

Rokotteen valmistajalla on tuotevastuu. Jos rokotteessa on jokin asia vialla, rokotteen valmistaja vastaa siitä. Jos tulee vakava haitta, joka voidaan osoittaa rokottamiseen, Suomessa on käytössä potilasvahinkolaki, ja sitä kautta valtio voi sitten korvaa haittoja.

20. Ketkä ovat ne yli 70-vuotiaiden kanssa samassa taloudessa asuvat iäkkäät omaishoitajien lisäksi, jotka voivat saada yhtä aikaa rokotteen iäkkään puolisonsa kanssa?

Jos rokotettava itse on yli 70-vuotias, samassa taloudessa asuva yli 65-vuotias voi saada rokotteen samalla kertaa. Eli jos 65-vuotias vie 75-vuotiaan puolisonsa rokotukseen, molemmat voidaan rokottaa samalla käynnillä. Omaishoitajana toimivilla ei ole ikäkriteeriä.

Vastaukset on koostettu THL:n ylilääkärien Hanna Nohynekin ja Tuija Leinon ja johtavan asiantuntijan Mia Kontion vastauksista (osin THL:n rokotekyselytunnilta).

Kysymyksiä tuli niin runsaasti, ettei kaikkia saatu mitenkään mukaan. Osasta kysymyksistä Ilta-Sanomat tekee erillisiä jatkoartikkeleita lähiaikoina.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?