Heli, 30, on yksi niistä harvoista, jotka saivat koronarokotteesta tuntuvat oireet – ja hänellä on painavaa sanottavaa: ”Ehdottomasti suosittelen jokaista ottamaan rokotteen”

Heli sai toisen rokoteannoksen viime viikolla työpäivän alussa. Illalla kotona alkoi käydä ilmi, että hän on yksi niistä harvoista, jotka saavat rokotteesta tuntuvampia oireita.

Fimean ylilääkäri kertoi IS:lle aiemmin tällä viikolla, että rokotteista johtuvat pitkäkestoiset haittavaikutukset ovat harvinaisia. Tyypillisimpiä oireita ovat aivan tavalliset, monien muidenkin rokotusten jälkeen tulevat oireet.

12.2.2021 16:13

Terveydenhuoltoalalla työskentelevä eteläsuomalainen Heli, 30, sai työnantajansa kautta Pfizer-Biontechin mRNA-rokotteen ensimmäisen pistoksen tammikuun puolivälissä.

Comirnaty-kauppanimellä tunnettu rokote on tällä hetkellä eniten Suomessa pistetty rokotevalmiste. Ensimmäisessä rokotusaallossa on rokotettu terveydenhuoltoalan kriittisiä työntekijöitä sekä hoitokotien asukkaita.

– Ensimmäinen piikki ei mielestäni juurikaan eronnut tavallisesta influenssarokotteesta, jonka senkin otan joka vuosi, Heli kertaa.

Rokotuspäivänä Heli ei tuntenut mitään oireita. Rokotusta seuraavana päivänä pistokohta oli hieman arka, ja Heli kuvailee tunteneensa vilunväristyksiä. Kuumetta ei kuitenkaan noussut. Nämäkin pienet oireet hävisivät täysin seuraavana päivänä.

Toisen Comirnaty-pistoksen Heli sai viime viikolla, työpäivän aluksi. Rokotteen jälkeen olo oli kohtalaisen normaali, ja Heli pystyi jatkamaan työpäivänsä loppuun asti.

Illalla kotona kuitenkin alkoi käydä ilmi, että Heli on yksi niistä harvoista, jotka saavat rokotteesta tuntuvampia oireita.

 Vaikka rokotuksesta tuli Helille pariksi päiväksi kuumetta, hän kehottaa kaikkia kynnelle kykeneviä käymään rokotuksessa.

Heli kertoo tunteneensa illalla voimakkaita kylmiä väreitä, joita alkoi tulla aina vain tiheämmin ja tiheämmin.

– Kun pari kolme vilttiä ja villapaitakaan ei helpottanut, aloin etsimään kuumemittaria.

Heli kertoo, että samaan aikaan lihaksia alkoi särkeä, aivan kuin olisi ollut voimakkaasti maitohapoilla. Kylmien väristysten aiheuttama tärinä myös sattui lihaksiin.

Vaikka Suomessa valtaosa ihmisistä on vielä rokottamatta, rokotteista on saatu paljon tietoa esimerkiksi Yhdysvalloista, joissa rokotettujen määrä mitataan jo miljoonissa. Kuvassa AstraZenecan rokote.

Kuumemittari ilmoitti lukemiksi 38 astetta. Heli otti ibuprofeiinia ja sai nukahdettua joksikin aikaa. Helillä oli myös kova, melkein migreeniä muistuttava päänsärky.

Aamulla kuumemittari näytti hieman alle 38 astetta. Nyt myös pistoskohta oli kipeä ja kuuma.

 Jos vaakakupissa painaa mahdollisesti jopa oma henki, on muutaman päivän kuume mielestäni pieni hinta.

Helin päivä meni torkkuessa ja nesteitä juodessa, mutta iltaa kohden lämpö taas nousi 39 asteeseen. Heli nautti yötä vasten lisää ibuprofeiinia ja parasetamolia. Kuumeen hieman laskiessa hänen onnistui hetkeksi nukahtaa.

– Välittömästi, kun lääkkeiden teho heikkeni ja kuume alkoi nousta, heräsin taas tuskaisena. Se oli pitkä yö. Aamulla olo oli kuin jyrän alle jäänyt, ja jokainen lihas hellänä.

Seuraavana päivänä Helin lämpö seilasi vielä 38 ja 39 asteen välillä. Hän myös kuvailee olleensa koko päivän voimaton. Seuraavana yönä onneksi kaivattu uni tuli.

Kolmantena vuorokautena toisen rokotuspiikin jälkeen olo alkoi helpottua. Kuume laski alle 38:n asteen.

– Pistokohta oli edelleen kuuma ja turvoksissa, joten chattasin siitä työterveyden lääkärin kanssa, joka kehotti seuraamaan tilannetta.

Seuraavana päivänä Helin olo oli jo reippaasti parempi. Pistokohdan kuumotus ja turvotuskin olivat alkaneet laskea. Viidentenä päivänä rokotuksen jälkeen Heli pystyi palaamaan takaisin töihin.

 Rokotuksen sivuoireet vain kertovat siitä, että elimistö toimii, kuten on tarkoituskin.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on alusta asti kirjannut rokotteista ylös haittavaikutusilmoituksia.

Myös Helin saamasta reaktiosta rokotteeseen on tehty haittavaikutusilmoitus.

Vaikka rokotuksesta tuli Helille pariksi päiväksi kuumetta, hänellä on painavaa sanottavaa rokotteiden puolesta: hän kehottaa kaikkia kynnelle kykeneviä käymään rokotuksessa.

– Vaikka oma rokotereaktioni olikin raju, ei se kuitenkaan muuttanut suhtautumistani tähän tai muihinkaan rokotteisiin, Heli sanoo.

– Ehdottomasti suosittelen jokaista ottamaan rokotteen, kun oma mahdollisuus siihen aukeaa. Jos vaakakupissa painaa mahdollisesti jopa oma henki, on muutaman päivän kuume mielestäni pieni hinta.

Haittailmoituksia koronarokotteista on tehty 9.2. mennessä 374 kappaletta. Näistä 120 on Fimean mukaan vakavia.

Haittavaikutusilmoituksista suurin osa on tähän mennessä kirjattu juuri Comirnaty-rokotteesta. Modernan vastaavasta mRNA-rokotteesta on kirjattu tiistaihin mennessä viisi ei-vakavaa ilmoitusta.

THL:n rokotusrekisterin mukaan 173 558 suomalaista on saanut vähintään yhden rokotteen, ja näistä ylivoimaisesti suurin osa on juuri Pfizer-Biontechin Comirnaty rokotetta. Yli 50 000 ihmistä on jo saanut myös toisen rokotepistoksen.

Kaiken kaikkiaan siis vain 0,07 prosenttia rokotetuista on saanut Fimean määrittelyn mukaan vakavan haittavaikutuksen koronarokotteesta.

Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen kommentoi IS:lle tiistaina, että rokotteista johtuvat pitkäkestoiset haittavaikutukset ovat harvinaisia. Tyypillisimpiä oireita ovat aivan tavalliset, monien muidenkin rokotusten jälkeen tulevat oireet.

– Esimerkiksi rokotettavan käden kipu, punoitus, kuumotus ja kihelmöinti. Yleisiä oireita ovat myös vilunväristykset, kuumereaktiot sekä lihas- ja nivelkivut, Kaukonen listasi.

Jos rokotuksen jälkeen kuume nousee, päätä särkee ja jäseniä kolottaa, elimistö reagoi rokotteeseen samoin kuin törmätessään taudinaiheuttajaan. Eli juuri kuten on tarkoituskin.

Kaukonen totesi IS:n haastattelussa, että tällä hetkellä, kun käytössä on mRNA-rokotukset, noin kahdeksan kymmenestä saa joitain pieniä oireita.

Vakavia oireita on havaittu vähän ja rokotuksen aiheuttamia kuolemantapauksia ei yhtään.

Muun muassa Helsingin Sanomat kertoi taannoin, että rokotuksen sivuoireet itse asiassa vain kertovat siitä, että elimistö toimii, kuten on tarkoituskin.

Kun kuume nousee, päätä särkee ja jäseniä kolottaa, elimistö reagoi rokotteeseen samoin kuin törmätessään taudinaiheuttajaan. Kysymys on siitä, että keho haluaa tuhota taudinaiheuttajan ja alkaa puolustautua.

– Rna-rokote häviää elimistöön noin vuorokaudessa, jolloin keho tajuaa, että homma on hoidettu ja oireet rauhoittuvat, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet selitti Helsingin Sanomissa.

Vaikka Suomessa valtaosa ihmisistä on vielä rokottamatta, Kaukonen myös korosti IS:n haastattelussa, että rokotteista on saatu paljon enemmän tietoa esimerkiksi Yhdysvalloista, joissa rokotettujen määrä mitataan jo miljoonissa.

– Koronavirusrokotteita on pistetty ihmisiin muualla maailmassa miljoonia, mahdollisesti kymmeniä miljoonia annoksia. Saamme sieltä turvallisuustietoa koko ajan, eikä vieläkään ole tullut mitään hälyttävää ongelmaa esille.

Suurin osa Fimean vastaanottamista haittavaikutusilmoituksista tulee terveydenhoitoalan henkilökunnalta, kuten sairaanhoitajalta tai lääkäriltä. Hyvin pieni osa tulee rokotettujen itsensä kautta.

Suomessa koronaan on kuollut THL:n tilastojen mukaan perjantaihin mennessä 710 henkilöä.

Ilmoitettuja koronatapauksia on ollut yhteensä 49 572.

Tällä hetkellä tiedossa on, että riskiryhmäläisille, kuten vanhuksille tai perussairauksista kärsiville, korona voi olla hengenvaarallinen tauti.

Koronan tiedetään myös voivan aiheuttaa sairastuneille pitkäaikaisia vaikutuksia, joista sairastunut voi kärsiä useita kuukausia tartunnan jälkeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?