Tutustu Reitzin kotimuseoon videolla – 12 Schjerfbeckin maalausta ja muita kultakauden helmiä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutustu Reitzin kotimuseoon videolla – 12 Schjerfbeckin maalausta ja muita kultakauden helmiä

Helsinkiläisen arvorakennuksen ylimmän kerroksen taidekodissa on häkellyttävä määrä arvotauluja ja antiikkiesineitä. Suuri yleisö ei vielä tunne Reitzia, mutta taiteen ystäville se on lähes pyhiinvaelluskohde.

12.2. 8:43 | Päivitetty 12.2. 14:27

Korona vaikeuttaa ihmisten liikkumista ja estää taidenautintojen keräämistä, mutta ISTV:n videoitu museokierros helpottaa pahinta tuskaa.

Tänään esitellään Suomen taiteen kultakauden rakastettujen mestareiden teoksia: Schjerfbeckin, Edelfeltin, Gallen-Kallelan, Simbergin, Holmbergin, Danielson-Gambogin, Wiikin ja monen muun. Unohtamatta museon antiikkikokoelmien huippuesineitä.

Ja kaikki tämä yläluokkaisen arvoasunnon alkuperäisessä koti-interiöörissä!

Kotimuseo toimii ylimmän kerroksen yli 300 neliömetrin huoneistossa. Seinillä on kymmenittäin merkittävän arvokkaita tauluja ja vitriineissä antiikkia. Huoneiston koti-interiööri tammiparketteineen ja antiikkihuonekaluineen on säilytetty alkuperäisenä.­

Videokierroksen asiantuntijaoppaana toimii Reitzin säätiön museonjohtaja Jaana Cawén. Toimittaja on ISTV:n Antti Virolainen.

Schjerfbeckien lukumäärä huimaa

Reitzin säätiö seuraa aktiivisesti kotimaisia ja kansainvälisiä taide- ja antiikkimarkkinoita. Viime vuosina se on kunnostautunut tuomalla ulkomaille yksityisomistukseen päätyneitä suomalaisia teoksia takaisin kotiin – ja nimenomaan yleisön ihailtavaksi.

Museolle onkin kertynyt erityisen vaikuttava kokoelma Helene Schjerfbeckin maalauksia. Yhteensä 12 kappaletta.

Vuonna 2015 museonjohtaja ja säätiön asiamies Jaana Cawén kävi hankintamatkalla Lontoossa, kun Sitruunoita visakoivukulhossa (1934) oli esillä Sothebyn huutokaupassa. Vuonna 2019 tuli Miekkailija (1924) myyntiin yksityiskokoelmasta Ruotsissa.

Molemmat teokset päätyivät kotimuseon seinälle – kymmenen muun schjerfbeckin seuraksi.

Albert Edelfeltin merkkiteos Sisäkuva Helsingin poikien työkodista (1885) huudettiin Reitzille Sothebysilta 2013.­

Myös Albert Edelfeltin kohdalla on tärpännyt. Sisäkuva Helsingin poikien työkodista (1885) huudettiin Reitzille Sothebysilta 2013.

Yli 170 teosta käsittävä maalauskokoelma on jo yli kolminkertainen säätiön perustamisvaiheen kokonaisuuteen verrattuna.

Huippuarvokas ”älykello” 1600-luvulta

Säätiön kellokokoelmassa on muutama todellinen valioyksilö. Varsinkin kullattu augsburgilainen pöytäkello (1640) on maailmanlaajuisestikin harvinaisuus.

Kello sisältää tähtikarttoineen ja horoskooppeineen valtavasti ajanlaskuun tarvittavaa tietoa. Tuo aikansa älykello kuului Kustaa Mauri Armfeltille (1757-1814), joka oli huhun mukaan saanut sen lahjaksi rakastajattareltaan Saganin prinsessalta.

Augsburgilainen kullattu pöytäkello vuodelta 1640 on säätiön arvokas ja maailmanlaajuisestikin harvinainen aarre.­

Augsburgin pöytäkellon rahallista arvoa ei tiedetä, mutta se on korkeampi kuin museon yksittäisten maalausten.

Reitz oli Helsingin rakennuttajia

Lauri Reitz (1893-1959) perusti Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy:n vuonna 1928. Hän kuului Helsingin merkittävimpiin rakennuttajiin 1950-luvulle saakka.

Lauri Reitz (1893-1959) oli keskeinen tekijä erityisesti Helsingin Töölön kaupunginosan rakentamistyössä 1930-luvulla.­

Tunnetuin Lauri Reitzin kiinteistö on osoitteessa Eteläinen Hesperiankatu 22–Apollonkatu 23. Se tunnetaan Eliten talona (ravintolan mukaan) tai Ritzin talona (elokuvateatterin, myöhemmin biljardisalin mukaan).

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jalmari Peltonen. Hänen piirtämät suorakaide-erkkerit, parvekkeet ja porrashuoneet ovat töölöläisfunkiksen tunnusmerkkejä.

Lauri Reitzin lippulaivakiinteistö Eteläiseltä Hesperiankadulta kuvattuna. Rakennus edustaa tyylipuhdasta 1930-luvun funktionalismia.­

Rakennus valmistui vuonna 1938. Siihen mennessä Lauri Reitz oli niin vaurastunut, että saattoi rakennuttaa kerrostalon ensi kertaa omissa nimissään ja pitää sen omistuksessaan.

Reitz muutti perheineen Apollonkatu 23:n kuudennen kerroksen huoneistoon vuonna 1943 ja asui siellä kuolemaansa asti.

Museotoiminta alkoi 1972

Lauri Reitz oli hyvin kiinnostunut taiteesta. Hänen taloudellinen menestyksensä mahdollisti huomattavien kokoelmien keräämisen.

Yksi kahdestatoista schjerfbeckistä on Omakuva mustassa leningissä (1934).­

Lauri Reitzin puoliso Maria Reitz (1891–1971) säätiöi perheen omaisuuden testamentilla 1971. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää taidemuseota perheen entisessä kodissa ja kartuttaa sen kokoelmia omaisuutensa tuotolla. Sekä sivistää kansaa, mikä perustelee museon maksuttoman sisäänpääsyn. Museo avattiin avattiin yleisölle 1972.

Reitzin säätion taidemuseo on avattu yleisölle vuodenvaihteen koronasulun jälkeen. Aukioloajat: keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 15-17.

Lähde: www.reitz.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?