Käpylän koulun työntekijä kritisoi Kiva koulua rangaistusten puutteesta – ohjelman kehittäjä pitää kritiikkiä osin kohtuuttomana - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Käpylän koulun työntekijä kritisoi Kiva koulua rangaistusten puutteesta – ohjelman kehittäjä pitää kritiikkiä osin kohtuuttomana

Helsingissä sijaitseva Käpylän koulu, jonka 16-vuotias oppilas surmattiin joulukuussa raa’asti, on yksi 900 suomalaiskoulusta, jotka kuuluvat Kiva koulu -ohjelmaan.

Kiva koulu -ohjelma on kerännyt kiinnostusta maailmalla, mutta myös kritiikkiä.

10.2. 5:45

Helsingin kaupungin peruskouluista 80 prosenttia on mukana Kiva koulu -ohjelmassa. Kaikissa Helsingin kaupungin peruskouluissa on käytössä myös erillinen Helsingin kiusaamisen vastainen ohjelma KVO13, joka käynnistyi viime vuonna. Se on 13-kohtainen toimenpideohjelma, johon on kerätty keinoja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, siihen puuttumiseen ja jälkihoitoon.

Kiva koulu -ohjelmaan kuuluu myös Helsingissä sijaitseva Käpylän peruskoulu, jota käynyt 16-vuotias poika surmattiin raa’asti Helsingin Koskelassa 4. joulukuuta. Häntä oli kiusattu vuosikausia. Koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö on kertonut Ilta-Sanomille, että pojan koulukiusaamiseen yritettiin puuttua, ja hän myös kritisoi kovin sanoin Kiva koulu -ohjelmaa.

Kiva koulu -ohjelma on herättänyt kiinnostusta maailmalla ja kerännyt vuosien varrella kehuja, mutta saanut osakseen toistuvasti myös kovaa kritiikkiä. Arvostelijoiden joukossa on ollut etenkin kiusattuja ja heidän vanhempiaan. Kritiikissä Kivaa on moitittu yleisimmin siitä, että ohjelmaa ei oikeasti toteuteta kouluissa tai että sen toimintamallit ovat liian lepsuja.

Esimerkiksi Ylen MOT uutisoi vuonna 2019, että koulukiusatuilta tulleen palautteen mukaan ohjelma on tehoton, ja jotkut kouluista käyttävät sitä tavalla, joka voi olla kiusauksen uhrille jopa vahingollinen tai lisätä kiusaamista.

Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun hankevastaava Tina Holmberg-Kaleniuksen mukaan kaikki koulukiusaamista ehkäisevät ja vähentävät eri ohjelmat ovat tarpeellisia.

– Helsingin kaupungin kiusaamisen vastainen ohjelma KVO13 on suhteellisen uusi ohjelma, joten en osaa vielä sanoa, että miten sitä käytetään, ja miten nuo sen menetelmät toimivat käytännössä. Aseman lapsien K-0-hanke on ohjelmana varmaan toimivin ja selvittää asiat loppuun asti. Siinä on ajatuksena se, että oikeasti ratkaistaan se tilanne.

Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun hankevastaava Tina Holmberg-Kalenius.

Holmberg-Kalenius sanoo, että Kiva koulu puolestaan on tutkittu ohjelma ja perustuu oikeisiin asioihin. Mutta pinttyneissä kiusaamistilanteissa se ei hänen mukaansa välttämättä riitä, vaan tarvitaan muutakin.

– Esimerkiksi kiusaamiseen puuttumisessa saattaa olla sellaisia elementtejä, että kouluissa yritetään mahdollisimman nopeasti saada asia kuitattua, jotta pystytään taas jatkamaan opiskelua. Silloin voi käydä niin, että helposti ajatellaan, että asia on selvitetty, liian vähällä selvittelyllä.

Kiusaamisen uhreilta sekä Kiva koulu -ohjelmaa käyttävistä kouluista että muista kouluista Valopilkkuun tulleessa palautteessa on ilmennyt, että usein kiusatut eivät koe koulujen käyttämiä menetelmiä toimiviksi.

– Aika paljonhan kiusatut sanovat sitä, että se Kiva koulu ei toimi. Mutta kyllä paljon on siitä kiinni, että miten sitä menetelmää käytetään. Jos Kiva koulu -ohjelmaa käytetään niin kuin on tarkoitettu, niin kyllä sillä on varmasti merkitystä. Jos on sitoutuneita ihmisiä toimimassa, niin on ohjelma mikä tahansa, se auttaa.

Kiva koulu -ohjelma on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Kuvassa ollaan Jürin koulussa Tallinnan lähellä Virossa vuonna 2014.

Kiusatuilta Valopilkkuun Kiva kouluista tullut palaute liittyy usein siihen, miten kohtaamistilanne on kouluissa hoidettu.

– On äärimmäisen tärkeää, millä tavalla kiusattu kohdataan, ja millainen ilmapiiri koulussa on kiusaamisen suhteen. Se vaikuttaa siihen, miten kiusatut uskaltavat kertoa asioista aikuisille, ja miten kiusaamistilanteissa toimitaan.

Kiva koulun nimissä tehdyt selvittelytilanteet kiusatun ja kiusaajien välillä ovat saattaneet joissain tapauksissa olla kiusatuille jopa kokemuksina traumaattisia.

– Esimerkiksi aikaa säästetään niin, että otetaan kiusattu ja kiusaajat heti saman pöydän ääreen, ja kiusatun pitäisi siinä pystyä kertomaan kaikkien kuullen, miten hän kokee, että häntä on kiusattu. Se voi jopa kääntyä ihan päälaelleen, ja kiusattu joutuukin pyytämään kiusaajiltaan anteeksi. Mutta tällaisia tapauksia on ollut sellaisissakin kouluissa, joissa ei ole käytössä Kiva koulu -ohjelma.

– Kiusatuilta tulleen palautteen perusteella koululla työskentelevät aikuiset eivät välttämättä aina edes ymmärrä kiusaamisilmiötä, vaan syytä kiusaamisesta saatetaan etsiä kiusatusta.

Vakava ja pitkäkestoinen kiusaaminen vaikeinta saada loppumaan

Kiva koulu -ohjelman kehittäjiin kuuluva Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli toteaa, että nimenomaan vakava ja pitkäkestoinen kiusaaminen on sellaista, johon on kaikkein vaikein löytää ratkaisuja. Siksi kiusaamiseen pitäisi pystyä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Nuorten vakavassa väkivaltaisuudessa, jossa kidutetaan ja tehdään sadistista väkivaltaa, on totta kai kysymys myös jo vähän muista asioista: nuoren psyykkisestä kehityksestä laajemmin ja nuorisopsykiatrisen avun tarpeesta, hän sanoo viitaten Koskelan tapaukseen.

Christina Salmivalli on yksi Kiva koulu -ohjelman kehittäjistä.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myönsi viime vuonna Salmivallille 2,5 miljoonan euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, mitkä tekijät selittävät sitä, että puuttuminen ei aina lopeta kiusaamista.

– Pureudumme kaikkein haastavimpiin kiusaustapauksiin eli tapauksiin, joissa kiusaamiseen on puututtu koulussa, mutta joissa kiusaaminen ei ole silti loppunut tai se on alkanut uudestaan.

– Tavoitteena on ymmärtää, mitkä kiusattuun, kiusaajiin, ryhmään, opettajaan tai koulun ja kodin yhteistyöhön tekijät vaikuttavat siihen, ettei kiusaamisen lopettamisessa onnistuta, Salmivalli sanoo.

Kuten Tina Holmberg-Kaleniuskin, myös Salmivalli toteaa, että se, millä tavoin Kiva koulu -ohjeistuksia noudatetaan, on koulun ja rehtorin tai opetuksen järjestäjän eli kunnan vastuulla.

– Julkaisimme juuri yhden tutkimuksen, jossa katsoimme kuuden vuoden aikana sitä, mitä Kiva koulut oikeasti tekivät ja huomasimme, että koulujen välillä on tietysti eroja. Jotkut tekevät näillä (Kiva)malleilla, jotkut käyttävät omaa malliaan ja jotkut eivät osaa sanoa, mitä mallia he käyttävät, Salmivalli kertoo.

Salmivallin mielestä Kivan arvostelu lepsuksi on osin kohtuutonta.

– Perusopetuslaki säätää, millaisia turvaamis- ja kurinpitotoimia kouluilla on käytettävissä. Ei Kiva koulu voi lähteä säätämään näiden ulkopuolelta mitään rankaisutoimenpiteitä. Emme myöskään suosittele, etteikö näitä lain suomia mahdollisuuksia käytettäisi – päinvastoin kerromme niistä oppaissamme. Meidän kantamme on, että kiusaamiseen pitää suhtautua erittäin vakavasti.

– Ennaltaehkäisy on tärkeää, mutta jos ja kun kiusaamista siitä huolimatta esiintyy, aikuisten tärkeä tehtävä on puuttua siihen jämäkästi ja päämäärätietoisesti.

 Ennaltaehkäisy on tärkeää, mutta jos ja kun kiusaamista siitä huolimatta esiintyy, aikuisten tärkeä tehtävä on puuttua siihen jämäkästi ja päämäärätietoisesti.

Valopilkun hankevastaavan tavoin myös Salmivalli katsoo, että käytäntö, jossa kiusaajat ja kiusatut tuodaan heti alkajaisiksi yhteen, ei yleisesti ottaen ole hyvä tapa lähteä ratkomaan asioita ”monestakin syystä”.

– On paljon esimerkkejä siitä, miten näissä tilanteissa kiusattu ei uskalla tai halua kertoa tapahtuneesta tai kiusaavat oppilaat saavat paljon tilaa kertoakseen, miten vika onkin siinä toisessa osapuolessa eli kiusatussa. Kyseessä ei kuitenkaan ole kahden tasaväkisen konflikti – ei rikoksen uhrinkaan oleteta kertovan tapahtumista tekijöiden läsnä ollessa tuodakseen esiin ”omaa näkökulmaansa”.

– Samoin vertaissovittelukäytännöt ovat sellaisia, jotka voivat toimia hyvin riita- tai konfliktitilanteissa, mutta eivät silloin, kun kyseessä on systemaattinen kiusaaminen.

Kiva koulu

Helsingin kaupungin peruskouluista 80 prosenttia on mukana Kiva koulu -ohjelmassa.

Koko Suomessa ohjelmassa on tällä hetkellä mukana noin 900 koulua, ja Suomen lisäksi Kiva koulu on käytössä noin 20 muussa maassa.

Kiva koulu on Turun yliopistossa vuonna 2007 kehitetty ohjelma, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista. Tutkimusten mukaan ohjelma on tehokas vähentämään kiusaamista ja kiusatuksi joutumista.

Sen metodeja ovat mm. oppitunnit, joissa lisätään empatiaa kiusattua kohtaan ja opitaan kiusatun tukemisesta ja ryhmäpaineesta. Kiusaustapauksen tullessa ilmi asiasta keskustellaan Kiva-mallin mukaisesti ja tapausta seurataan systemaattisesti.

Kiva koulu -organisaatio tuottaa kouluille materiaalia ja tuntisuunnitelmia aiheesta ja järjestää koulutuksia.

Koulukiusaaminen on Suomessa vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti, ja tänä keväänä ollaan julkaisemassa tutkimus siitä, onko kiusaaminen vähentynyt Kivan ansiosta vai muista syistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?