Nyt puhuu Koskelassa surmatun pojan koulun työntekijä: ”Kiva koulu -ohjelma on paatuneille kiusaajille vain vitsi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nyt puhuu Koskelassa surmatun pojan koulun työntekijä: ”Kiva koulu -ohjelma on paatuneille kiusaajille vain vitsi”

Uhri, 16-vuotias poika, kävi Käpylän peruskoulua. Koulun henkilökuntaan kuuluva kertoo nyt, että pojan koulukiusaamiseen yritettiin puuttua. – Välitimme kaikki hänestä paljon.

10.2. 5:45 | Päivitetty 10.2. 7:06

Suomea on viime viikkoina järkyttänyt niin sanottu Koskelan teinisurma, jonka uhrina kuoli 16-vuotias poika.

Kolmea poikaa syytetään murhasta. He kaikki olivat tapahtumien aikaan 16-vuotiaita. Kaksi pojista oli käynyt uhrin kanssa samaa peruskoulua. Tapaus sattui Helsingin Koskelassa 4. joulukuuta.

Koskelan surman uhri oli lastensuojelun asiakas ja asui sijoitusyksikössä. Hän oli käynyt Käpylän peruskoulua.

Tässä haastattelussa puhuu Käpylän peruskoulun henkilökuntaan kuuluva henkilö.

Maanantaina 7. joulukuuta poikaa ei kuulunut kouluun.

Ennen ruokailua pojan opettaja soitti sijoitusyksikköön. Sieltä opettaja sai kuulla, että poika oli kadonnut.

– Koska uhri oli erityisen kiltti ja tottelevainen nuori, tiesimme jo silloin koululla, että jotain kamalaa on tapahtunut, koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö kertoo.

Haastateltu kertoo asioista nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Uhrin opettaja oli katoamisesta kuultuaan selkeästi kauhuissaan. Poika ei olisi voinut jäädä minnekään ilman painavaa syytä, koska se ei olisi ollut hänen tapaistaan.

– Osasimme odottaa pahinta, haastateltu sanoo.

Katoamisesta kuultuaan uhrin opettaja yritti soittaa pojalle. Koulusta tulleet puhelut ja viesti olivat todennäköisesti viimeiset yhteydenotot pojan numeroon.

Tuolloin uhri oli jo löytynyt kuolleena Koskelan sairaala-alueelta.

Uhri oli menehtynyt perjantaina 4. joulukuuta raa’an pahoinpitelyn seurauksena.

Helsingin kaupungin kriisipäivystys oli paikalla, kun kymmenet ihmiset kävivät hiljentymässä Käpylässä järjestetyssä tilaisuudessa joulukuussa.

Aiemmin julkisuudessa on kerrottu uhrin kokemasta koulukiusaamisesta.

Ilta-Sanomien haastatteleman koulutoverin mukaan poikaa esimerkiksi tönittiin ja härnättiin viemällä lippis päästä. Häntä haukuttiin ja nimiteltiin. Tätä tapahtui koulun käytävillä ja pihoilla. Helsingin Sanomien mukaan kiusaamiseen osallistuivat monet oppilaat.

Ilta-Sanomien haastatteleman koulun henkilökunnan jäsenen mukaan poikaa oli kiusattu alakoulussa ja tapahtumia oli myös selvitetty. Samoin yläkoulussa oli tehty Kiva koulu -ohjelman (Kiusaamisen vastainen koulu) mukainen yksi selvitys kiusaamiseen liittyen. Yläkoulun viimeisenä vuonna pojan ei tiedetty kokeneen koulussa enää minkäänlaista kiusaamista.

Uhri sai koulussa syksystä 2020 asti erityistä huomiota tilanteensa takia.

– Syksyn edettyä hänen tilanteensa oli parantumassa. Välitimme kaikki hänestä paljon, haastateltu kertoo.

 Syksyn edettyä hänen tilanteensa oli parantumassa. Välitimme kaikki hänestä paljon.

Koulussa ei tiedetty siitä, että uhri oli alkanut liikkua kaveriporukassa, johon hän kuului kolmen nyt murhasta epäillyn pojan kanssa. Kaksi epäillyistä oli käynyt uhrin kanssa samaa peruskoulua, mutta koulussa he eivät olleet liikkuneet yhdessä.

– Jos olisimme tienneet, keiden kanssa uhri oli tekemisissä, olisimme puuttuneet siihen. Tunsimme tekijöistä kaksi. He olivat hyvin erilaisia uhrin kanssa, haastateltu kertoo.

Koulun henkilökunnan jäsenen arvion mukaan myös uhrin lähiomaiset olisivat puuttuneet tähän ”ystävyyteen”, jos olisivat siitä tienneet.

Poliisin tietojen mukaan uhrin rooli kaveriporukassa oli olla kiusan kohde. Kiusaaminen muuttui väkivaltaiseksi. Lopulta se sai sadistisen väkivallan piirteitä.

– Uhria on pidetty ”kaverina”, mutta samaan aikaan kiusattu eri tavoin. Kun käytän termiä kiusaaminen, tarkoitan toistuvaa ja systemaattista toimintaa, jolla voi olla vakavia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia uhrille, tutkinnanjohtaja Marko Forss totesi aiemmin poliisin tiedotteessa.

Haastatellun koulun henkilökunnan jäsenen mukaan uhrin itsetunto oli monista syistä hyvin heikko. Se saattoi edesauttaa tilannetta, jossa hän on alistunut hirvittäväksi käyneelle kiusaamiselle.

– Uhri totteli kiusaajiaan viimeiseen saakka. Miltä tämä tuntuu? Järkyttävältä.

–Uhria on pidetty ”kaverina”, mutta samaan aikaan kiusattu eri tavoin, tutkinnanjohtaja Marko Forss (kuvassa keskellä) totesi aiemmin poliisin tiedotteessa.

Olisiko jotakin voitu tehdä, jotta tragedia olisi vältetty? Tätä on pohdittu paljon koulun henkilökunnan kesken.

Käpylän peruskoulussa on käytössä Kiva koulu -malli, jonka tarkoitus on ehkäistä ja estää kiusaamista. Kiva koulu -ohjelmassa on noin 80 prosenttia Helsingin peruskouluista.

Koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö kertoo Ilta-Sanomille, että Käpylässä toimitaan Kiva koulu -ohjelman käytäntöjen mukaan. Ongelma hänen mukaansa on kuitenkin se, ettei tämä malli ole riittävä, jotta sillä pystyttäisiin puuttumaan vakavaan, pitkäkestoiseen kiusaamiseen. Kiva koulu -ohjelmassa ei ole juuri rankaisutoimenpiteitä.

Haastatellun mukaan kaikki väkivalta, uhkailu, rahan kiristäminen ja muu vastaava pitäisi luokitella vakavaksi kiusaamiseksi, väkivallanteoksi. Näihin pitäisi vaatia jatkossa yläkouluikäisten kohdalla ilmoitus poliisille. Jokaisen väkivallanteon kouluissa pitäisi olla poliisin tiedossa, haastateltu katsoo.

– Lastensuojeluilmoitus ei pelota nuoria. Kiva koulu on paatuneille kiusaajille vain vitsi, haastateltu sanoo.

Helsingin poliisi tekee esiselvityksen koulun ja lastensuojelun toiminnasta Koskelan surmassa. Poliisi selvittää, olivatko koulu tai lastensuojelu tietoisia siitä, että uhria oli kiusattu ja kohdeltu väkivalloin jo pitkään ennen henkirikosta.

Poliisi ei tässä vaiheessa epäile lastensuojelun tai koulun työntekijöitä rikoksesta, vaan esiselvityksen tarkoituksena on kerätä tietoa ja selvittää, ylittyykö esitutkintakynnys.

IS:n haastattelema koulun henkilökunnan jäsen toivoo, että poliisi tutkisi koulun roolin tarkasti.

– Toivottavasti poliisin selvityksestä tulee julkisuuteen tietoa aikanaan. Mielestäni se olisi tärkeää tapauksen aiheuttaman pahan olon poistamiseksi.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi aiemmin Ilta-Sanomille, että koulu pystyy kertomaan poliisille muun muassa, havaittiinko kiusaamista ja jos havaittiin, miten siihen puututtiin.

Koulun henkilökunnan keskuudessa on koettu harmitusta Liisa Pohjolaisen linjauksesta olla kertomatta mitään julkisuuteen.

– Ei koululaitoksen tehtävä ole sulkeutua tällaisen tragedian edessä ja välttää omista virheistään puhumista. Sellainen ei ole enää nykyaikaa, haastateltu sanoo.

– Olisimme koulun työntekijöinä valmiit kertomaan myös kaikesta tuesta, jota olimme uhrille ja tekijöille antaneet. Sama pätee kiusaamiseen. Ei ole niin, että olisimme seisseet tumput suorina seuraamassa sivusta kiusaamista.

 Ei koululaitoksen tehtävä ole sulkeutua tällaisen tragedian edessä ja välttää omista virheistään puhumista. Sellainen ei ole enää nykyaikaa.

Lisäksi haastatellun toiveena on, että uhrin ja tekijöiden saama tuki koulussa selvitettäisiin.

– Pitää selvittää, ovatko tukitoimet olleet riittäviä.

Hoitamattomat neuropsykiatriset haasteet, kuten ADD, ADHD ja autismin kirjo, saattavat johtaa häiriökäyttäytymiseen. On tärkeää, että myös kiusaajat saavat ajoissa apua.

– Kuinka paljon koulu on pystynyt heitä auttamaan ja kuinka aikaisin? Toivottavasti poliisi selvittää myös erityisopetuksen riittävyyden koulussa, hän sanoo.

– Varmasti jokainen Käpylän peruskoulun työntekijä toivoo, ettei mitään näin kamalaa tapahtuisi kenellekään enää koskaan.

Rikospaikka sijaitsee lähellä Koskelan sairaalan aluetta.

Koulun henkilökuntaan kuuluva haluaa lähettää viestin niin vanhemmille kuin nuorille:

Vanhempien on tärkeää keskustella teinien kanssa ja ottaa selvää, missä he liikkuvat ja keiden kanssa.

Kiusaamiseen pitää puuttua ja lisätä teinien tietoisuutta siitä, että kiusaaminen saattaa lähteä käsistä, varsinkin päihteiden, lääkkeiden ja huumeiden vaikutuksesta. Nuorten aivot ovat vasta kehittymässä, joten kaikki heistä eivät vielä pysty ajattelemaan sitä, mihin hetken teot johtavat.

Nuorten tulisi tietää, että kaveria pitää auttaa ja hälyttää apua, jos tilanne lähtee käsistä.

– Moni aikuinen voi nyt muistella, mitä tyhmää ja jopa hengenvaarallista on tullut nuorena tehtyä. Uhrilla yksi tällainen väärässä seurassa vietetty syksy johti vähitellen tähän hirveään tapahtumaan, haastateltu sanoo.

– Nuorten pahuus moninkertaistui ja johti järkyttävään tekoon. Meissä kaikissa on hyvää ja pahaa. Minkä annat kasvaa itsessäsi? Tästä voi myös puhua nuoren kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?