Edessä voi olla kova kevät – THL esitteli eri skenaarioita, miten virusmuunnos leviää Suomessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Edessä voi olla kova kevät – THL esitteli eri skenaarioita, miten virusmuunnos leviää Suomessa

Koronavirusmuunnoksista odotetaan tulevan Suomessakin vallitseva virustyyppi – ja niiden pelätään kääntävän tartuntojen määrän kovaan nousuun.

9.2. 20:49

Virusmuunnosten lähteminen leviämään Suomessa väestön keskuudessa on hyvin aiheellinen ja perusteltu pelko. Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n maanantaisen ilmoituksen mukaan tavattu 207 koronaviruksen brittivarianttia ja 17 kappaletta eteläafrikkalaista virusmuunnosta.

Suomessa havaituilla virusmuunnoksilla on pääosin yhteys matkustamiseen. Väestöperäistä leviämistä ei THL:n tietojen mukaan vielä juuri ole.

Löydettyjen brittimuunnosten määrä on Suomessa kuitenkin kasvanut viikossa yli sadalla.

Entä jos virusmuunnokset alkavat levitä Suomessa kantaviruksen tavoin ja aiheuttavat tartuntaketjuja, joita ei saada pysäytettyä?

Se tiedetään, että esimerkiksi brittimuunnos on noin 1,5 kertaa tarttuvampi kuin kantavirus sars-cov-2. Etelä-Afrikan variantin puolestaan on todettu lisäksi väistävän sairastetun infektion tai rokotuksen vaikutuksesta elimistöön muodostuneita vasta-aineita.

Tällöin virusvariantin aiheuttamaan tautiin voi sairastua, vaikka olisi sairastanut koronaviruksen kantamuodon jo kertaalleen tai saanut rokotuksen.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta sanoi Ilta-Sanomille helmikuun alussa, että muunnosten ongelma on juuri isompi tarttuvuus.

– R-luku 1,4 tarkoittaa sitä, että tartuntamäärät kolminkertaistuvat nopeasti, aina kahden viikon välein. Silloin ollaan nopeasti lukemissa, jotka eivät ole enää millään tavoin hallittavissa, ja se johtaisi yhteiskunnan huomattavasti laajempaan sulkuun, Vapalahti kuvasi.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sanoi IS:lle helmikuun alussa, että herkemmin leviävä brittivariantti voi triplata tartuntaluvut kahden viikon välein, jos se pääsee kunnolla pesiytymään väestöön.

THL on nyt tehnyt eri mallinnoksia siitä, miten virusmuunnosten mahdollinen leviäminen tapahtuisi, mitkä olisivat vaikutukset Suomessa ja miten lisärajoitukset vaikuttaisivat virusmuunnosten torjuntaan.

THL:stä korostetaan, että mallit eivät ole ennusteita epidemian tulevasta kulusta vaan epidemian mahdollisia kehityskulkuja eri tapauksissa.

Lähtöoletuksena oli se, että alkutilanteessa virusmuunnoksen aiheuttamia tartuntoja kaikista tartunnoista oli yksi prosentti.

THL teki mallinnokset kahdella eli tartuttavuusluvuilla (R-luvuilla lähtötaso 0,83 ja 0,95), virusmuunnoksen kahdella eri alkamisajankohdalla (15.12. ja 15.1.) sekä kahdella eri lisärajoitusten alkamisajankohdalla (25.1. tai sitten kun tartuntamäärät lähenevät joulukuun alun tasoa, mallinnoksissa maaliskuun aikana).

Mallinnosten lähtöoletuksena oli, että ihmisten väliset kontaktit pysyvät nykytasolla. Laskelmissa ei otettu huomioon alkaneita koronavirusrokotuksia.

Kaikissa mallinnoksissa tartuntojen määrä lähtee maaliskuun puolenvälin paikkeilla kovaan nousuun, samoin sairaala- ja tehohoidon tarve kasvaa. Vain se vaihtelee eri R-luvuilla ja virusmuunnoksen leviämisajankohdalla, kuinka jyrkästi tartuntaluvut nousevat ja mihin aikaan kevättalvesta se ajoittuu.

– Jos virusmuunnoksen saapumista maahan onnistutaan viivästyttämään, leviämisen alku viivästyy ja joulukuun tasolla ollaan vasta myöhemmin keväällä, mallinnokset tehnyt THL:n mallinnostiimin tutkija Anna Suomenrinne-Nordvik sanoi tiistaina järjestetyssä webinaarissa.

Liian aikaisin ajoitetuista ennaltaehkäisevistä tiukoista rajoituksista ei ole hänen mukaansa paljon hyötyä.

– Määräaikaisten lisärajoitustenkin aikana virusmuunnos kasvattaa osuuttaan, joten rajoitusten jälkeen tartuttavuusluku R nousee jopa korkeammalle kuin se oli ennen rajoituksia ja epidemia kääntyy uuteen kasvuun sulun jälkeen. Ennakoivan yhteiskunnan sulun hyöty on siis maltillinen ja kyseenalainen, koska se ei virusmuunnoksen leviämistä todennäköisesti estä, Suomenrinne-Nordvik miettii.

Maaliskuun aikana asetettavat neljän viikon tiukemmat lisärajoitukset pysäyttävät epidemian kasvun hetkeksi, mutta tarve rajoitusten jatkamiseen myöhemmin keväällä on ilmeinen.

Suomenrinne-Nordvik korostaa, että skenaariot eivät ole ennusteita. Tämän hetken tilanne ei vastaa mitään THL:n laskelmista täysin. Laskelmissa oli oletettu, että virusmuunnos lähtee leviämään väestössä viimeistään 15. tammikuuta, mutta tästä ei ole näyttöä.

Esimerkiksi Hollannissa on otettu käyttöön öiset ulkonaliikkumiskiellot epidemiatilanteen hillitsemiseksi. THL:n laskelmien mukaan Suomessa lisärajoituksiin kannattaa mennä vasta, kun tartuntamäärät lähentelevät joulukuun huipputasoa.

Jos THL:n skenaarioista jokin toteutuu, edessä on rokotuksista huolimatta kova kevät. Se tietäisi kolmatta epidemia-aaltoa ja uusia vielä rankempia rajoitustoimia kuukauden tai puolentoista kuluttua.

THL:n kaikissa teoreettisissa mallinnoksissa – kantaviruksen tartuttavuusluvusta eli R-luvusta riippumatta – virusmuunnoksesta tulee hallitseva noin kolmen kuukauden kuluttua, eli virusmuunnokseen sairastuneiden määrä ohittaa kantavirukseen sairastuneiden määrän.

Samalla virusmuunnokseen sairastuneiden määrä lähtee kovaan kasvuun, kun taas kantavirukseen sairastuneiden määrä alkaa vähetä.

Suomerinne-Nordvik kehottaa huomioimaan erityisesti tilanteen, joka voi Suomessakin olla edessä: epidemia voi olla hetken aikaa jo laskusuunnassa, mutta sitten tulee hetki, jolloin virusmuunnos tulee hallitsevaksi, ja epidemia lähtee uudelleen kovaan nousuun.

Tätä tukee Suomenrinne-Nordvikin mukaan Tanskasta saatu data, jossa tartuttavamman virusmuunnoksen osuus on lähtenyt eksponentiaaliseen nousuun, vaikka tartuntojen kokonaismäärä on laskenut.

THL:n mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että virusmuunnokset saataisiin pysäytettyä jo rajalla. Sitten ollaan jo askel jäljessä, jos muunnos pääsee leviämään väestön keskuudessa.

Miksi näin käy?

Suomenrinne-Nordvik kuvaa, että R-luvulla 1,0 kymmenen tartuttajaa aiheuttaa keskimäärin kymmenen jatkotartuntaa. 1,5 kertaa tartuttavamman virusmuunnoksen kantaja tartuttaa puolestaan 15 uutta henkilöä.

– Oli R-luku mikä tahansa, tartuttavampi kanta voittaa osuutta kertoimensa mukaan, Suomenrinne-Nordvik sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?