Syyttäjä teki päätöksen: Teemu Torssosen osallisuudesta Pekka Katajan murha­yritykseen ei ole näyttöä – hallusta löytyi suunnitelma ”sissiarmeijan” perustamisesta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Syyttäjä teki päätöksen: Teemu Torssosen osallisuudesta Pekka Katajan murha­yritykseen ei ole näyttöä – hallusta löytyi suunnitelma ”sissiarmeijan” perustamisesta

Torssosen sormenjälki löytyi Katajalle toimitetusta postipaketista, mutta se ei riittänyt syytteen nostamiseen.

Pekka Katajan kimppuun hyökättiin hänen kotonaan heinäkuussa 2020.­

9.2. 13:36 | Päivitetty 9.2. 15:42

Paikallispoliitikko Teemu Torssosta vastaan ei nosteta syytettä perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhan yrityksestä. Syyttäjä tiedotti ratkaisustaan tiistaina.

Syyttämättäjättämispäätös tehtiin ei näyttöä -perusteella. Torssonen oli tutkintavankeudessa lähes viiden kuukauden ajan, kunnes hänet vapautettiin viime viikolla. Valtionsyyttäjä Mika Appelsin kertoi tuolloin, ettei vangitsemiselle ollut enää edellytyksiä.

Kaksi miestä kävi Pekka Katajan kimppuun tämän kotona Jämsän Jämsänkoskella heinäkuussa 2020. Alun perin Torssosta epäiltiin toiseksi hyökkääjäksi ja myöhemmin avunantajaksi.

Torssosella oli alibi tekopäivälle. Hän on kertonut käyneensä kyseisenä aamupäivänä ostamassa aurinkolasit Jyväskylän Minimanista ennen kuin meni järvelle kalastuksenvalvojan tehtäviinsä.

Teemu Torssonen aiemman pakkokeinoistunnon yhteydessä kuvattuna.­

Aurinkolaseista löytyi kuitti Torssosen asunnosta. Lisäksi ollessaan lähdössä järvelle hän oli keskustellut pysäköintipaikalla naisen kanssa kalastusasioista. Poliisi kuuli kyseisen naisen todistajana ja hän on vahvistanut keskustelun.

Muun muassa näiden seikkojen perusteella poissuljettiin, että Torssonen olisi voinut olla toinen Katajan asunnolla olleista hyökkääjistä.

Torssosen osallisuutta tutkittiin kuitenkin vielä sillä perusteella, että hänen sormenjälkensä löytyi Katajalle viedyn postipaketin päällä olleesta kontaktimuovista.

Postipakettia käytettiin verukkeena, jotta hyökkääjät pääsivät sisälle Katajan asuntoon. He kertoivat sen olevan lähetys perussuomalaisten toimistolta.

Postipaketti itsessään oli tyhjä ja mitä ilmeisimmin valmistettu vain ja ainoastaan siksi, että sitä voisi käyttää keinona päästä uhrin asuntoon.

Esitutkinnassa ei kuitenkaan saatu minkäänlaista selvitystä siitä, miten ja missä vaiheessa Torssosen sormenjälki on pakettiin päätynyt.

– Torssosen sormenjäljen päätymiselle pakettiin voi siten olla useita mahdollisia vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja. Torssosen mahdollinen muu osallisuus rikokseen on siten jäänyt selvittämättä, syyttäjät kirjoittavat päätöksessään.

Julkiseksi tulleesta syyttämättäjättämispäätöksestä käy myös ilmi, että Torssosen epäiltiin yrittäneen hävittää todisteita liikkumisistaan ja yhteydenpidoistaan.

Torssonen oli kesällä 2020 alustanut puhelimiaan ja vaihtanut liittymiään usein. Lisäksi hän ilmoitti käytössään olleen tietokoneen vaurioituneen salamaniskun seurauksena 21. heinäkuuta 2020, eli neljä päivää Katajaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen.

Poliisi selvitti tämänkin esitutkinnan aikana: kyseisenä ajankohtana salamaniskuja oli ollut kaksi, mutta ne olivat iskeneet useiden kilometrien päässä tietokoneen sijaintipaikasta.

Lisäksi Torssonen oli hankkinut ulkoisen kovalevyn alle kaksi vuorokautta ennen ilmoittamaansa tietokoneen vaurioitumista ja ryhtynyt heti tallentamaan sille tiedostoja. Tallennus jatkui myös väitetyn salamaniskun aikana.

Torssosen hallusta takavarikoitiin myös käsinkirjoitettuja papereita, jotka olivat syyttäjän mukaan suunnitelmia jonkinlaisen liittouman perustamisesta.

Syyttäjän mukaan papereissa hahmoteltiin liittouman nimeä, sääntöjä, erilaisia jäsentasoja ja niihin liittyviä vaatimuksia, joissa on painotettu jäsenen fyysistä kuntoa. Liittouman toimintamuotoja olisivat olleet muun muassa rikollisjärjestö ja sissiarmeija.

Syyttäjän mukaan muistiinpanoista ilmenee, että ainakin osaksi ne on laadittu jo kesällä 2018.

Muistiinpanoista on syyttäjän mukaan pääteltävissä, että Torssonen ja mitä ilmeisimmin myös jotkut hänen tukijansa voisivat hyväksyä rikollisen toiminnan keinona tavoitteisiinsa pääsemiseksi.

Näistä seikoista ei kuitenkaan ollut riittäväksi näytöksi Torssosta vastaan.

Poliisin mukaan Katajan murhayrityksen motiivi on ollut poliittinen. Kataja itse on epäillyt motiiviksi sitä, että hän oli torppaamassa Torssosen eduskuntavaaliehdokkuutta.

Poliittinen motiivi on yhä mahdollinen, sillä syyttäjien mukaan Torssosen kannattajat ovat voineet toimia myös Torssosen tietämättä.

– Poissuljettua ei ole sekään, etteikö joku tai jotkut Torssosen kannattajista olisi kokeneet Torssosen eduskuntavaaliehdokkuuden eväämistä ja puolueesta erottamista niin voimakkaasti, että olisivat ryhtyneet oma-aloitteisesti toimiin Torssosen puolesta ilman tämän itsensä myötävaikutusta, syyttäjämättäjättämispäätöksessä todetaan.

Vaikka Katajan jutussa on ollut useampia epäiltyjä, syytteet nostettiin lopulta vain yhtä henkilöä vastaan.

Vuonna 1979 syntynyttä tuusulalaismiestä syytetään murhan yrityksestä ja kotirauhan rikkomisesta. Vaihtoehtoisesti miestä syytetään avunannosta näihin rikoksiin.

Mies on ollut tutkintavankeudessa viime vuoden lokakuusta lähtien. Pääkäsittely jutussa alkaa käräjäoikeudessa tiistaina 23. helmikuuta.

Uutista päivitetty kauttaaltaan kello 15.02

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?