Suomalais­professori: Pitkä­kestoinen korona­tauti vaikuttaa luultua yleisemmältä – tämä oireista tiedetään nyt

Pitkäkestoisen covid-19-taudin yhtenä rajana voidaan pitää oireiden jatkumista neljän viikon jälkeen, mutta oireet voivat jatkua jopa useita kuukausia.

Anatomian professori Seppo Parkkila sanoo, että pitkäkestoinen koronatauti vaikuttaa aiemmin ajateltua yleisemmältä.

6.2.2021 6:51

Tampereen yliopiston anatomian professorin Seppo Parkkilan kirjoittamasta vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista käy ilmi, että covid-19-tautiin liittyvät oireet jatkuvat melko tavallisesti kuukausiakin koronavirusinfektion akuutin vaiheen jälkeen. Artikkeli on julkaistu Duodecim-lehdessä.

Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat esimerkiksi uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus sekä muut neurologiset oireet, kuten muistamattomuus ja keskittymisvaikeudet.

– Pitkäkestoinen koronatauti vaikuttaa yleisemmältä kuin aiemmin on ajateltu. Jos jonkinlaisena rajana pidetään neljää viikkoa, niin sen jälkeen oireita on alkuvaiheessa kymmenillä prosenteilla ja pidemmälläkin aikavälillä vähintään useilla prosenteilla akuutin infektion sairastaneista, Parkkila sanoo Ilta-Sanomille.

Parkkilan artikkelissa mainitaan monia kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on seurattu koronapotilaiden vointia akuutin infektion jälkeen tai kysytty olotilaa myöhemmin esimerkiksi puhelinhaastattelulla. Hän kuitenkin muistuttaa, että toistaiseksi tutkimustieto on hajanaista.

Yhdessä peräti 56 valtiota käsittäneessä kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin pitkään jatkuneiden oireiden yleisyyttä. 65 prosenttia 3762:sta kyselyyn vastanneesta potilaasta koki oireita yli kuuden kuukauden ajan. Kolme yleisintä oiretta olivat uupumus, rasituksen jälkeinen huonovointisuus ja ”aivosumu”.

Isossa-Britanniassa toteutetussa vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa puolestaan selvitettiin pitkäkestoisen infektion oireita 201:llä potilaalla 105–160 päivää akuutin vaiheen jälkeen. Poikkeavia löydöksiä havaittiin sydämessä 32 prosentilla, keuhkoissa 33 prosentilla, munuaisissa 12 prosentilla, maksassa 10 prosentilla, haimassa 17 prosentilla ja pernassa kuudella prosentilla potilaista.

– Nämä luvut ovat suuria, kun huomioidaan, että tutkimukset tehtiin keskimäärin neljän kuukauden kuluttua sairastumisesta. Potilaista 66 prosentilla oli muutoksia vähintään yhdessä tutkitussa elimessä, Parkkila kirjoittaa artikkelissa.

Artikkelin mukaan akuutissa vaiheessa enemmän oireilleille potilaille kehittyi herkemmin pitkäaikaisoireita, mutta niitä ilmeni myös monille alkujaan lieväoireisille tai jopa oireettomille.

Anatomian professori Seppo Parkkila on kerännyt tutkimustietoa pitkäkestoisesta covid-19-taudista.

Pitkäkestoisesta koronataudista ei ole vielä kertynyt tutkimustietoa Suomesta, jossa koronapotilaiden määrä on kansainvälisesti verrattuna pieni.

– Mutta kyllä pitkäaikaispotilaita Suomessakin on. Sosiaalisessa mediassa on pitkäaikaispotilaille omia ryhmiään, joissa on aika paljon jäseniä. Suurin osa pitkäaikaispotilaista kärsii oireistaan joissain määrin, mutta tulee niiden kanssa toimeen, Parkkila kertoo.

Sitä ei vielä tiedetä, mitkä tekijät saattavat altistaa pitkäkestoiselle koronataudille.

– On mahdollista, että toistaiseksi tuntemattomat geneettiset tekijät voisivat altistaa myös pitkäkestoiselle covid-19:lle. Näistä tekijöistä saadaan toivottavasti lisätietoa, kun pitkäkestoista tautia sairastaneiden genomitietoa analysoidaan, artikkelissa kirjoitetaan.

Spesifiä hoitoa pitkäkestoiselle koronataudille ei ole olemassa.

– Nykytiedon perusteella näitä potilaita tulee hoitaa kliinisten löydösten ja oireiden mukaisesti sekä tarjoamalla kokonaisvaltaista tukea. Riittävä lepo ja vähittäinen aktiivisuuden lisääminen edistävät paranemista, artikkelissa kirjoitetaan.

Parkkila muistuttaa koronan pitkäaikaispotilaiden kuormittavan terveydenhuoltoa jatkossakin, mikä tarkoittaa myös kansantaloudellisia seuraamuksia.

– Kun tiedetään, kuinka paljon akuutin infektion sairastaneita henkilöitä maailmassa on, niin pitkäaikaispotilaista muodostuu merkittävä potilasryhmä, Parkkila sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?