Viivakoodilla ulkomaille jo kesälomalla? Digitaalinen rokotetodistus saadaan Suomessa käyttöön ehkä jo ennen syksyä

Yhteistä EU-tasoista koronarokotustodistusta tai -passia ei ole suunnitteilla.

5.2.2021 14:14

Koronakriisin pitkittyessä maailmalla on herännyt toive niin kutsutun koronarokotepassin käyttöönotosta, jotta matkailua maiden välillä kyettäisiin jälleen avaamaan.

Moneen maahan voi IS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan syntyä käytäntö, että niihin matkaavalla pitää olla todistus rokotteen ottamisesta.

Suomessa on edellytykset saada digitaalinen koronarokotetodistus kansalaisten käyttöön jo ensi kesänä tai alkusyksystä, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmän johtaja Minna Saario.

– Varovaisin arvio valmistumiselle on aikaisintaan kesällä. Suunnittelu on vielä kesken ja yksityiskohdat varmistamatta, Saario kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvio on tällä hetkellä, että riskiryhmien ulkopuolisen aikuisväestön rokotukset koronavirusta vastaan voivat alkaa mahdollisesti toukokuussa.

Millainen rokotetodistus sitten olisi ja missä tilanteissa siitä olisi hyötyä?

Rokotetodistus rakentuisi Saarion mukaan Omakanta-palvelun varaan.

– Palveluun voitaisiin tuottaa ihmisille näkymä rokotteista. Todistus voisi toimia ihan sellaisenaan, tulosteena tai esimerkiksi viivakoodina tai QR-koodina, jota voisi näyttää kännykästä, Saario selventää.

Rokotetodistus rakentuisi Omakanta-palvelun varaan.

Olennainen kysymys, johon ei vielä ole vastausta on se, mihin rokotetodistuksesta sitten voisi tulevaisuudessa tarvita. Suomen hallituksen tekemää linjausta kansainvälisestä tai kansallisesta käytöstä ei vielä ole olemassa.

– Rajaylitys ja matkailu on se ensisijainen käyttötarve, mitä tässä mietitään. Mutta Suomen hallitus ei ole tästä mitään julkisesti sanonut, Saario muistuttaa.

Esimerkiksi Tanskan suunnittelee, että passilla rokotetut voisi päästä muita helpommin myös esimerkiksi ravintoloihin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin.

– Se on selkeästi tässä sitten toinen käyttötarve. Voisin kuvitella, että yksityiset toimijat ja työnantajat vaikkapa rakennusalalla voisivat sitä vaatia, Saario sanoo.

Myös Ruotsi suunnittelee digitaalista järjestelmää koronarokotetodistuksia varten ensi kesään mennessä. Maan hallitus on asettanut järjestelmän valmistumisen tavoiteaikatauluksi kesäkuun alun.

Saarion mukaan Suomessakin olisi ollut mahdollista koota pelkät koronarokotetiedot kansalliseen tietokantaan, mutta se olisi iso ponnistus ja vaatisi uusia säädöksiä.

– Sen sijaan on monesta syystä tehokkaampaa käyttää tässä Kanta-dataa ja Omakanta-palveluja. Siitä on hyötyä myös jatkossa muussakin kuin koronarokotteessa.

– Veikkaan, ettei se ole myöskään oleellisesti hitaampaa kuin täysin uuden ratkaisun rakentaminen, Saario sanoo.

EU-maat tekevät yhteistyötä koronarokotustodistuksen toteuttamisessa ja tavoitteena pidetään yhteentoimivuutta maailman terveysjärjestö WHO:n globaalin mallin kanssa.

– Meidän tietojemme mukaan tällä hetkellä ei kuitenkaan ole suunnitteilla yhteistä EU-tasoista koronarokotustodistusta tai -passia, vaan ratkaisuja pohditaan enemmän globaalista näkökulmasta.

– EU-tasolla on tarkoitus varmistaa, että kaikki maat kykenevät tuottamaan tarvittavan tietosisällön tavalla tai toisella, Saario kertoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Sari Vuorisen mukaan kaikissa EU-jäsenmaissa hankkeeseen ei olla suhtauduta yhtä varauksettomasti. Myös WHO on todennut, että rokoteperusteiset maahantulotodistukset asettaisivat ihmiset eriarvoiseen asemaan.

– ”Terveyspassi”, joka olisi matkustamisen edellytys, olisi syrjivää tilanteessa, jossa rokote ei vielä ole laajasti kaikkien saatavilla, Vuorinen sanoo.

Toistaiseksi on vielä epäselvää myös muun muassa se, voiko rokotuksen saanut edelleen levittää tartuntaa.

– On tärkeää saada lisää tutkimustuloksia rokotusten aikaansaamasta immuniteetista, jotta voidaan arvioida rokotustodistusten käytettävyyttä matkustamisen helpottamiseksi, Vuorinen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?