Miksi Suomi päätyi pelaamaan uhka­peliä Pfizerin rokotteen kanssa? Näin asian­tuntijat perustelevat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miksi Suomi päätyi pelaamaan uhka­peliä Pfizerin rokotteen kanssa? Näin asian­tuntijat perustelevat

Suomi pidensi Pfizerin rokotteen kahden pistoksen välin 84 vuorokauteen, vaikka suositeltu annosväli on 21 vuorokautta.

5.2. 12:08

THL suositteli keskiviikkona kaikille käytössä oleville koronavirusrokotteille 12 viikon annosväliä, vaikka esimerkiksi lääkeyhtiö Pfizer on todennut, että heidän rokotteellaan annosvälin tulisi olla vain 3 viikkoa.

Lisäksi Euroopan lääkevirasto EMA ilmoitti vain viikko sitten, 28. tammikuuta, että Pfizerin rokotteella toinen annos tulee antaa kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä. EMAn mukaan toista annosta ei pitäisi venyttää yli kuuden viikon (42 vuorokautta), koska luotettavaa tutkimusdataa rokotteen suojavaikutuksesta tätä pidemmällä annosvälillä ei ole.

EMA myös katsoo, että rokotusvälin kasvattaminen kuutta viikkoa pidemmäksi on vastoin myyntiluvan ehtoja.

Puuttuvasta tutkimusdatasta sekä Pfizerin ja EMAn suosituksista huolimatta kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar ja THL päätyivät suosittelemaan myös Pfizerin rokotteelle 12 viikon annosväliä.

Krar toteaa päätöksessään, että ”rokotuksin saavutettava suoja rokotetulle on tyypillisesti parempi, kun annosväliä pidennetään, sillä immunologinen vaste paranee laadullisesti ja määrällisesti”.

Pfizerin rokotteen osalta tästä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä. Luotettavaa dataa yli 42 vuorokautta kestävästä immuunivasteesta ensimmäisen annoksen jälkeen ei ole, koska tutkimusryhmissä yli 93 prosenttia vapaaehtoisista oli saanut toisen rokoteannoksen viimeistään 42. päivänä ensimmäisen jälkeen.

Pfizer ja Euroopan lääkevirasto EMA suosittelevat 21 vuorokauden annosväliä. Luotettavaa tutkimustietoa yli kuuden viikon rokotusvälistä ei ole, ja Pfizer ja EMA ovat todenneet, että rokotteen suojatehosta ei voi antaa takeita pidemmällä annosvälillä.­

Pfizerilla rokotetaan Suomessa pääosin yli 70-vuotias väestönosa.

Krar ja THL perustelivat 12 viikon annosväliä myös sillä, että koska rokotteita tulee Suomeen tällä hetkellä melko vähän, on tärkeää, että mahdollisimman moni saataisiin rokotettua ensimmäisen kerran mahdollisimman pikaisesti.

– Ensimmäisestä annoksesta tulee jo hyvä suoja, ja tällä tavalla saamme rokotettua kaksinkertaisen määrän ihmisiä, THL:n ylilääkäri ja Krarin sihteeri Hanna Nohynek sanoi.

Ei ole kuitenkaan olemassa luotettavaa tutkimusta, miten pitkään ensimmäisen rokoteannoksen suojateho säilyy ilman vahvisteannosta.

Nohynek kuitenkin katsoo, että matemaattisen mallinnoksen ja immunologisen arvion perusteella ensimmäisen annoksen suoja riittää 12 viikon päähänkin.

– Ensimmäinen annos on jo todella tehokas. Immunologisen arvion perusteella on melkoisen mahdotonta, että suojateho putoaisi niin paljon, että rokotteen vaikutus häviäisi, Nohynek sanoi.

Britannia siirtyi Pfizerin rokotteessa 12 viikon annosväliin vuodenvaihteessa. Ensimmäisiä tehotuloksia odotetaan jo parin viikon päästä, mutta kolmen kuukauden annosvälin vaikutuksista saadaan tietoa aikaisintaan huhtikuun alussa.­

Huomionarvoista kuitenkin on, että päätöksen perustelut Pfizerin rokotteen osalta pohjautuvat matemaattisesti laskettuihin mallinnoksiin, arvioihin ja todennäköisyyksiin, eivät kovaan tutkimusdataan ja -näyttöön. Koska sellaista ei ole.

– Saamme Britanniasta muutaman viikon kuluttua tehotutkimustietoa. Jos osoittautuu, että teho on jäänyt oletettua huonommaksi, meillä on aikaa muuttaa päätöksiä, Nohynek lisäsi.

Nohynek ja Krarin puheenjohtaja Ville Peltola korostavat, että tässä epidemiologisessa tilanteessa on toimittava ripeästi, sillä pelkona on muun muassa se, että Suomeen tulleet virusmuunnokset alkavat levitä väestön keskuudessa.

– Hitaasti etenevä ikäihmisten rokotusohjelma olisi ongelmallinen sekin ja toisi mukanaan huonoja tuloksia. Jos rokotteita olisi mielin määrin tarjolla, tällaiselle päätökselle ei olisi ollut tarvetta, Peltola sanoi.

Suomeen saadut niukat rokotemäärät olivat osaltaan annosvälin pidentämisen taustalla.­

Nohynek lisäsi vielä, että kansanterveystyössä päätöksissä pitää ottaa huomioon muutakin kuin lääkevalmistajan myyntilupa, esimerkiksi epidemiologinen tilanne. Pidempi annosväli auttaa uhkaavaksi luonnehditussa epidemiatilanteessa nostamaan nopeasti väestön rokotuskattavuutta ja estämään kuolemia sekä sairaalahoitoja, kun annokset riittävät aiempaa useammalle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?