Miten päätetään, montako korona­rokotetta sinun kotiseudullesi tulee? Näin Suomen rokotejakelu toimii - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miten päätetään, montako korona­rokotetta sinun kotiseudullesi tulee? Näin Suomen rokotejakelu toimii

Suomessa on viime aikoina keskusteltu siitä, pitäisikö koronarokotteita jakaa enemmän alueille, joissa tartuntoja on enemmän. Näin Suomessa päätetään siitä, minne koronarokotteet jaetaan.

5.2. 6:30

Missä järjestyksessä suomalaiset oikein pitäisi rokottaa? Miksi Etelä-Karjalaan lähetetään suhteessa saman verran rokotteita kuin Husin alueelle, vaikka Husin alueella koronaa on huomattavasti enemmän?

Suomen rokotusjärjestys on viime aikoina herättänyt kiivasta keskustelua siitä, miten se olisi järkevintä hoitaa. Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen kritisoi Ilta-Sanomien haastattelussa tammikuun lopulla Suomen rokotusohjelmaa epäeettiseksi.

– Riskikkäimmät rokotetaan hitaimmin. Riskittömillä alueilla rokotetaan jo seitsemänkymppisiä. Aluepolitiikka jyräsi terveyspolitiikan.

Hän totesi, että osalla alueista koronaa on vähän ja osalla alueista paljon, mutta silti kaikki saavat suhteessa rokotteita saman verran.

– Ja tarkoitushan oli vähentää kuolemia, Tuominen ihmetteli haastattelussa.

Toisaalta voidaan kysyä, olisiko reilua, että maakunnassa, jossa tartunnat on saatu pidettyä hyvin kurissa, jouduttaisiin odottamaan rokotteita muita pidempään. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Paloneva pitää nykyistä systeemiä hyvänä.

– Pihtiputaan mummon elämä on ihan yhtä arvokas kuin Töölönkin mummon, hän toteaa.

– En näe minkäänlaisia perusteita sille, että rokotteita jaettaisiin alueille erilainen määrä sen perusteella, mikä epidemiologinen tilanne on. Vaihtelua tapahtuu nopeasti – ainoastaan Uusimaa on pysynyt tukevasti korkean ilmaantuvuuden alueena. Kun niukkuutta jaetaan, tasapuolisuus on nähdäkseni hyvä asia.

Tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo totesi tammikuun lopulla myös, ettei Suomen rokotusohjelmaa ole suunniteltu epidemian hallinnan näkökulmasta. Hän arvioi, että jos näin olisi, ensimmäisenä rokotettaisiin ne, jotka ovat potentiaalisimpia levittämään tautia, kuten paljon matkustavat. Ikäihmisillä sen sijaan kontakteja on suhteellisen vähän.

– Minusta tuntuu, että tapa, jolla rokotteita nyt jaetaan, on suoraviivainen ja helppo hyväksyä, hän sanoi.

Kun Suomeen saapuu vaikkapa 30 000 koronarokotteen erä, miten päätetään siitä, montako annosta siitä lähtee Vantaalle ja montako Pihtiputaalle?

Laskutoimitus ei ole aivan yksinkertainen. THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander kertoo, että tietyt seikat ohjaavat sitä, minne päin Suomea rokotteita lähetetään ja kuinka paljon.

– Kun ensimmäiset rokotesatsit tulivat Suomeen, jakelun perusteena käytettiin terveydenhuollon ammattilaisten sijoittumista kunta-alueille, joihin sairaala-apteekit toimittavat rokotteita.

Suomessa on 25 sairaala-apteekkia, joihin THL lähettää BioNTech-Pfizerin ja Modernan rokotteita. Sairaala-apteekki voi palvella yksittäistä kuntaa tai koko sairaanhoitopiiriä. Esimerkiksi Turulla on oma sairaala-apteekki ja muulla Varsinais-Suomella omansa, Tyks sairaala-apteekki. Jos THL lähettää Turkuun kaksi rokotepakettia ja Varsinais-Suomeen kolme, se laskee, että alueelle on mennyt yhteensä viisi pakettia.

– Viikosta 5 eteenpäin ohjaavaksi tekijäksi on tullut lisäksi 70 vuotta täyttäneiden määrä sairaala-apteekkien palvelualueilla, Relander jatkaa.

Nyt siis rokotteita jaetaan kahdella perusteella: sillä, paljonko terveydenhuollon ammattilaisia alueella on ja paljonko ikääntyneitä alueella on.

– Sitten, kun mennään tulevaisuuteen, ohjaavaa tekijää rikastetaan vielä yli 18 vuotta täyttäneillä, eli puhutaan koko väestöstä.

THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander.­

Jakoperustetta seurataan niin, että jokaiselle alueelle tulee suhteessa sama määrä rokotetta. Jos esimerkiksi Helsinkiin laittaa yhden paketin rokotetta, sillä saa rokotettua vain hyvin pienen osan ikäihmisistä, kun taas saman kokoisella paketilla rokotetaan puolet pienen kunnan ikäihmisistä.

– Laskemme suhteellista prosenttiosuutta koko ajan, jotta yhdenvertaisuuden periaate toteutuu kaikilla alueilla.

Rokotejakelun laskentatapa saattaa selittää myös osaltaan sitä, miksi esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on rokotettu vain 1,9 prosenttia koko väestöstä samalla, kun Lapissa rokotettuja on jo 6,7 prosenttia.

– Väestörakenne saattaa poiketa eri kunnilla toisistaan hyvinkin paljon. Etelä-Pohjanmaan lakeudet ovat tunnettuja suurista lapsiperheistään, ja kun nyt rokotetaan terveydenhuollon ammattilaisia ja ikäihmisiä, niin ehkä tämä voi olla selittävänä tekijänä sille, miksi prosentuaaliset osuudet näyttävät niin pieniltä, Relander sanoo.

Toisaalta alueiden eroihin vaikuttaa sekin, että logistisista syistä tammikuun puolivälissä Lappiin lähetettiin Modernan rokotteen ensimmäinen, 4 800 annoksen erä. Myöhemmissä rokotelähetyksissä tämä tasataan.

Kun THL:n lähettämä rokotepaketti saapuu sairaala-apteekkiin, rokotteet jaetaan edelleen kunnille. Juha Paloneva kertoo, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirille on rokotteita tullut viikoittain noin 1 000–3 500. Se, miten monta rokotetta tästä määrästä lähtee mihinkin alueen kuntaan, on yksinkertainen prosentti­laskutoimitus.

– Teen itse jakotaulukot ja olen todennut, että yksinkertainen ja selkeän tasapuolinen ratkaisu on se, että rokotteet on jaettu kuntiin ja kuntayhtymiin niiden väestöosuuden perusteella.

Jokaiseen kuntaan tai kuntayhtymään lähtee siis sairaanhoitopiiriltä väki­määrään nähden sama määrä rokotteita. Sama systeemi on tällä hetkellä käytössä useissa muissakin sairaanhoitopiireissä, esimerkiksi Länsi-Pohjassa.

Kaikkialla jakoperuste ei kuitenkaan ole sama. Lapin sairaanhoitopiirissä kerättiin kunnilta tiedot akuuttien hengitystie­infektiopotilaiden, korona­potilaiden ja näitä hoitavien henkilöiden määrästä sekä ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden ja henkilökunnan määrästä. Rokotteet jaettiin kuntien ilmoituksen mukaan.

– Sen jälkeen siirryttiin rokottamaan yli 80-vuotiaat sekä kotihoidon asukkaat ja henkilökunta. Nämä rokotteet jaettiin ikäperusteisesti eli kuinka paljon heitä on kunnissa, Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Markku Broas kertoo.

Yli 80-vuotiaista on rokotettu Lapissa noin 60 prosenttia. Joissain kunnissa ensimmäisen rokotuksen on saanut jo jokainen tuohon ikäryhmään kuuluva.

Broaksen mukaan rokotteet jaetaan kuntiin asukasluvun mukaan sitten, kun nuorempia ikäryhmiä aletaan rokottaa.

Paloneva kertoo, että myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on keskusteltu siitä, pitäisikö rokotteita jakaa joihinkin kuntiin enemmän sen mukaan, että niissä vanhusväestön osuus on suurempi.

– Ainakaan tässä vaiheessa siihen ei ole ollut mahdollisuutta.

– Mutta jos jossain kunnassa käy niin, että kaikki iäkkäimmät on saatu rokotettua ja jossain toisessa kunnassa rokotukset olisivat vielä kovasti vaiheessa, niin ehkä tietynlaista tasapainotusta voitaisiin miettiä, kun tiedetään, että ikä on niin korkea riski vakavalle koronasairaudelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?