Pääkirjoitus: Demokratian perusta on luottamus - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Demokratian perusta on luottamus

Demokratia on maailman toimivin yhteiskunnallinen järjestelmä. Siksi Ilta-Sanomat teki koulujen Uutisten viikolle Demokratia-liitteen, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti kirjoittaa.

Trumpin vaalivilppipuheiden lietsoma hyökkäys Yhdysvaltain kongressiin todistaa, että toimivaakin demokratiaa voi yrittää horjuttaa sen perustaan kohdistuvilla valheellisilla väitteillä.

2.2. 6:35

1.–5.2. kouluissa vietetään Uutisten viikkoa. IS käsittelee Uutisten viikolla useissa artikkeleissa sitä, miksi demokratia on hieno asia.

Demokratian toteutuminen ei aina näytä päällepäin kovin jännittävältä. Kuntien valtuustosaleissa, eduskunnassa ja lukemattomissa virkahuoneissa pakerretaan pitkään ja hartaasti, syntyy lakiehdotuksia, lausuntoja, päätöksiä. Muutaman vuoden välein kansalainen saa äänestää koruttomassa puukopissa mieleistään ehdokasta päättämään maan tai kuten nyt huhtikuussa, kunnan asioista.

Eleettömyyden alla piilee kuitenkin maailman toimivin yhteiskunnallinen järjestelmä, ylivertainen kaikkine vikoineenkin. Siksi me Ilta-Sanomissa teimme koulujen Uutisten viikolle ilmaiseksi verkossa tarjolla olevan liitteen juuri demokratiasta. Kerromme sen synnystä, käytännön toiminnasta, siihen kohdistuvista uhista ja nuorista, jotka haluavat asettua ehdolle tulevissa kunnallisvaaleissa.

Kun demokratia hyrrää yskimättä, sitä tuskin huomaa. Suomen kaltaisessa vakaassa maassa demokratia voi tuntua itsestään selvältä. Siksi voi jäädä huomaamatta, miten herkkä ja hienovireinen kone se onkaan.

Kuten presidentti Donald Trumpin vaalivilppipuheiden lietsoma hyökkäys Yhdysvaltain kongressiin todistaa, toimivaakin demokratiaa voi yrittää horjuttaa sen perustaan kohdistuvilla valheellisilla väitteillä. Jotta demokratia toimii, ihmisten on uskottava siihen itseensä: oikeusvaltioon, vapaisiin vaaleihin ja yksilöiden yhtäläisiin oikeuksiin – myös silloin, kun asiat menevät toisin kuin itse haluaisi.

 Verivihollisen kanssa ei tehdä kompromisseja.

Demokratian ytimessä on kanssaihmisten kunnioitus, vaikka oltaisiin rajustikin vastakkaista mieltä. Siksi verkossa vellovat äärinäkemykset, vihapuhe ja helposti törkeyksiin sortuva keskustelukulttuuri ovat myrkkyä demokratialle. Yhteiskunnassa erimieliset ihmiset voivat päättää yhteisten asioiden hoidosta vain, jos järkevä keskusteluyhteys säilyy. Väittely, vänkäys ja ankarakin kritiikki ovat olennainen osa demokratiaa, mutta veriviholliseksi mielletyn kanssa ei kompromisseja tehdä.

Erittäin huolestuttavaa on, että törkyvyöryn arvellaan myös jo vaikuttavan ihmisten halukkuuteen lähteä ehdolle (HS 31.1.2021).

Keskinäisen kunnioituksen lisäksi on oltava yhteinen käsitys siitä, mikä on totta. Huhupuheet, tieteestä irtautunut huuhaa ja suoranaiset salaliittoteoriat ovat verkon peruskuonaa, mutta kaikki eivät enää osaa erottaa hölynpölyä faktasta. Siksi eettinen, riippumaton journalismi on demokratian edellytys. Ihmisten on voitava rakentaa maailmankuvansa journalistisen median tarjoaman faktatiedon varaan.

Erimieliset voivat vielä päästä yhteisymmärrykseen, mutta jos faktat eivät ole yhteiset, demokraattinen päätöksenteko päätyy nopeasti umpikujaan. Oma vastuunsa on myös medialla, maailmasta on kerrottava monipuolisesti, ymmärrettävästi ja uusia näkökulmia avaten.

Yhteisten asioiden hoito voi näyttää arkiselta ja politiikka hetkittäin repivän raadolliselta, mutta toimivan yhteiskunnan puolustaminen on yhteinen velvollisuutemme. Se ei ole helppoa, mutta ei toivotontakaan. Demokratiaan kohdistuu vakavia uhkia, mutta se on selvinnyt jo monesta kriisistä.

Demokratian perusta on keskinäinen luottamus: pyrkimys ymmärtää vastapuolta, halu etsiä yhteisiä ratkaisuja ja ennen kaikkea usko siihen, että myös muut tekevät samoin. Välillä epäluulo toisten motiiveja kohtaan on niin vahvaa, että se itsessään murentaa demokratiaa sisältäpäin. Ja kuitenkin isolla osalla poliitikkoja on varmasti vilpitön halu muuttaa asioita parempaan.

Tätä todistavat Demokratia-liitteeseemme haastatellut nuoret poliitikotkin. Aatemaailmat eroavat toisistaan, mutta kaikki haluavat rakentaa yhteiskuntaa, jossa on hyvä olla.

Kaikkein eniten demokratia tarvitsee ihmisiä, jotka ovat valmiita lähtemään hoitamaan yhteisiä asioita sekä vaaleissa tahtonsa ilmaisevia äänestäjiä.

Aseet kamppailuun demokratian puolesta ovat kaikkien meidän käsissä, tarvitaan enemmän luottamusta, vähemmän vihaa ja epäluuloa. Käytetään niitä: vapaa demokratia on arvokkainta, mitä me maana olemme saavuttaneet.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?