Pitäisikö Suomen rokottaa ensimmäisenä alueilla, joissa korona leviää eniten? Asiantuntija kertoo, miksei se välttämättä ole järkevää - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pitäisikö Suomen rokottaa ensimmäisenä alueilla, joissa korona leviää eniten? Asiantuntija kertoo, miksei se välttämättä ole järkevää

”Lähdetään esimerkiksi rokottamaan ihmisiä, jotka ovat Viron laivalla.”

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

30.1. 13:36

Koronarokotteiden käyttäminen epidemian leviämisen estämiseksi nostaa tautiekologian tutkijatohtorin Tuomas Aivelon mieleen monenlaisia kysymyksiä.

– Suomessa tapauksia on suhteellisen vähän ja on vaikea määritellä, mikä on se paikka, missä koronaa leviää eniten.

Koronarokotteiden keskittämistä alueille, jossa koronaa on eniten, ehdotti Ilta-Sanomissa Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen. Tuomisen mielestä suomalaisten rokottamisessa aluepolitiikkaa jyrää terveyspolitiikan.

Aivelo muistuttaa, että tartunnat leviävät epätasaisesti eri ihmisryhmissä.

– Kannattaisiko silloin esimerkiksi työmatkaajat rokottaa ennen kuin muut, koska he matkustavat rajojen yli.

Aivelo lisää, että koronaa on levinnyt paljon esimerkiksi Helsingissä maahanmuuttajayhteisöihin.

– Pitäisikö maahanmuuttajille antaa rokotuksia enemmän.

Yksi kohderyhmä olisivat ihmiset, jotka eivät pysty tekemään etätöitä.

– Olisiko järkevämpää rokottaa heidät kuin ne, jotka pystyvät tekemään etätöitä ja välttämään ihmiskontakteja.

Ebolan torjunnan yhteydessä puhutaan rengasrokotusstrategiasta, Aivelo vertaa.

Kun jostain löytyy tapauksia, koko lähipiiri rokotetaan mahdollisimman nopeasti ja yritetään samalla pysäyttää tartuntaketjut.

– Ongelma on vain se, että ebola leviää astetta hitaammin kuin korona. Lisäksi jos koronarokotteessa vaikutuksen saaminen kestää kymmenen päivää, se ehtii siinä ajassa aika nopeasti leviämään ympäriinsä.

Selkeä ja reilu linja

Suomen valitsema linja rokottaa ensin iäkkäät ja riskiryhmäläiset ja lähteä sitten tuomaan rokotteita nuoremmille, on Aivelon mielestä selkeä.

Suomen malli vähentää kuolleisuutta ja vakavampia tautimuotoja.

Aivelo lisää, että rokotusohjelmaa ei ole suunniteltu epidemian hallinnan näkökulmasta. Iäkkäämmillä ihmisillä on suhteellisen vähän kontakteja.

– En tiedä, onko järkevää käyttää rokotteita epidemian leviämisen näkökulmasta, kun on kyseessä näin nopeasti leviävä tauti.

Jos koronarokotteita haluttaisiin käyttää epidemian leviämisen estämiseen, loogista olisi Aivelon mielestä käyttää rokotteita niihin, jotka matkustavat paljon.

He ovat potentiaalisempia levittämään tautia.

– Lähdetään esimerkiksi rokottamaan ihmisiä, jotka ovat Viron laivalla.

Mitä jos rokotettaisiin Jyväskylä?

Aivelo ottaa esimerkiksi Jyväskylän, jossa korona on ryöpsähtänyt.

Alueella on nyt tartuntatapauksia ja ihmiset ovat oireisia. Tartunnat ovat tapahtuneet yli viikko sitten.

– Jos nyt herättäisiin siihen, että nyt paljon rokotteita Jyväskylään, kestäisi muutamia päiviä ennen kuin niitä saadaan sinne. Ja sitten kestää kymmenen päivää ennen kuin ihmisillä on rokotteen antama suoja.

Koronavirus on ehtinyt leviämään jo kuukauden ennen kuin rokotukset alkavat vaikuttaa.

Rokottamisessa voi Aivelon mielestä miettiä myös kannusteita.

Jos jossain maakunnassa on pidetty tartuntataudit hyvin kurissa, onko oikea ja reilu ratkaisu, ettei maakunta saa heti rokotteita.

– Minusta tuntuu, että tapa, jolla rokotteita nyt jaetaan, on suoraviivainen ja helppo hyväksyä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?