Elo vertaa Jussi Halla-ahoa Trumpiin – uusi kirja paljastaa, mitä tapahtui kulissien takana, kun perussuomalaiset hajosi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Elo vertaa Jussi Halla-ahoa Trumpiin – uusi kirja paljastaa, mitä tapahtui kulissien takana, kun perussuomalaiset hajosi

Simon Elo seurasi perussuomalaisten hajoamista aitiopaikalta ja teki päiväkirjamuistiinpanoja. Kirjan lähteenä on käytetty myös Ilta-Sanomien laajaa artikkelia perussuomalaisten hajaannuksesta.

Simon Elosta tuli sinisten eduskuntaryhmän (aluksi Uusi vaihtoehto) ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt puheenjohtaja 13. kesäkuuta 2017, kun 20 kansanedustajaa jätti perussuomalaiset Jussi Halla-ahon valinnan jälkeen.­

30.1. 7:01

Simon Elo ei ehtinyt olla kuin yhden kauden kansanedustaja, mutta kausi oli hänelle täyttä turbulenssia ja Suomen politiikassakin historiallinen.

Espoolainen Elo nousi eduskuntaan 2015 perussuomalaisten listoilta ja seurasi sisäpiiristä puolueen riitaista hajoamista, kun Jussi Halla-aho voitti Sampo Terhon puheenjohtajakisassa Jyväskylässä kesäkuussa 2017 ja Timo Soini jäi ja jätettiin syrjään.

Muutamassa päivässä perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistö ja 20 edustajaa siirtyi omaksi Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmäkseen, jonka ensimmäiseksi ja ainoaksi jääneeksi puheenjohtajaksi valittiin juuri Elo. Myöhemmin nimeksi valittiin Sininen tulevaisuus.

Jussi Halla-aho voitti Sampo Terhon perussuomalaisten puheenjohtajakisassa Jyväskylässä 10. kesäkuuta 2017. Kolme päivää valinnan jälkeen puolue repesi.­

Häävisti ei käynyt. Siniset ei saanut viime vaaleissa yhtään kansanedustajaa, ja Elokin tippui eduskunnasta. Nyttemmin Elo on exoduksessaan löytänyt poliittisen kodin kokoomuksesta. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset on puolestaan gallupykkönen ennen huhtikuun kuntavaaleja.

Puoluehajaannus jätti todella rumat jäljet. Niitä Elo tilittää piakkoin ilmestyvässä, toimittaja Juha-Pekka Tikan kanssa tekemässään kirjassa Simon Elo – poliittiset mustelmani (Minerva).

Elo seurasi tapahtumia aitiopaikalta ja teki päiväkirjamuistiinpanoja, jotka ovat yksi kirjan lähdepohjista. Lähteenä on käytetty myös Ilta-Sanomien laajaa juttua perussuomalaisten hajaannuksesta (IS 18.11. 2017).

Kirjan antisankari on Jussi Halla-aho, jonka menettelytavoissa Elo näkee yhtymäkohtia Donald Trumpiin. Elon mukaan perussuomalaisissa ei ole silti kyse vain yhdestä ihmisestä, vaan kyseessä on pitkän kehityksen tulos.

– Halla-aho on taitava sanankäyttäjä, joka nosti kirjoituksillaan vuosia sitten tarpeellista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, mutta on sortunut läheiseen yhteistyöhön äärioikeistolaisten liikkeiden kanssa. Halla-aho ei ole johtaja, joka johtaa haluamaansa suuntaan, vaan keulakuva, joka on tarvittu sisulaisen perussuomalaisuuden kurkiauraksi, Elo tykittää.

– Haluan esittää todisteita perussuomalaisten nuorisojärjestön ja samalla puolueen radikalisoitumisesta, jotta ymmärretään, kuinka vaarallinen ilmiö nuorison radikalisoituminen on, Elo toteaa kirjassaan.

 Jussi Halla-ahon tavoitteena oli saada valloitettua koko puoluejohto omille kannattajilleen. Kauna houkutti kompromissia enemmän.

Puoluehajaannuksen merkit näkyivät jo maaliskuussa 2017, kun yhdeksän kansanedustajaa vaati maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia osana sote-uudistuksen etenemistä.

Asiaa koskevan tiedotteen allekirjoittivat Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto, Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio.

Puoluehajaannuksen merkit näkyivät jo maaliskuussa 2017. Näin Jussi Halla-aho ja Jussi Niinistö poseerasivat kunnallisvaali-iltana 9. huhtikuuta 2017.­

– Yhdeksikkö ei ollut osoittanut minkäänlaista kiinnostusta vaikuttaa sote-uudistukseen ennen kuin sen pystyi valjastamaan maahanmuuttopolitiikan keppihevoseksi.

Halla-aholaiset valtasivat Jyväskylän puoluekokouksessa lopulta kaikki johtopaikat.

– Jyväskylän puoluekokouksessa oli paikalla paljon sellaisia ihmisiä, joita en ollut tavannut koskaan aiemmin puolueen toiminnassa.

– Tuntumani mukaan aktiiviväestä enemmistö kannatti Terhoa, mutta tästä uudesta väestä selvä enemmistö Halla-ahoa.

Valintansa jälkeen Halla-aho suositteli varapuheenjohtajaksi Laura Huhtasaarta.

– Suositus osoitti, että Jussi Halla-ahon tavoitteena oli saada valloitettua koko puoluejohto omille kannattajilleen. Kauna houkutti kompromissia enemmän. Se oli poliittisesti lyhytnäköistä toimintaa, mutta sopii kuvaan radikaalista yhden asian liikkeestä: jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan.

 Tunnelma oli kuin ruumiinvalvojaisissa.

– Lauantaina 10. kesäkuuta 2017 puoluekokouksen iltajuhlassa aisti kiristyneen tunnelman. Väistyvä puheenjohtaja Timo Soini sai Matti Putkoselta ja Jussi Halla-aholta vain väkinäiset kiitokset. Kaikki näkivät, että kolmikko ei olisi suin surminkaan halunnut olla samalla lavalla. Puoluekokouksen iltajuhlan tunnelma oli kuin ruumiinvalvojaisissa.

Puoluekokouksen jälkeen tapahtui nopeasti paljon. 20 kansanedustajan joukko jätti perussuomalaiset ja perusti 13.6. 2017 salassa pidetyssä operaatiossa oman eduskuntaryhmänsä, joka jatkoi Juha Sipilän (kesk) hallituksessa.

Laura Huhtasaari, Juho Eerola ja Teuvo Hakkarainen perussuomalaisten puoluetoimistolla 13. kesäkuuta 2017.­

Elon mukaan myös Halla-aho olisi halunnut Sipilän hallitukseen Kesärannan tapaamisessa heti puoluekokouksen jälkeen kesäkuussa 2017.

– Jussi Halla-aho oli valmis hyväksymään Sipilän hallitusohjelman sellaisenaan, mutta painotti, että se piti toteuttaa kokonaisuudessaan. Sillä hän tarkoitti tietysti maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisia linjauksia. Myöhemmin Halla-ahon johtamat perussuomalaiset arvostelivat eduskunnassa ankarasti hallitusohjelmaa, jonka olivat itse valmiita hyväksymään kesällä 2017 piiruakaan ohjelmasta muuttamatta.

Jussi Halla-ahon puheenjohtajakampanjansa aikana maahanmuuttajista esittämät näkemykset estivät Elon mukaan perussuomalaisten pääsyn / jatkon hallituksessa.

– Olisi täytynyt olla poliittinen puusilmä, jos ei tämän kaiken jälkeen ymmärtänyt, miksi Juha Sipilän hallitus ei voinut jatkaa entisellä pohjalla.

– Hallituspohjan vaihtumiseen ei tarvittu salaliittoja. Arvoristiriita, toimintatapaerot ja linjaerot puhuivat puolestaan yhteistyökyvyttömyydestä perussuomalaisten lähtiessä hallituksesta. Näin Jussi Halla-ahon ja Laura Huhtasaaren omat linjaukset veivät heidät tietoisesti oppositioon.

Jatkossa puolue Elon mukaan puhdistettiin.

– Halla-aho ja hänen hengenheimolaisensa suorastaan savustivat ihmisiä ulos. Linja oli, että joko olet meidän puolellamme kyseenalaistamatta mitään – tai olet meitä vastaan.

Elo kirjoittaa, miten muutamat kansanedustajat hoipertelivat päätöksissään pysyäkö perussuomalaisissa vai mennäkö uuteen ryhmään.

Kirja paljastaa myös nykyään eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa johtavan Mika Niikon halut ministeriksi. Hän esitti itse itseään ministeriksi, kun hallitusta paikattiin Jari Lindströmin kaksinkertaisen ministerisalkun (työ- ja oikeusministeri) aiheuttaman uupumuksen jälkeen keväällä 2017.

Persujen lisäpaikka meni Sampo Terholle, josta tuli Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri ja sinisten puheenjohtaja.

Yksi hoipertelija oli Kike Elomaa, joka oli tovin jopa sinisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ennen kuin palasi perussuomalaisiin.

– Mieleeni jäi erityisesti, kuinka iloinen Kike Elomaa oli soittaessani uuden eduskuntaryhmän perustamisesta, Elo toteaa.

Elon mukaan yksi koko puolueen vallankeikauksen taustahahmoista on jäänyt liian vähälle huomiolle. Hän on ”työmiehen” tittelillä kulkeva Matti Putkonen, joka sai Halla-ahon valinnan jälkeen jatkoajan tehtävissään.

– Puoluekokouksen jälkeen olen kuullut useammasta lähteestä, että Matti Putkonen oli yksi johtavista henkilöistä koko uuden puoluejohdon valinnan takana.

Korjaus 30.1.2021 klo 10.10: Kirjan nimi muutettu oikeaan muotoon

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?