Tuoreesta tutkimuksesta löytyi selitys sille, miksi ihmiset lipsuvat koronasuositusten noudattamisesta – rajoituksia voidaan joutua vielä kiristämään - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tuoreesta tutkimuksesta löytyi selitys sille, miksi ihmiset lipsuvat korona­suositusten noudattamisesta – rajoituksia voidaan joutua vielä kiristämään

Tutkijan mukaan massarokotusten alkaessa saatetaan tarvita entistä tiukempia rajoituksia. Vapaaehtoisuuteen perustuvat suositukset eivät enää toimi kuten aikaisemmin.

Iäkkäille annettiin koronarokotuksia Tapiolassa torstaina.

28.1. 23:23

Koronapandemiaan liittyvä rokotetietämys vähentää ihmisten halua noudattaa vallitsevia terveyssuosituksia, paljastaa tuore yliopistotutkimus, jonka tekemiseen osallistuttiin myös Suomessa.

Tutkimukseen osallistui ryhmä ihmisiä, joista osalle annettiin tietoja koronarokotteiden tehosta ja saatavuudesta, ja osalle ei. Sen jälkeen koehenkilöt vastasivat kysymyksiin siitä, kuinka tarkasti he aikovat noudattaa suosituksia jatkossa.

Tulos oli selvä: henkilöt, joille kerrottiin rokotteista, eivät aikoneet seurata suosituksia yhtä tunnollisesti kuin he, joille tietoja rokotteista ei annettu.

Koehenkilöille esitetyt kysymykset koskivat muun muassa käsihygieniaa, matkustamista ja sosiaalisia kontakteja.

Tutkimusta varten haastateltiin reilut 1 600 ruotsalaista joulukuussa 2020. Tutkimuksessa oli mukana yliopistoja Ruotsista, Tanskasta, Sveitsistä ja Suomesta. Suomesta tutkimukseen osallistui kauppakorkeakoulu Hanken Svenska handelshögskolan.

Tutkimusryhmälle ei ole täysin selvää, mikä rokotetietämyksessä ajaa ihmiset varomattomuuteen, mutta tutkijoilla on siihen muutama teoria.

– Ihmiset, jotka saavat tietoa rokotteista, saattavat herkästi ajatella, että elämä on pian palaamassa normaaliksi. Heistä tulee siis optimistisempia, ja aiempien tutkimusten mukaan optimismi voi ajaa huolettomuuteen ja varomattomuuteen, sanoo tutkimuksessa mukana ollut taloustieteen professori Erik Wengström.

Toinen teoria liittyy ihmisen kärsimättömyyteen ja siihen, että mitta alkaa olla yksinkertaisesti täynnä.

– Kun pandemian loppu vaikuttaa häämöttävän, normaaliin elämään palaaminen voi tuntua yhä vain tärkeämmältä. Ja kun joku kaipaamamme asia saa lisää merkitystä, ihmisistä tulee herkästi kärsimättömiä, Wengström jatkaa.

Tutkimuksen mukaan huomion siirtyminen rokotteisiin voi pahimmassa tapauksessa johtaa terveyssuositusten huonompaan noudattamiseen ja viruksen leviämisen pahenemiseen. Wengström uskoo, että mitä lähempänä pandemian loppu häämöttää, sitä heikommin vapaaehtoisuuteen perustuvat suositukset toimivat.

– Voi olla, että massarokotusten alkaessa tarvitaan samalla vahvempia rajoitustoimia, jotta tartuntojen leviämistä pystytään hillitsemään.

Toki rokotetietämyksellä on myös positiivisia vaikutuksia. Siinä missä moni alkaa herkemmin lipsumaan, joku saattaa saada poikkeustilan loppukiristä lisävirtaa viimeiseen rutistukseen.

– Toinen rokotetietämyksen merkittävä hyöty on toki se, että mitä enemmän ihmiset tietävät rokotteista, sitä herkemmin he myös haluavat sen itse ottaa.

Wengström haluaa muistuttaa, ettei pandemia todennäköisesti hidastu ennen kuin verrattain suuri määrä väestöstä on rokotettu, eikä se tule tapahtumaan Suomessa ihan pian.

– Esimerkiksi Israelissa yli 30 prosenttia on saanut ensimmäisen rokotteen, mutta siellä silti kamppaillaan suuria tartuntamääriä ja koronakuolemia vastaan. Suomessa vain kolme prosenttia väestöstä on saanut rokotteen, joten siinä menee valitettavasti vielä pitkään, ennen kuin rokote auttaa täällä merkittävästi hidastamaan taudin leviämistä.

Professori haluaa kannustaa suomalaisia jaksamaan vielä jonkin aikaa.

– Vielä ei yksinkertaisesti ole aika luopua suojautumisesta, vaikka rokotukset on aloitettu ja kaipaamme normaalia elämää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?