Hyökkäys Capitolille oli Yhdysvaltain nykyhistoriassa poikkeuksellinen – demokratiaa vastaan on kuitenkin isketty läpi vuosisatojen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Hyökkäys Capitolille oli Yhdysvaltain nykyhistoriassa poikkeuksellinen – demokratiaa vastaan on kuitenkin isketty läpi vuosisatojen

Caesar, Cromwell, Hitler, Lapuan liike... Demokratiaa vastaan on hyökätty eri vuosisadoilla ja eri puolilla maailmaa.

3.2. 8:01

1.–5.2. kouluissa vietetään Uutisten viikkoa. IS käsittelee Uutisten viikolla useissa artikkeleissa sitä, miksi demokratia on hieno asia.

Hyökkäykset demokratiaa vastaan alkoivat jo, kun demokratia oli lastenkengissä.

Caesar marssii Roomaan, 49 ekr

Rooma ei ollut nykyaikaisessa mielessä demokratia, mutta sen tärkeät viranhaltijat valittiin lyhyiksi kausiksi äänestyksellä.

Kaupunkivaltiossa tämä toimi, mutta kun Rooman valta ulottui koko Italiaan ja jo muuallekin Välimerellä, hankaluuksia tuli.

Järjestelmää koeteltiin aiemminkin, mutta se luhistui vuonna 49 ekr.

Julius Caesar, Rooman tasavallan tuhoaja.

Sotapäällikkö Julius Caesar marssi Roomaan ja kaappasi vallan. Seuranneen sisällissodan Caesar voitti, mutta tasavallan kannattajat murhasivat hänet.

Seurasi uusia sisällissotia, ja lopulta valtaan nousi Caesarin suojatti Augustus. Augustus säilytti muodollisesti tasavallan instituutioita, mutta keskitti kaikki tärkeät virat itselleen pysyvästi. Hänestä tuli ensimmäinen keisari.

Augustuksen suvun jälkeen keisarit vaihtuivat nopeasti. Usein kilpailevat kenraalit taistelivat asemasta. Sisällissodat johtivat valtakunnan läntisen osan romahdukseen. Itä-Rooman viimeinen keisari kaatui taistelussa vasta 1500 vuotta Augustuksen päivien jälkeen.

Oliver Cromwell mestautti Englannin kuninkaan ja otti itse vallan.

Cromwell iskee, 1648

Euroopan kuninkailla ei ollut täysin vapaita käsiä erityisesti verotusta koskevissa asioissa. Monissa maissa piti kutsua koolle parlamentti, jos rahaa tarvittiin äkkiä. Englannin kuningas Kaarle I kutsui vuonna 1640 parlamentin koolle saadakseen rahaa sotaan. Parlamentti ja kuningas ajautuivat kuitenkin riitaan, joka vuonna 1642 johti sisällissotaan.

Kuningas hävisi sen, mutta voittajat riitelivät keskenään. Vuonna 1648 sotapäällikkö Oliver Cromwellia kannattavat sotilaat marssivat parlamenttiin, josta suuri osa edustajista häädettiin. Seuraavana vuonna kuningas teloitettiin.

Cromwell hallitsi lordiprotektorina. Hän oli jyrkkä protestantti, joka halusi hävittää kaikki merkit katolilaisuudesta. Cromwellin kuoleman jälkeen kuninkaat palasivat pian valtaan, mutta taistelu vallasta jatkui.

Napoleon III halusi toistaa setänsä uroteot.

Uusi Napoleon, 1851

Ranskan kuningas Ludvig Filip menetti valtansa vuonna 1848, kun kansa nousi häntä vastaan. ”Porvarikuningas” oli noussut valtaan samalla tavalla 18 vuotta aiemmin, kun kansa oli kaatanut hänen edeltäjänsä.

Nyt kuninkaat eivät enää palaisi, mutta siihen loppui yksimielisyys. Silloin ilmaantui Louis Napoleon, Napoleon Bonaparten veljenpoika. Aika oli kullannut hänen setänsä diktatuurin ja keisariuden muiston.

Louis Napoleon valittiin tasavallan presidentiksi saman tien. Vuonna 1851 se ei enää riittänyt, vaan hän kaappasi vallan ja otti keisarin tittelin. Louis Napoleonista tuli Napoleon III, sillä hän halusi kunnioittaa setänsä nuorena kuollutta poikaa.

Uuden keisarin kunnianhimo oli yhtä iso kuin alkuperäisen Napoleonin, mutta kyvyt eivät. Napoleon III hallitsi kuitenkin yli 20 vuotta. Hän oli populisti, jonka keinoja Benito Mussolini myöhemmin opiskeli.

Vuonna 1870 Ranska joutui sotaan Preussin kanssa ja hävisi sen. Napoleon III jäi ensin sotavangiksi ja sitten maanpakoon. Nytkin kumoukselliset olivat erimielisiä ja Pariisissa käytiin lyhyt sisällissota, jonka radikaalit hävisivät.

Ranskasta tuli tasavalta ja sellainen se on ollut siitä lähtien.

Leninin uhkapeli, 1917

Sotaan ja nälkään kyllästyneet venäläiset nousivat kapinaan Pietarissa keväällä 1917. Suunnittelematon kansannousu johti katutaisteluihin ja tsaarin kaatumiseen.

Tilalle tuli väliaikainen hallitus, jossa oli edustajia maltillisista porvareista sosialisteihin. Radikaalein ryhmä olivat V.I. Leninin johtamat bolsevikit. He vaativat irtaantumista maailmansodasta ja maan jakamista talonpojille.

Venäjä jatkoi mukana maailmansodassa. Sen uusien tappioiden myötä tunnelma kiristyi. Bolsevikit julistettiin välillä laittomaksi puolueeksi, kun sitä syytettiin levottomuuksien lietsomisesta. Pian heidän apuaan kuitenkin tarvittiin kapinaan nousseita tsaarinmielisiä upseereita vastaan.

Myöhään syksyllä bolsevikkien asema oli niin vahva, että he toteuttivat vallankaappauksen Pietarissa. Ennen sitä oli sovittu perustuslakia laativan kansalliskokouksen vaaleista, jotka pidettiin. Niissä toinen vasemmistopuolue sosialistivallankumoukselliset oli selvästi suositumpi.

Kun kansalliskokous kokoontui, Lenin hajotti sen. Bolsevikkien kansansuosiota nosti rauha Saksan kanssa. Kun sisällissota tsaaria kannattaneita valkoisia kenraaleja vastaan alkoi, monet bolsevikkeja vastustaneet kumoukselliset siirtyivät vastentahtoisesti heidän riveihinsä. Leniniä pidettiin ainoana tarpeeksi kovana johtajana estämään tsaarien paluu.

Leninin armeijat kävivät sisällissotaa säälimättömästi ja voittivat. Neuvostoliiton tarina alkoi.

Lapuan liikkeen johtomiehet Vihtori Kosola (vas.) ja K.M. Wallenius Mäntsälässä kapinan aikaan.

Mäntsälän kapina, 1932

Ilta-Sanomien ensimmäinen numero vuonna 1932 kertoi Mäntsälän kapinasta.

Punaiset oli lyöty sisällissodassa, mutta sosiaalidemokraattinen puolue palasi pian ja muodosti jo 1920-luvulla vähemmistöhallituksenkin. Siitä irronneet kommunistit toimivat eduskunnassa peitepuolueiden kautta.

Tämä raivostutti itseään voittajina pitäviä valkoisten rivimiehiä. Heidän parissaan syntyi Lapuan liike, joka sai tukea myös ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Liikettä johti Vihtori Kosola.

Liikettä ruokki myös vuonna 1929 alkanut lama, joka koetteli Suomeakin. Tyytymättömyys kasvoi, ja Lapuan liikkeestä tuli yksi sen johdattamista. Se onnistui painostamaan läpi lait, joilla kommunistien toiminta kiellettiin kokonaan.

Ilta-Sanomien ensimmäinen numero vuonna 1932 kertoi Mäntsälän kapinasta.

Liikkeen aktiivit kaappasivat vastustajiaan ja kuljettivat heitä Neuvostoliiton rajalle, jonka yli heidän käskettiin kävellä. Ihmisiä pahoinpideltiin ja myös surmattiin.

Kokoomuslainen P.E. Svinhufvud nousi presidentiksi Lapuan liikkeen suosiossa. Liikkeen odottamaa lopullista puhdistusta, jossa myös sosiaalidemokraatit olisi hävitetty, ei kuitenkaan tullut. Svinhufvud piti laeista kiinni.

Monet liikkeen jäsenistä vaikuttivat myös suojeluskunnissa, vapaaehtoisissa puolisotilaallisissa joukoissa. Helmikuussa 1932 niiden miehiä saapui Mäntsälään estämään sosiaalidemokraattien puhetilaisuutta. Se hajotettiin.

Joukko ei kuitenkaan poistunut Mäntsälästä, vaan sinne alkoi kokoontua lisää asemiehiä. Ajatuksena oli, että marssittaisiin Helsinkiin ja otettaisiin valta.

Presidentti Svinhufvudin toiminta kuitenkin yllätti kapinalliset. Tietä Helsinkiin tukkimaan lähetettiin armeija. Arvostettu Svinhufvud piti puheen, jossa hän käski kapinallisia palaamaan kotiin. Nämä tottelivat.

Lapuan liikkeen johtaja Kosola tarttui pettyneenä tiuhaan pulloon ja kuoli pian. Lapuan liikkeestä kehittyi Italian fasisteista ja Saksan natseista tavoissaan ja pukeutumisessaan mallia ottanut IKL. Se vältti laittomuuksia, eikä saanut suurta kannatusta.

Hitlerit vaalit, 1933

Demokratiaa vastaan voidaan käydä myös vaaliuurnilla.

Ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan tappioon ja keisarikunnan kukistumiseen. Sen jälkeen elettiin kiivaita vuosia, joina nähtiin sekä oikeiston että vasemmiston vallankaappausyrityksiä.

1920-luvun alussa taloudellinen tilanne parani, ja olot rauhoittuvat. Monet eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä Weimarin tasavaltaan. Vasemmalla kommunistien kannatus oli suurta.

Oikealla oli aluksi hajanaisia ryhmiä, jotka uskoivat tappion maailmansodassa johtuneen jonkinlaisesta petoksesta. Siitä syytettiin eri tahoja, mutta erityisen mieluusti juutalaisia. Oikeistolaisten ryhmien vaarallisuutta lisäsi, että jäsenet olivat usein sodassa kovettuneita veteraaneja.

Yhtä ryhmistä, kansallissosialistista puoluetta johti Adolf Hitler. Hitler oli syntyjään itävaltalainen, mutta sotinut Saksan armeijassa.

Vuonna 1923 hän yritti vallankaappausta Münchenissa, mutta epäonnistui ja kärsi lyhyen vankilatuomion. Sen jälkeen Hitler palasi politiikkaan.

Kansallissosialistien suosio vaaleissa ei ollut suurta, mutta he menestyivät katutappeluissa, joita käytiin kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja vastaan.

Ilman vuoden 1929 maailman lamaa Hitler olisi jäänyt historian alaviitteeksi. Lama iski kovaa Saksaan ja nosti sekä äärivasemmiston että äärioikeiston kannatusta. Vaalit seurasivat nopeassa tahdissa toisiaan, ja natsit nousivat suurimmaksi puolueeksi hajanaisessa parlamentissa.

Porvarillisissa puolueissa Hitleriä alettiin pitää kommunisteja pienempänä pahana. Monet halusivat eroon myös sosiaalidemokraateista.

Vuonna 1933 presidentti Paul von Hindenburg nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi eli pääministeriksi. Konservatiivit uskoivat pystyvänsä kontrolloimaan häntä.

Hitler käytti hyväkseen Berliinin valtiopäivätalon paloa, jonka sytyttäjänä tuomittiin nuori vasemmistolainen. Totuus asiasta on yhä epäselvä.

Vasemmistopuolueet kiellettiin, ja Hitler voitti pikaisesti järjestetyt vaalit. Kun vanha von Hindenburg kuoli seuraavana vuonna, hän yhdisti valtakunnan kanslerin ja presidentin virat. Siirryttiin natsien yksinvaltaan, joka päättyi vasta tappioon toisessa maailmansodassa.

Demokraattisen sosialismin tuho, 1968 ja 1973

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kävivät armotonta kisaa. Maita kohdeltiin kuin dominonappuloita, joita kaapattiin.

Neuvostoliiton ylivaltaa vastustettiin laajasti Itä-Euroopassa. Jo vuonna 1956 se kukisti verisesti kansannousun Unkarissa.

Vuonna 1968 Tshekkoslovakian kommunistipuolueen piirissä nousi uudistusliike, joka haikaili ”demokraattista sosialismia”. Tämä herätti suurta innostusta myös lännessä. Neuvostoliitto seurasi liikettä puolisen vuotta. Elokuussa se menetti hermonsa.

Puna-armeijan tankit vyöryivät rajan yli muiden Varsovan liiton joukkojen tuella. Tshekkoslovakia miehitettiin. Uudistuksia ajanut puoluejohtaja Alexander Dubchek pakotettiin sivuun. Neuvostoliiton ylivaltaa kesti vielä kaksi vuosikymmentä.

”Demokraattinen sosialismi” oli vaikeuksissa myös läntisellä pallonpuoliskolla. Chilessä nousi vapailla vaaleilla valtaan Salvador Allenden johtama vasemmistohallitus. Vuonna 1973 Yhdysvallat tuki kenraali Augusto Pinochetin vallankaappausta, jonka yhteydessä Allende sai surmansa.

Pinochetinkin valta kesti lähes 20 vuotta.

Capitolin valtaus, 2021

Vaalit hävinneen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat Washingtonissa kongressirakennukseen 6. tammikuuta 2021. He halusivat estää vaalituloksen vahvistamisen.

Ihmisjoukko lähti liikkeelle Trumpin pitämän puheen jälkeen. Ryntäyksen yhteydessä kuoli viisi ihmistä.

Trumpia vastaan on nostettu virkasyyte. Asia ratkaistaan senaatissa. Trump kieltää yllyttäneensä väkijoukkoa.

Yhdysvaltain nykyhistoriassa tapahtuma on poikkeuksellinen.

Lue kaikki Uutisten viikon jutut tästä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?