Koulussa opetetaan, että demokratian alkukoti oli antiikin Kreikka – oliko Suomi silti maailman ensimmäinen oikea demokratia? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koulussa opetetaan, että demokratian alkukoti oli antiikin Kreikka – oliko Suomi silti maailman ensimmäinen oikea demokratia?

Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Suurimman osan historiaansa ihmiskunta ei ole sitä harjoittanut, ja suurta osaa ihmiskunnasta se ei koske vieläkään.

2.2. 6:30

1.–5.2. kouluissa vietetään Uutisten viikkoa. IS käsittelee Uutisten viikolla useissa artikkeleissa sitä, miksi demokratia on hieno asia.­

Länsimaisen demokratian alkukotina pidetään yleensä antiikin Kreikkaa. Siellä ei ollut ihannevaltioita.

– Demokratian filosofinen perusta luotiin Kreikassa, sanoo Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe.

– Mutta se oli luokka- ja eliittiyhteiskunta.

Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden ylimmän luokan miehet päättivät asioista keskenään. Orjilla, joiden työn varassa yhteiskunta toimi, ei ollut mitään sanansijaa. Kauppiastasavalloissa vallitsi varakkaimpien valta, oligarkia.

Kreikassa kilpailivat Aristoteleen ja Platonin ajattelu. Kolben mukaan Aristoteleen ajatuksissa oli ”yhteisövaikuttamisen” piirteitä. Platon uskoi, että viisaimmat voisivat päättää muidenkin asioista. Jotkut pitävät häntä 1900-luvun totalitaaristen ajatusten esi-isänä.

Kun Rooman valta laajeni, se otti kreikkalaiset kaupunkivaltiot valtansa alle. Rooma oli itse tasavalta, josta kehittyi keisarivalta, jonka vanhasta senaatista tuli pelkkä kumileimaisin.

Laura Kolbe näkee Ranskan vallankumouksesta alkaneen kehityksen jakuvan yhä.­

Kolben mielestä nykyaikainen demokratia alkoi syntyä vasta yli tuhat vuotta myöhemmin. Vuonna 1789 puhkesi Ranskan suuri vallankumous.

– Sitä ennen oli erilaisia vaiheita, esimerkiksi Englannin parlamentarismi. Mutta aina se, joka halusi ottaa vanhoilta vallanpitäjiltä valtaa, oli eliittiä, Kolbe selittää.

Ylimmässä luokassa, aatelistossa oli erilaisia ryhmiä, jotka kilpailivat vallasta keskenään. Kuninkaat ja keisarit pyrkivät vahvistamaan valtaansa. He nostivat uutta virka-aatelia ja liittoutuivat joskus alempien yhteiskuntakerrosten kanssa. Tavallisille kansalaisille ei kuitenkaan annettu oikeutta päättää valtiaistaan.

–  Ranskan vallankumous oli ensimmäinen sellainen vallanotto modernissa mielessä.

Ranskan vallankumouksessa aateliston syntyperään perustuva valta pyrittiin hävittämään kokonaan. Kuningas mestattiin, ja virka lakkautettiin. Vastareaktio oli kuitenkin nopea. Vallankumouksen kenraali Napoleon kaappasi vallan ja loi oman aatelistonsa. Hänen kukistuttuaan vanha kuningashuone palasi ulkovaltojen tuella. Se oli kuitenkin menettänyt valtansa oikeutuksen.

Kesti vielä vuosikymmeniä ennen kuin Ranskasta tuli 1870-luvulla pysyvästi tasavalta. Samalla sen ja Yhdysvaltain esimerkkiä seurattiin muualla.

Ääntenlaskijoita töissä Mikkelissä 1907.­

Yksi paikka, jossa demokratia kehittyi, oli Venäjän yksinvaltaiseen keisarikuntaan kuulunut Suomi.

Venäjälle katastrofaalisen Japanin sodan jälkeen valtakunnassa kapinoitiin. Näissä myrskyissä Suomen valtiopäivät muuttuivat eduskunnaksi vuonna 1906. Naiset saivat sekä äänioikeuden että oikeuden asettua ehdolle. Siksi jotkut puhuvat Suomesta ensimmäisenä oikeana demokratiana.

Nainen kävi äänestämässä Säätytalolla vuonna 1907.­

Laura Kolben mielestä tämä ei välttämättä ole liioittelua.

– Ennen kaikkea kun tähän siirryttiin suoraan neljästä säädystä, se oli hyvin edistyksellistä. Nykyään nostetaan esiin naisten äänioikeus, mutta pitää muistaa, että sitä ennen sitä ei ollut suurimmalla osalla miehistäkään.

Suomen eduskunnasta tuli suoraan yksikamarinen. Monessa muussa maassa jäljelle jäi myös ylähuone.

Suomessa kunnallinen äänioikeus säilyi kuitenkin varallisuuteen sidottuna. Kunnissa valtaa ei käytetty demokraattisesti. Tätä on pidetty yhtenä sisällissodan syistä.

Kolbe näkee Ranskan vallankumouksesta alkaneen kehityksen jatkuvat yhä. Parlamentit ja kunnanvaltuustot eivät ole katoamassa, mutta niiden rinnalle syntyy uusia demokratian muotoja.

–  Aina on osattomia, jotka haluavat osallisiksi demokratian systeemissä.

Lue kaikki Uutisten viikon jutut tästä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?