Asiantuntijat arvioivat, miksi korona­tartunnat ovat kasvussa – yksi selittävä tekijä on jo syksystä alkanut ilmiö: ”Ihminen tottuu luonnostaan” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat arvioivat, miksi korona­tartunnat ovat kasvussa – yksi selittävä tekijä on jo syksystä alkanut ilmiö: ”Ihminen tottuu luonnostaan”

Yhteensä Suomessa on todettu epidemian alusta asti 43 120 koronatartuntaa.

27.1. 6:35

Suomessa todettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan eilen 348 uutta koronatartuntaa.

Viimeisten kahden viikon aikana on raportoitu 518 tartuntaa enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen arvelee, että tartuntojen määrän nousu selittyy osin pyhien ja lomien jälkeisellä arjella.

– Ihmiset ovat aktivoituneet joulun ja lomien jälkeen. Aikuiset ovat palanneet työpaikoilleen ja nuoret sekä nuoret aikuiset ovat kokoontuneet keskenään. Kouluilla on varmasti myös pienimuotoinen rooli.

Järvinen kertoo, että pääkaupunkiseudun tartuntojen alkuperä ei kaikissa tapauksissa ole tiedossa. Osa tartunnoista liittyy ylilääkärin mukaan rakennustyömailla ilmenneisiin ryppäisiin.

Eräs selittävä tekijä on ylilääkärin arvion mukaan koronaväsymys, jota on ollut nähtävissä jo syksystä alkaen.

– Ihminen tottuu luonnostaan tällaisiin poikkeustilanteisiin. Tapahtuu turtumista, kun ensimmäinen vaihe ja pelko menee ohi.

Samaa pohtii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

– Vähän on sellainen tunne, että rajoituksiin ja pitkään jatkuneeseen poikkeustilanteeseen on väsähdetty. Etenkin nuorten kohdalla koronaväsymystä on havaittavissa. En halua silti syyllistää nuoria – se on inhimillistä ja ymmärrettävää.

Korpelaisen arvion mukaan rokotekeskustelu on vaikuttanut osaltaan siihen, että suojaustoimissa on herpaannuttu paikoin liian aikaisin.

– Alitajunnassa voi piillä ajatus, että parempaan suuntaan tässä ollaan menossa, kun rokotuksetkin ovat jo alkaneet. Vielä pitäisi kuitenkin malttaa mielensä ja jaksaa suojata itseään sekä muita.

Korpelaisen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella selvää kasvua tartunnoissa ei ole ollut nähtävissä. Tilastoissa ilmenee tavalliseksi luokiteltavaa nousua ja laskua.

Husin Järvisen mukaan Suomessa todetut tartunnat ovat peräisin pääosin lähipiiristä.

– Etenkin nuorilla ja nuorilla aikuisilla ystäväkontaktit ovat hyvin tärkeitä ja tässä joukossa tartuntoja on ollut myös enemmän. Virus tarttuu helposti myös työpaikkakontakteissa.

Suomessa oli maanantaihin mennessä todettu yhteensä 94 muuntuneen koronaviruksen aiheuttamaa tapausta, joista 88 on Britanniassa havaittua muuntunutta virustyyppiä ja 6 Etelä-Afrikassa havaittua virustyyppiä.

Järvinen ei näe, että brittimuunnoksella olisi vielä vaikutusta tartuntojen hienoiseen nousuun.

– Jos virusmuunnos on tehokkaammin tarttuva ja se saa jalansijaa Suomessa, se kyllä lähtee valtaamaan alaa muilta virustyypeiltä. Siihen menee kuitenkin viikkoja.

Korpelainen sanoo, että Pohjois-Pohjanmaa on säästynyt toistaiseksi koronamuunnokselta, mutta riskit leviämiseen ovat olemassa.

– Maan hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia ja toivon, että ulkorajat nyt todella pitäisivät. Jos virusmuunnos pääsee leviämään, se eksyy helposti tänne Pohjois-Pohjanmaalle ja muuallekin Suomeen.

Ylilääkärit huomauttavat, että virusmuunnosten rantautuminen Suomeen edellyttää kansalaisilta entistäkin tunnollisempaa ja huolellisempaa käytöstä ihmiskontakteissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?