Korona-aika nosti tieliikenteessä esiin puistattavan ilmiön – poliisi huolestui: ”Puhutaan härskeistä lukemista” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Korona-aika nosti tieliikenteessä esiin puistattavan ilmiön – poliisi huolestui: ”Puhutaan härskeistä lukemista”

Poliisiylitarkastaja Hannu Kauton mukaan törkeät ylinopeudet lisääntyivät jopa 50 prosenttia vuoden 2020 tammi–elokuun aikana vuoteen 2019 verrattuna. Ilmiö on yhteydessä korona-ajan poikkeus­oloihin.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Hannu Kauton mukaan törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät merkittävästi vuoden 2020 puolella: ”Erityinen huolenaiheemme on ilmiön lisääntyminen erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa.”­

27.1. 6:00

Poliisi kohtasi koronavuoden 2020 aikana huolestuttavan ilmiön, joka vaikuttaa linkittyvän globaalilla tasolla korona-ajan poikkeusoloihin.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Hannu Kauton mukaan törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät jopa 50 prosenttia vuoden 2020 tammi–elokuun aikana vuoteen 2019 verrattuna. Kyseessä ovat nimenomaan törkeät ylinopeudet.

– Näissä tapauksissa ylinopeus oli vähintään 50 kilometriä tunnissa yli sallitun nopeuden. Tämä tietysti antaa jo suuntaa ylinopeuksien suuruusluokasta. Kovimmat vauhdit olivat reilusti yli 200 kilometriä tunnissa, Kautto kertoo.

– Erityinen huolenaiheemme on ilmiön lisääntyminen erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Nuorille kuljettajille törkeissä kaahaamisissa oli tyypillistä valtava ylinopeus. Puhutaan härskeistä lukemista. Yksinkertaistaen heidän osaltaan toimintaa voidaan kuvata siten, että satasen rajoituksella ajetaan kahtasataa.

Kautto korostaa, että kyseessä eivät kuitenkaan ole vain nuoret. Myös aikuisten ikäryhmissä ylinopeuksia koskevat, törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät vuoteen 2019 verrattuna. Puhutaan siis myös yli 50-vuotiaista ihmisistä.

Kun vuonna 2019 poliisi kirjasi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia 4308 kappaletta, vuonna 2020 niitä kirjattiin 6 032 kappaletta. Poliisin Rikostilastot nimikkeittäin, valtakunnalliset ja poliisilaitoskohtaiset luvut vuosina 2015-2020 -tilastossa ei ole eritelty nimenomaan ylinopeuksia, mutta Kauton mukaan niiden huolestuttava osuus nousi syksyllä käydyissä keskusteluissa esiin.

Yksi ilmiötä selittävä tekijä saattaa olla Kauton mukaan se, että korona-aikana tieliikenne on vähentynyt ja teillä mahtuu ajamaan kovempaa.­

Ilmiö on poliisiylitarkastajan mukaan globaali ja vaikuttaa olevan kytköksissä korona-ajan poikkeusoloihin.

– Kyseessä vaikuttaisi olevan globaali koronaliitännäinen seuraus. Taustalla vaikuttavista syistä voidaan esittää korkeintaan valistuneita arvauksia. Vaikutusta on luultavasti ainakin sillä, että koronarajoitusten myötä tieliikenne on vähentynyt. Tämä mahdollistaa sen, että teillä mahtuu ajamaan kovempaa kuin normaalisti, Kautto pohtii.

– Kun harrastukset ja muut normaaliajan menot on rajattu pois, erityisesti nuoret saattavat liikkua ja kokoontua ajoneuvoilla. Ryhmäpaine saattaa myös osaltaan altistaa tällaiselle käytökselle.

Kautto sanoo, että yleensä kokemattomat kuljettajat eivät niinkään syyllisty koviin nopeuksiin, vaan enemmänkin peltikolareihin esimerkiksi markettien parkkipaikoilla. Siksi ei voida ajatella, että kyseessä olisivat nimenomaan kokemattomat kuljettajat.

Poliisi ei ole vielä julkaissut koko vuodesta 2020 vuosianalyysia, mutta Kautto sanoo, että tässä vaiheessa tilastojen voidaan jo ennakoida kertovan liikennerikosten noususta.

– Toivon, että tilanne olisi tasaantunut loppuvuodesta, eikä koko vuoden totuus olisi aivan näin karu.

Poliisia huolestuttaa törkeiden ylinopeuksien määrän kasvu erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä.­

Poliisiylitarkastaja muistuttaa, että liikennerikosten lisääntyminen ei kuitenkaan kerro vain tieliikenneturvallisuuden huonontumisesta, osittain pikemminkin päinvastoin.

Poliisilla ei ole ollut korona-aikana koulutus- ja massatilaisuuksia ja henkilökunnan terveystilanne on ollut yleisesti ottaen hyvä. Siksi resursseja on pystytty kohdentamaan tieliikennevalvontaan aiempaa enemmän.

– Liikennerikokset ovat paljastavan toiminnan johdosta esiin nousevaa rikollisuutta. Kiinnijäämiset eivät siis tarkoita tieliikenteen turvallisuuden huonontumista. Liikenne on voinut muuttua jopa turvallisemmaksi, kun poliisi on voinut kohdentaa siihen enemmän resursseja. Kun huomasimme ilmiön keväällä, valvontaa kohdennettiin nimenomaan ylinopeuksien torjumiseen.

Tieliikenteen turvallisuuteen panostaminen on Kauton mukaan tärkeää jatkossakin.

– Suomessa kuolee ja loukkaantuu tieliikenteessä useita satoja ihmisiä. Näistä aiheutuvien taloudellisten haittojen arvioidaan olevan jopa 1,3 miljardin euron luokkaa. Nämä luvut ovat aivan liikaa, hän sanoo.

Poliisiylitarkastaja on huolissaan myös polkupyöräilijöiden tilanteesta.

– Huomiota vaatii myös polkupyöräilijöiden kuolemien määrä vuonna 2020. Kun pyöräilyä pyritään lisäämään, siitä täytyy myös pystyä tekemään turvallista. Poliisilla on tässä oma roolinsa. Muun muassa autoilijoiden ylinopeudet lisäävät merkittävästi kevyelle liikenteelle aiheutuvaa riskiä.

–Kiinnijäämiset eivät tarkoita tieliikenteen turvallisuuden huonontumista. Liikenne on voinut muuttua jopa turvallisemmaksi, kun poliisi on voinut kohdentaa siihen enemmän resursseja, Kautto muistuttaa.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?