Henkirikosten määrä kasvoi Suomessa korona­vuonna neljänneksellä – tutkija arvioi, mistä karu luku voi johtua - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Henkirikosten määrä kasvoi Suomessa korona­vuonna neljänneksellä – tutkija arvioi, mistä karu luku voi johtua

”Itse esittäisin, että tässä on paljolti kyse koronapandemian, sekä erityisesti koronasulun aiheuttamasta poikkeustilasta”, tutkija Miikka Vuorela pohtii.

Tutkija Miikka Vuorela kuvailee henkirikosten lisääntymistä prosentuaalisesti todella isoksi määräksi.­

24.1. 8:51

Tilastokeskus julkaisi tiistaina ennakkotiedot poliisin tietoon vuoden 2020 aikana tulleista rikoksista.

Ennakkotietojen perusteella vakavimpien väkivaltarikosten määrä kasvoi viime vuonna sitä edeltäneeseen vuoreen verrattuna.

Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten, henkirikosten yritysten ja törkeiden pahoinpitelyiden yhteismäärä vuonna 2019 oli 1 985. Viime vuonna näitä rikoksia tuli poliisin tietoon 2 246.

Törkeitä pahoinpitelyjä tuli viime vuonna tietoon 1 757, mikä on 173 tapausta enemmän kuin vuonna 2019. Henkirikoksia tuli ilmi 91, mikä on 19 tapausta edellisvuotta enemmän. Henkirikoksen yrityksiä kirjattiin 398, eli 69 tapausta enemmän kuin 2019.

Henkirikosten määrä on aiemmin ollut Suomessa pitkään laskussa lukuun ottamatta vuotta 2018, jolloin luku nousi edellisvuodesta.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen poliisihallituksesta sanoo, että nousu näkyy henkirikoksissa ja törkeissä pahoinpitelyissä, mutta kokonaisväkivaltarikollisuus ei viime vuoden aikana noussut.

– Vuosittain kun on ollut noin 36 000 henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta, niin tuossa kokonaismäärässä ei ole suurta muutosta prosentuaalisesti.

– Tapon yrityksissä tilastollinen merkittävä nousu on isoin ja selkein.

Heikkinen toteaa, että olosuhteiden muuttuminen korona-aikana ja etenkin ravintolamaailman sulkeutuminen viime keväänä aiheuttivat sen, että alkoholin käyttö siirtyi entistä enemmän neljän seinän sisään ja koteihin.

Tämä näkyi sangen nopeasti ilmiönä, jossa poliisin hälytystehtävät, niin sanotut kotikeikat, lisääntyivät huomattavan paljon.

– Nyt sitten väkivaltarikostilastossa törkeät pahoinpitelyt ja tapon yritykset ovat nousseet selkeästi. Semmoista johtopäätöstä tästä pystyy ehkä tekemään, että jos ravintolamaailmassa ollaan ja riitaa tulee, niin siellä on järjestyksenvalvojia ja portsareita eikä pääse välttämättä syntymään vakavampia seurauksia. Mutta neljän seinän sisällä kun riitaa tulee, niin ei ole sivullisia puuttujia, vaan kun väkivaltaa käytetään, niin se pystyy jatkumaan.

Heikkisen mukaan kaikki kertoo siitä, että vakavampi väkivalta on viime vuonna lisääntynyt.

– Kuvaisin, että koronaviruksen luomat puitteet ja olosuhteet, eli alkoholinkäytön siirtyminen koteihin ja koronatilanteen vuoksi muuten lisääntyneet ongelmat, ovat joidenkin osalta pahentaneet sitä ongelmavyyhtiä, ja se on ollut luomassa pohjaa, jossa sitten ääripäässä tapahtuu väkivaltaa.

 Kun Suomen kokoisessa maassa on lähes parikymmentä henkirikosta enemmän kuin edellisenä vuonna, niin se tarkoittaa noin neljänneksen nousua. Vakava väkivalta on lisääntynyt huomattavasti, sanotaan, että jopa poikkeuksellisen paljon.

Suomen rikostilastoja 1800-luvulta vuoteen 2019 asti tutkinut Itä-Suomen yliopiston tutkija Miikka Vuorela kuvailee henkirikosten lisääntymistä 19:llä tapauksella prosentuaalisesti todella isoksi määräksi.

– Kun Suomen kokoisessa maassa on lähes parikymmentä henkirikosta enemmän kuin edellisenä vuonna, niin se tarkoittaa noin neljänneksen nousua. Vakava väkivalta on lisääntynyt huomattavasti, sanotaan, että jopa poikkeuksellisen paljon.

– Se on huolestuttavaa, jo pelkästään viime vuonna lisääntyneen inhimillisen kärsimyksen vuoksi.

Vuorela sanoo, että vuonna 2020 väkivalta-aalto alkoi heti vuoden alusta ja oli kaikkein voimakkaimmillaan ensimmäisen puolen vuoden aikana.

– Itse esittäisin, että tässä on paljolti kyse koronapandemian sekä erityisesti koronasulun aiheuttamasta poikkeustilasta.

Vuorela arvioi, että korona-ajan olosuhteissa on ollut useita tekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa vakavien väkivaltarikosten määrän lisääntymiseen. Ensimmäisenä mahdollisena tekijänä hän pitää koronakevään aikaista ja sitä seurannutta sosiaalista eristäytymistä.

– Ihmiset ovat viettäneet paljon aikaa kotonaan ja lähipiiri on supistunut pieneksi. Yksityisasunnoissa ulkopuolista valvontaa ja pidäkkeitä väkivaltaan on vähemmän. Jos on vanhoja konflikteja, niin ne ryöpsähtävät helpommin pintaan, eikä väkivaltaisista tilanteista ole mahdollista paeta samalla tavalla kuin aiemmin.

 Jos taloudelliset näkymät ovat huonot, se voi madaltaa kynnystä ryhtyä väkivaltaan, koska menetettävää on vähemmän.

Toisena mahdollisena vaikuttavana tekijänä hän nostaa esille koronatilanteen monille aiheuttaman talousahdingon sekä sen mukanaan tuoman stressin.

– Tuli lomautuksia ja irtisanomisia. Tällainen vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät omat mahdollisuutensa. Jos taloudelliset näkymät ovat huonot, se voi madaltaa kynnystä ryhtyä väkivaltaan, koska menetettävää on vähemmän. Se voi vähentää itsehillintää tilanteessa, jossa on kiikunkaakun, että ryhtyykö henkilö väkivaltaan vai ei.

Korona-ajan olosuhteet ovat voineet myös lisätä tai pahentaa päihteiden ongelmakäyttöä.

– Yksi seikka, mikä on ollut hyvin voimakkaasti taustalla, on päihteiden ongelmakäytön lisääntyminen. Se on ilmeisesti jo heti alkuvuodesta selittänyt tätä vakavan väkivallan lisääntymistä.

– Mielenterveys- ja päihdepalveluja ei välttämättä koronan pahimman sulun aikana ollut saatavilla samalla tavalla, tai apua ei tartunnan pelon vuoksi ole uskallettu hakea. Tällaiset seikat voivat vaikuttaa siihen, että päihdeongelmat ovat kärjistyneet entisestään pandemian aikana.

Tutkija Miikka Vuorela.­

Vuorela pohtii myös, onko ravintoloiden sulkemisella ja niiden aukiolon rajoittamisella saattanut olla oma vaikutuksensa väkivaltarikoslukuihin.

– Jos ravintolat ovat kiinni, niin juominen ei välttämättä vähene, etenkään ongelmakäyttäjillä. Helposti juominen siirtyy yksityisasuntoihin, joissa päihteiden ongelmakäyttö voi olla vaikuttavampaa, eikä ole valvontaa. Väkivallantekoon ryhtymiselle on vähemmän esteitä, kun esimerkiksi silminnäkijät puuttuvat.

Vuorela pitää mahdollisena, että henkirikoksia on ollut enemmän muun muassa siksi, että ulkopuolisia avun hankkijoita on ollut vähemmän.

– Rikos, joka normaalitilanteessa, vaikkapa ravintolassa, jäisi törkeäksi pahoinpitelyksi tai tapon yritykseksi, saattaakin muuttua henkirikokseksi, kun paikalla ei ole ketään auttajaa.

Hän korostaa kuitenkin, että toistaiseksi tutkimustietoa korona-aikana tapahtuneista väkivaltarikoksista sekä niiden taustoista on todella vähän. Tässä vaiheessa ei siis voida sanoa, mitkä tekijät vakavien väkivaltarikosten määrän nousuun ovat vaikuttaneet.

– Nämä ovat aiempaan tutkimukseen ja aiempiin kriiseihin sekä olosuhteisiin perustuviin teorioihin pohjaavia spekulaatioita siitä, mitä on voinut tapahtua.

Miikka Vuorela korostaa kuitenkin, että toistaiseksi tutkimustietoa korona-aikana tapahtuneista väkivaltarikoksista sekä niiden taustoista on todella vähän.­

Henkirikosten määrä on aiemmin ollut Suomessa pitkään laskussa lukuun ottamatta vuotta 2018, jolloin poliisin tietoon tulleiden henkirikosten määrä nousi edellisvuodesta. 2010-luvulla henkirikollisuuden väheneminen on ollut nopeaa.

– 2018 ja 2020 ovat olleet selvästi poikkeamia. 2018 alkoholiin liitännäiset henkirikokset lisääntyivät, ja syyksi on arveltu alkoholiuudistusta.

– 2020 henkirikollisuus nousi uudestaan, vielä enemmän kuin 2018. Nyt tiedetään, että päihdeongelmat, kuten kovien huumeiden käyttö sekä alkoholin ja huumeiden sekakäyttö, ovat lisääntyneet. Ja koronapandemia siihen päälle, eli on ollut monta altistavaa tekijää samaan aikaan.

 Minulla on luottavainen olo sen suhteen, että tämä oli poikkeusvuosi, ja näiden poikkeusolojen päättymisen jälkeen palataan normaaliin.

Vuorela ei osaa arvioida, voisiko vakavien väkivaltarikosten määrässä olla tapahtumassa pidempiaikainen muutos.

Vuorelan mukaan ensimmäinen vaihtoehto on se, että vuodet 2018 ja 2020 ovat yksittäisiä poikkeuksia ja henkirikosten väheneminen jatkuu entisestään.

– Toinen vaihtoehto on, että nämä kaksi kriisivuotta kertovat siitä, että vähenevä trendi on pysähtymässä ja kriisien vaikutukset vakiinnuttavat meidän nykyisen henkirikostason tai jopa kääntävät tämän suotuisan kehityksen toiseen suuntaan.

Hän ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole erityisen huolissaan pitkän aikavälin kehityksestä.

– Minulla on luottavainen olo sen suhteen, että tämä oli poikkeusvuosi ja näiden poikkeusolojen päättymisen jälkeen palataan normaaliin. Yleensä kun historiallisia kriisejä katsoo, niin poikkeusolojen päättyessä niiden tuottamat rikosaallotkin päättyvät.

– Aika paljon tulevasta ratkaisee se, millä lailla me reagoimme päihdeongelmaan, joka näytti nousevan jo ennen koronavirusta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?